Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

kertokaahan kokemuksianne suunnitellusta sektiosta!

Vierailija
06.12.2016 |

Kiinnostaa, kun itsellä tämä operaatio on on muutaman viikon päästä edessä. Ihan kaikki tieto ja kokemus aiheesta on tervetullutta! Olen koko raskauden ajan ollut siinä toivossa että pääsisin synnyttämään mahdollisimman luonnollisesti, mutta muutaman mutkan kautta näin ei tulekaan valitettavasti käymään ja melkoisen lyhyen aikaa tässä ehtii totutella tähän uuteen suunnitelmaan..

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan hyvin meni, mutta en haluaisi silti kokea koskaan uudestaan. Nyt toiveissa alatiesynnytys, toivon ja rukoilen että vauva kääntyisi.

Vierailija
2/7 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvin meni, mutta en haluaisi silti kokea koskaan uudestaan. Nyt toiveissa alatiesynnytys, toivon ja rukoilen että vauva kääntyisi.

Kuinka pitkään sulla suunnilleen meni aikaa toipumiseen? Mua ei sinänsä pelota tuo itse leikkaus (vaikkei koskaan aikaisemmin ole mitenkään operoitu, suurin koettu operaatio hampaan repiminen..) vaan juurikin sen jälkeinen aika. Koitettiin kanssa vauvaa kääntää, mutta eipä pikkuinen siihen suostunut ja näin ollen sektio. :( Ainahan voi ihmettä odotella että sattuiskin se pää alaspäin kääntymään, mutta kun koko raskauden tuolla istuskellut ei kukaan juuri ole antanut turhaa toivoa..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin oman vointini puolesta kotiutumisvalmis jo seuraavana päivänä, mutta vauvalla kuului jotain sivuääntä sydämestä ja sitä ei pystytty tarkemmin selvittelemään ennen kuin seuraavana päivänä. Eli hyvin meni omalta osaltani ja vauvakin siis lopulta täysin terve tyttö. Jälkivuotoa vajaa viikko ja kävelylenkkikunnossa olin jo kotiutumisviikolla. kantaahan ei saa paljon vauvaa painavampaa, eli siinä pitää ottaa maltilla.

Haavaa pitää muistaa suihkutella, viikon päästä sain tikit pois ja haava parani hienosti. Nyt ei juuri näy, mutta ihotyyppini on arpien suhteen armelias :) Sanoisin, että täysin kivuton ja toimintakuntoinen olin ehkä 2-3 viikossa, mutta pakottauduin muistamaan sen kantamissäännön ja ottamaan rauhaksiin.

Vierailija
4/7 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eka vuorokausi tuskallinen, varsinkin se ensimmäinen ylösnousu ja liikkelle lähteminen. Kun tuosta pääsee, niin pahin on minusta takana.

Maito voi nousta hitaasti sektion jälkeen. Ole sinnikäs, muutamassa päivässä kyllä lähtee huilaamaan.

Usko, kun sanotaan, että et saa nostella muuta kuin vauvaa. Jos paljon touhuat, sektiohaavan umpeutuminen hidastuu. Ja suihkuttele haavaa päivittäin.

Varaudu myös siihen, että kaikki ei mene kuin Strömsössä. Eli varaa mukaan viikon tarpeet. Kokemusta siitä, että jotain jäi vuotamaan kohdussa sulkemisen jälkeen. Tuskaa ja kipua. Kuume, antibioottia suoneen ja 2 viikon makaaminen sairaalassa.

Vierailija
5/7 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ne vuorokaudessa kotiuta. 3 sektiota tehty ja aina 5 vrk sairaalassa.

Vierailija
6/7 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ne vuorokaudessa kotiuta. 3 sektiota tehty ja aina 5 vrk sairaalassa.

Minulla takana 3 sektiota, 2 kiireellistä ja yksi suunniteltu. Ekassa meni asioita pieleen ja lähtötilanne oli huono. Sairaalassa meni 10 päivää. Toinen meni viimeisen päälle hyvin ja pärjäsin jo illalla ilman kipupumppua (sektio klo 9 aamulla). Seuraavana päivänä pääsimme kotiin. Kolmas meni myös hyvin, mutta vauvalla seurailtiin sokereita. Kotiin päästiin kun kaikki sokeriseurannat loppuivat, 2vrk sektiosta.

Että ei siellä aina mene montaa päivää. Riippuu äidin ja vauvan kunnosta. En tiedä vaikuttaako myös matka sairaalaan? Me asumme 10min matkan päässä synnäriltä.

Ensimmäisen sektion jälkeen kuntoutuminen kesti pitkään. Vielä 2kk sektiosta äkkinäiset liikkeet sattuivat. Kaksi jälkimmäistä oli käsittämättömän helppoja toipumisenkin suhteen. Siis jälkivuoto loppui jo sektioviikolla, minimaalista tiputtelua oli vielä pari päivää. Toimintakyky oli hyvä, särkylääkkeitä en tarvinnut yhtäkään enää kotona. Vaikeinta oli koittaa muistaa ottaa rauhallisesti, koska vaivaa ja kipuja ei ollut. Ainoa mikä välillä vaivasi, oli tietyt housut, jotka hiersivät haavaan. Mutta tämä nyt oli aika pien murhe, sen kun vaihtoi housut :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvin meni, mutta en haluaisi silti kokea koskaan uudestaan. Nyt toiveissa alatiesynnytys, toivon ja rukoilen että vauva kääntyisi.

Kuinka pitkään sulla suunnilleen meni aikaa toipumiseen? Mua ei sinänsä pelota tuo itse leikkaus (vaikkei koskaan aikaisemmin ole mitenkään operoitu, suurin koettu operaatio hampaan repiminen..) vaan juurikin sen jälkeinen aika. Koitettiin kanssa vauvaa kääntää, mutta eipä pikkuinen siihen suostunut ja näin ollen sektio. :( Ainahan voi ihmettä odotella että sattuiskin se pää alaspäin kääntymään, mutta kun koko raskauden tuolla istuskellut ei kukaan juuri ole antanut turhaa toivoa..

No sanotaan niin, että paranemiseen meni 3kk.

Ensimmäiset 2 viikkoa olin todella kipeä.

Sairaalassa olin 6 päivää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän yhdeksän