Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Psykologilla käyneet

Huono selittämään
04.12.2016 |

Olen tässä noin vuoden ajan miettinyt mitä tekisin. Olen nuorenpana joutunut kokemaan hyväksikäyttöä ja haluaisin käsitellä sen asian ja puhua siitä. Samalla kuitenkin tuntuu, että en halua puhua siitä.
Miten ottaisin asian puheeksi psykologini kanssa? Ja onko jollain muulla tullut sellaisen jälkeen sellaista tunnetta, että ei olisi halunnutkaan kertoa kellekkään?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosi hienoa että harkitset siitä puhumista. Jos löydät ammattilaisen johon luotat, sano hälle että nyt on kyse sinulle tosi vaikeasta asiasta josta et ole puhunut aiemmin kenellekään etkä tavallaan haluaisikaan mutta tuntuu että se pitäisi käsitellä. Olen itse psykologi ja käynyt myös terapiassa ja molemmilla kokemustaustoilla voin sanoa että yleensä kamalat kokemukset tulee paremmin hallintaan kun ne sanoo ääneen ja tavallaan kohtaa. Ääneen lausumattomina ne kulkee koko ajan mukana taakkana. Ammattilaiset on kuulleet vaikka mitä ja pystyvät ottamaan asiat vastaan rauhallisesti. Tsemppiä sulle. :)

Vierailija
2/5 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen yrittänyt käydä psykologilla, mutta olen huomannut, että minusta ei ole siihen. Siellä pitäisi pystyä kertomaan kaikki rehellisesti ja avoimesti. Minä en kykene siihen. Alan automaattisesti suojelemaan itseäni. En valehtele, mutta jätän asioita kertomatta, väistelen kipeitä muistoja yms. Lopputulos on se, ettei keskustelusta ole mitään hyötyä, koska en uskalla paljastaa kaikkea.

Jos sinä olet avoimempi ihminen, niin voit hyvinkin hyötyä keskusteluista psykologin kanssa. Kannattaa ainakin kokeilla.  :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Psykologit ovat yhtä tyhjän kanssa, menkää psykoterapeutille.

Vierailija
4/5 |
05.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdottomasti suosittelen ottamaan asian puheeksi psykologisi kanssa! Olin itse muutama vuosi takaperin vähän samantapaisessa tilanteessa. Minulla oli hyvä ja luotettava psykologi joten kun aloitin kertomaan asiastani, alkoivan sanat ikään kuin vyöryä suustani itkun kera, mutta sen jälkeistä tunneta ei voi sanoin kuvailla. Oloni oli niin levollinen ja niin kevyt.

Olin vain päättänyt, että NYT otan asian puheeksi ja niin se vain kävi. Aloitin muistaakseni sanomalla 'Minulla on eräs asia, joka on painanut mieltäni jo pitkään' Sitten aloin itkemään ja meinasin jo perua päätökseni, mutta lopulta sain asian kerrottua.

Todella paljon tsemppiä sinulle ja ikävää, että olet joutunut kokemaan jotain tuollaista.

Vierailija
5/5 |
05.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kamalan vaikea aloittaa tuollaisesta puhuminen ja se kannattaakin heti ilmaista että asiasta on vaikea puhua mutta yrität nyt silti sanoa sen. Joskus paras on vaan ilman ajattelua töksäyttää se (tiettenkin kun olet ensin sanonut että tämä on vaikea asia). Jos mietit asiaa liikaa, sitä on vain aina vaikeampi puhua.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kahdeksan