Miehen hyökkäävä käytös

Hei!

Olen todella hämmentynyt mieheni käytöksestä. Hän on ollut aika ailahteleva viime aikoina ja tilanne on jatkunut aika pitkään. Tässä viikonloppuna hän sitten lähti vähän juopottelemaan ja minä jäin kotiin. Sitten aamuyöstä heräsin siihen, kun hän tuli kotiin ja hän kertoi ensin kovaan ääneen, miten juopottelureissu oli mennyt. No, sitten ajattelin jatkaa uniani, niin hän laittoi television päälle ja volumet täysille. Pyysin, josko hän olisi voinut volumea pienentää, niin siitä hän yllättäen hermostuikin. Olisin kuulemma voinut samantien painua vittuun, jos hän ei saa katsoa televisiota äänet täysillä.

Samaan syssyyn alkoi oikein vihainen vyöry niskaani. Hän käyttäytyi kuin uhmaikäinen lapsi. Sanoi, että jatkossa hän polttaa röökiä autossa ja mä saan mennä pihalle venailemaan (mulla on vaikea astma). Ja sitten hän siirtyi astetta vakavampiin juttuihin. Hän horisi, ettei musta oo mitään hyötyä suhteelle. Hän mitätöi kokonaan alan, jota opiskelen ja mikä on mulle tärkee juttu elämässä muutenkin. Sanoi suoraan, ettei arvosta yhtään. Uhkasi ohimennen erolla. Häntä ei kiinnostanut mun järkytys ja itkuisuus yhtään. Mä yritin olla vaan hiljaa. Lopulta mies sammui sohvalle.

Kertokaahan, miten ihmeessä tällaisenkin asian voi käsitellä rakentavasti? Jäänkö vain odottelemaan, mitä mies sanoo seuraavaksi? Minua pelottaa, että hän alkaa selvinpäinkin puolustelemaan sanojaan. Hänelle iskee joku puolustusreaktio hirveän herkästi, jos yritän puhua asioista, mitkä vaivaa. Huoh. Vai kannattaakohan mun edes yrittää... Tuntuu, että nyt hän ylitti sellaisen rajan tuossa päänaukomisessa, että tätä ei kyllä voi mitenkään sivuuttaa.