Miten pääsisin kateudesta eroon?

Miten helvetissä joku voi oikeasti päästä tuollaisiin palkkoihin, ellei tapahdu jotain ihmettä?! Millä alalla? Itse haaveilen että palkkani nousisi kolmeen tonniin.

Olisin minäkin kateellinen.

Olet säälittävä

Mitä hyödyt kateudesta? Teet vain ja ainoastaan hallaa itsellesi. 

Itselläni on helpottanut huomattavasti se että olen poistunut kaikista sosiaalisen mediaan kanavista. Siellä tuli stalkattua ja kadehdittua kaikkia, joiden elämä näytti kuvissa täydelliseltä. Ainahan se ei ole todellista, mutta silti kadehdin heitä. Enää ei ahdista yhtään niin paljoa oma elämä :)

Minua myös rauhoittanut se, kun poistuin esim Facebookista.

Ja ajatus siitä, että loppujen lopuksi olemme kaikki "samalla viivalla", eikä se kateus palvele ketään.

Kannattaa vaan keskittyä nauttimaan omasta elämästä. Toisen onni ei ole sinulta pois ja kateus aiheuttaa vaan itselle pahaa mieltä.

Parasta mitä olen omilta vanhemmiltani saanut on kyky iloita toisen menestyksestä ja tämän taidon aion siirtää myös omille lapsilleni.

Mä oon tosi usein kateellinen joidenkin kauneudesta. Oon käyttänyt mm. seuraavia keinoja:

-Olen tehnyt puhelimeeni albumin sellaisille kuville itsestäni, joissa näytän tosi hyvältä tai joista muuten vaan tykkään :D sitten katselen niitä ja mulle tulee fiilis että mäkin oon kaunis

-Keskityn kaikkiin hyviin asioihin mun elämässä. Tämän ansiosta tunnen monesti suurta onnellisuutta siitä että voin herätä joka aamu ja kävellä omilla jaloilla. Jos tollanen ei toimi niin voi miettiä jotain käytännönläheisempää, vaikka jos sulla on superkiva harrastus tai sun mies ostaa sulle aina just ne lahjat mitä oot toivonu.

-Tää ei oo kauheen rakentava keino, mutta heikoimpina hetkinä vertaan itseäni sitten niihin joilla on asiat huonommin :( tuntuu äkkiä itsestä paremmalta. Mutta suosittelen mieluummin ylempiä keinoja.

Noin hyväpalkkaiset duunit on yleensä myös todella stressaavia.

Hei totta Mooses, kannattaa ihan oikeasti iloita toisten menestyksestä ja minäpä kerron miksi. Käännä kateus ihailuksi, ole ylpeä jos lähipiirissäsi on menestyjiä. Ole heidän seurassaan, kerro heille että ihailet. Nimittäin --- suuri salaisuus --- huomaat jossakin vaiheessa että saat siitä onnesta osasi, tavalla tai toisella. Menestyjien seurassa kannattaa olla, ihan oikeasti se voi poikia myös sinulle loistavia mahdollisuuksia, suhteita ja tilanteita sekä tsempata itseäsi henkisesti kohti oman elämän parempaa vaihetta tai parannusta. Ajattele siis, että se pieni kateuden pistos on vain polttoainetta suonissasi kohti omaa parempaa elämää!!!

Tee kivoja juttuja, tee elämästäsi niin kivaa kuin voit, ei jää aikaa kadehtia.

Ota vertailukoheeksi joku vähän toisentyypinen tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyödyt kateudesta? Teet vain ja ainoastaan hallaa itsellesi. 

Yllä oleva kommentti on täällä yleinen suhtautumistapa. Olen sen sisällöstä samaa mieltä: kateus ei hyödytä (varsinkaan ap:n tilanteessa), vaan ainoastaan haittaa häntä itseään. Mutta kommentin sijoittamista tähän keskusteluun en ymmärrä. Ap. kysyy: "Miten pääsisin kateudesta eroon?", ja tähän kysymykseen kommentti ei sovi vastaukseksi. Minusta nimittäin vaikuttaa, että ap. tietää jo, ettei kadehtimisesta ole hänelle hyötyä, vaan haittaa, koska hän kysyy neuvoa, miten siitä pääsisi eroon.

Minun vastaukseni on, että ap:n kannattaa miettiä 1) miksi hän kadehtii kaveriaan (kadehtiminen johtuu takertumisesta itsessä koettuun puutteeseen; mutta onko puute välttämättä negatiivista vaiko tila jollekin muulle?), 2) onko materiaalisesti korkea elintaso niin arvokasta kuin hän on kuvitellut, 3) onko hän virheellisesti kytkenyt ihmisarvon(sa) omistamiseen ja 4) miettiä syitä olla kiitollinen omassa elämässään.

_____________________________________________________________________________________________________

** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **

Ole kiitollinen siitä mitä sulla on.

Kaverillasi saattaa olla joka salattu suru josta et tiedä ja hän saattaa kadehtia sinulta sitä.

No mä yritän suhteuttaa asioita esim ajattelemalla että "helppohan tuon on kun sillä oli niin hyvä lapsuus ja nyt sillä on niin hyvät suhteet etenemiseen". "Tuon ei ole ikinä tarvinnut kärsiä koulukiusaamisesta".

Toki kauteudesta ei voi kokonaan päästä eroon mutta voi ajatella että me ei olla samalla viivalla koskaan lähtöolosuhteistamme, jotkut joutuu tekemään enemmän työtä asioiden eteen jotka toiset saa helposti.

Kun kyse on asioista, jotka saa rahalla, mä aikoinaan aina mietin, haluanko sitä asiaa todellakin niin paljon, että olisin valmis näkemään kaiken sen vaivan, mitä asian saadakseni mun pitäisi nähdä. Hyvin usein vastaukseni itselleni oli, että en. Huomasin itsestäni myös, että kun oli jotain asioita, joita olisin aiemmin halunnut, niin kun mulla viimein oli mahdollisuus saada se, en enää halunnutkaan. Suurin osa kateutta aiheuttavista asioista oli sellaisia, että joo, olisin halunnut saada ne heti ja helposti tai ainakin parissa vuodessa, mutta yhtään pidempään kärsivällisyyteni ei olisi riittänyt. 

- Minun tuttavani meni naimisiin multimiljonäärin kanssa... eli ymmärrän hyvin tunteesi. Tärkeintä on löytää omasta tekemisestä merkitys ja arvostaa sitä. Siinä rinnalla muiden elämät kalpenevat ja sitä tuntee suurta tyytyväisyyttä siihen, että juuri tämä on minun elämäni. 

Olisi hienoa, jos mieheni olisi yhtä menestynyt yms. mutta en haluaisi missään nimessä ryhtyä pelkäksi kotiäidiksi vailla koulutusta ja omaa uraa, - vaikkei tuon tuttavani tarvitse muuta tehdä kuin synnyttää, mutta silti. Arvostan enemmän omia valintojani. Toki, joskus mietin, että olisi hienoa, jos meilläkin olisi suuri perhe ja monta lasta, mutta realiteetit ensin. - Mieheni täytyisi olla huomattavasti varakkaampi. En suostuisi kärvistelemään mitään köyhän lapsiperheen arkea. Olen siis tyytyväinen näin. - Toivottavasti onni kolahtaa joskus minunkin kohdalleni ja mieluiten omaa ansiotani, - ei pelkästään miehen tilipussin kautta! 

Itsetunto kannattaa rakentaa oman itsensä kautta, ei miehen tilinauhan!

Vierailija kirjoitti:

- Minun tuttavani meni naimisiin multimiljonäärin kanssa... eli ymmärrän hyvin tunteesi. Tärkeintä on löytää omasta tekemisestä merkitys ja arvostaa sitä. Siinä rinnalla muiden elämät kalpenevat ja sitä tuntee suurta tyytyväisyyttä siihen, että juuri tämä on minun elämäni. 

Olisi hienoa, jos mieheni olisi yhtä menestynyt yms. mutta en haluaisi missään nimessä ryhtyä pelkäksi kotiäidiksi vailla koulutusta ja omaa uraa, - vaikkei tuon tuttavani tarvitse muuta tehdä kuin synnyttää, mutta silti. Arvostan enemmän omia valintojani. Toki, joskus mietin, että olisi hienoa, jos meilläkin olisi suuri perhe ja monta lasta, mutta realiteetit ensin. - Mieheni täytyisi olla huomattavasti varakkaampi. En suostuisi kärvistelemään mitään köyhän lapsiperheen arkea. Olen siis tyytyväinen näin. - Toivottavasti onni kolahtaa joskus minunkin kohdalleni ja mieluiten omaa ansiotani, - ei pelkästään miehen tilipussin kautta! 

Itsetunto kannattaa rakentaa oman itsensä kautta, ei miehen tilinauhan!

Mä en ole ikinä ymmärtänyt rahan kadehtimista. Ainoat kadehtimisen arvoiset asiat ovat minusta sellaiset mille ei itse voi mitään, esim. lapset, luonnollinen ulkonäkö (ei siis mitkään silarit ja leikellyt kasvot) ja terveys.