Useita kertoja viikossa kuntoilemaan ehtiville kysymys

Silti kuntoilen vähintään 4 kertaa viikossa. Käyn jumpassa melkein joka viikko kerran ja juoksen lenkkejä jos joku katsoo lapsia. Ratkaisevinta on, että kotona on käsipainoja, tanko painoineen, soutulaite ja juoksumatto, jumppapallo ja steppilauta. (joo ja kyllä, vievät kohtuuttomasti tilaa, mutta hyvä kunto on tärkeintä)

Nuorin ei enää suostu istumaan rattaissa, joten juoksurataslenkit on pitänyt unohtaa.



Itse käyn 3-4 kertaa viikossa juoksulenkin, yleensä vajaan tunnin mittaisen mutta viikonloppuisin pyrin tekemään pitemmän lenkin. Joskus käyn aamulla, joskus myöhään illalla. Mies käy hieman lyhyempiä lenkkejä mutta hänkin käy noin joka toinen ilta. Kuntosalit yms. meillä ei onnistu, koska kuntoilemaan " pitää" lähteä silloin kun siihen on saumaa ja se hetki voi tulla käytännössä kymmenen minuutin varoajalla. Lenkiltä tultua voi ottaa nuorimman suihkuun mukaan, jolloin toinen pääsee omalle lenkilleen. Meillä tämä toimii ja kummankin on saatava ihan sitä omaa aikaa, kuntoilu on henkireikä ja elämäntapa.

mahdollisuus lenkkiin ja tartuttava toimeen eikä jäätävä pähkäilemään, lähtisinkö..

Kotijumppa videoiden kera tiettynä aikana viikosta, hanki kuminauha ja opettele muutama perusliike.

Käyn 4-5 kertaa viikossa salilla tai jumpassa, silloin kun se istuu omiin ja perheeni aikatauluihin. Tarjonta on sen verran monipuolinen, että salille ei ole mikään pakko päästä jonain tiettynä päivänä tai tiettyyn kellonaikaan.



Mies on töissä arkisin klo 18 saakka ja kolmella koululaisella riittää harrastuksia: kuopuksella kerran, keskimmäisellä kaksi kertaa ja vanhimmalla neljä kertaa viikossa. Luonnollisestikin eri päivinä, eri aikaan ja eri puolilla kaupunkia. Onneksi meillä kimppakyydit toimii, joten en joudu yksin huolehtimaan kuljetuksista!



Itse pääsen töistä 15-16 aikaan, mutta käyn mieluiten kuntoilemassa illalla. Koululaiset voi onneksi jättää jo keskenäänkin sali- tai jumppareissun ajaksi.

Jos kumpikin lenkkeilee tai tekee jotain muuta esim. 3 iltana viikossa, niin onko pariskunnilla yhtään yhteistä aikaa?

Viikonloppuaamuisin on hyvä käydä salilla koko perhe. Viikolla ehditään käymään yleinsä kerran/kaksi kertaa. Lapsiparkki on meille ihan ehdoton juttu.

Lapset 2- ja 3-vuotiaat (syyskuussa vanhempi 4-v). Vain vanhemmalla lapsella on harrastuksia, nuoremmalla ei. Molemmat vanhemmat töissä, tosin mies tekee vain nelipäiväistä viikkoa. Asumme Helsingin kantakaupungissa, joten työmatkoihin ei mene pahemmin aikaa. Liikun viikottain 1-3 kertaa. Lähinnä käyn kesäaikaan (juoksu)lenkillä, tosin yritän käydä mahdollisimman usein myös kuntosalilla. Lenkillä käyn iltaisin kahdeksan aikoihin, silloin lasten isä laittaa lapset nukkumaan. Punttiksella taas käyn perjantaisin ennen töitä, koska perjantaisin en vie lapsia hoitoon (vaan ovat isänsä kanssa kotona). Töihin ehdin ysiksi helposti kun herään kuuden jälkeen ja lähden heti punttikselle. Mies käy lenkillä pari kertaa viikossa ja käy myös iltaisin lasten nukkumaanmenoaikoihin. Viikonloppuisin käymme lenkillä usein aamulla. Mä käyn yleensä lenkillä ystäväni kanssa, uskallan näin käydä myöhemminkin illalla juoksemassa (myös pimeällä). Talvella käyn jonkunverran uimassa uimahallissa (joka sijaitsee n. 200 metrin päässä), ja lenkillä vastaavasti harvemmin. Nyt olisi tavoitteena, etten olisi enää laiskimus ja käyttäisi ratikkaa aina työmatkoihin, vaan kävelisin useammin, kävelymatka on noin puoli tuntia. Jos jaksaisin päivittäin kävellä toiseen suuntaan tulisi hyötyliikuntaa lisää yllinkyllin helposti ja vaivattomasti.



Lenkkeily on siitä mahtava harrastus, että on poissa kotoa vain itse lenkin verran, koska lenkkeilen yleensä n. 45 minsaa kotoa poissaolo on lyhyt aika:-)

Eihän tuo 45 minsaa ole poissa sen enempää meidän perheen yhteisestä ajasta kuin esim. uutiset ja urheiluruutu vie aikaa. Ellei niiden töllötystä kahdestaan lasketa yhteiseksi ajaksi?

Juoksen lenkit viikonloppuna aamulla aikaisin. Lähden kun muut vielä nukkuvat. Silloin juoksen pitkät eli yli 20km.

Viikolla sitten milloin sattuu. Lenkkeily ei vie siksi aikaa kun ei mene aikaa matkoihin. Kun lähtee kotiovelta, ehtii aika kauas vajaassa tunnissa.

Itse oon kanssa huomannut, että on ihan utopistinen ajatus löytää aikaa sellaiseen liikuntaan, jonka matkoihin menee 20 min suuntaansa ja perillä ollaan tunti. Silloin kotoa ollaan poissa liki pari tuntia.



Niinpä olen luopunut ajatuksesta, että mitä haluaisin harrastaa ja valinnut harrastuksekseni rullaluistelun sillä perusteella, että sinne pääsen lähtemään kotipihalta. Talvella hiihdän, ja miehen harrastus on tehdä mulle omat ladut omalle pellolle.



Tavoitteena meillä ois saada lapset yhdeksi illaksi viikossa hoitoon, jolloin voitais miehen kanssa harrastaa yhdessä. Näin tulisi parisuhdeaikaakin vietettyä ja samalla liikuttua. Kaksi kärpästä samalla iskulla - ja aikaa säästyy. Minä tosin en ole työelämässä ja mieskin näkee lapset lounaalla, joten siksi raaskitaan olla lapsista vaikka yksi kokonainen ilta erossakin. Meillä lapset on 1 ja 3, eikä lapsilla ole iltaharrastuksia, sillä käymme kerhoissa päivällä.

2 lasta, 3- ja 5-vuotiaat. Isä kokopäivätöissä, äiti freelancerina. Harrastamme vanhemman lapsen kanssa yhdessä ratsastusta 1-2 krt viikossa. Lapsi käy ponitunneilla sillä aikaa kun äiti ratsastaa aikuisten ryhmässä. Sillä aikaa toinen lapsi on isän tai hoitajan kanssa kotona. Viikolla käyn itse tanssitunnilla 2 krt viikossa, lenkillä 3-4 aamuna (ehtii kun herää aikaisin), salilla 1-2 krt/vko. Meillä asia on ratkaistu niin että meillä on lasten puolipäivätarhan jälkeen iltapäivähoitaja, jolloin vanhemmat ehtii harrastaa. Harrastusten jälkeen ollaan sitten yhdessä koko perhe, samoin viikonloppuisin.



Isompi lapsi meillä harrastaa ratsastuksen lisäksi tennistä kerran viikossa ja balettia 2 kertaa viikossa. Pienimmällä ei vielä ole varsinaisia harrastuksia.

Illalla toinen jää laittamaan lapsia nukkumaan ja toinen lähtee urheilemaan, aamulla toinen on kotona nukkuvien lasten kanssa ja toinen on urheilemassa. Johonkin satunnaisempaan joukkue- tai muuten määrättyyn aikaan tapahtuvaan liikuntaan menee sitten lasten hereilläoloaikaakin, mutta kunnostamme pidämme huolta lasten nukkuessa. Joskus tehdään myös niin, että aamullakin minä ja lapset nukumme, mies lähtee lenkille, tullessaan minä lähden ja lapset heräilevät, kun minä tulen. Minä nukun noin 5 tai 6 tuntia yössä, mies 4 tai 5, lapset 10 tai 11, joten aikaa jää vielä vähän kahdenkeskisellekin toiminnalle ;) Liikunta on kuitenkin meille niin henkireikä, että ilman sitä ei tulisi toimeen. Onneksi nykyään kuntosaleille pääsee myös myöhään tai aikaiseen.