Miten nainen kestää järjestetyn avioliiton?
Naiset ovat valikoivempia ja omaavat paremman lisääntymishajuaistin. Jos joutuisin naimaan kymmeniä vuosia omegamiestä jonka ominaishajusta haistan ettemme Ole yhteensopivia niin särkyisin kyllä sisältä. Miehet eivät tätä kykene ymmärtämään koska heille seksiin ei kuulu vahvasti geenien punnitseminen.
Lisäksi nainen ei pakota miestä seksiin mutta avioliitossa kehitysmaissa päinvastainen on arkea.
Naisitko omegaa ja synnyttäisit tälle useita lapsia vaistojesi uhalla?
Kommentit (9)
Voi sinua. Sinä saat valita, joku toinen ei. Todella naurettavaa mietintää, "pystyisitkö sinä.." Siellä toisessa kulttuurissa ei ole vaihtoehtoja. Mene miettimään sinä sitä, vietätkö viikonloppusi Villen vai Kallen kanssa, siinä on sinun kokoinen huoli, jonka voit käsitellä.
Eipä niiltä naisilta tai no lapsilta kysellä mielipiteitä tai muutakaan. Kunhan isä saa kamelinsa. Siinävaiheessa kun keski-ikäinen mies ja lapsi menevät naimisiin niin lapsesta tulee vaimo ja vaimon tehtävä on hoitaa koti ja lapset ja synnyttää.
Intiassa jos synnytät miehelle esikoiseksi tytön niin sinut saatetaan tappaa koska et ole kykenevä saamaan poikaa. Varsin jännä miten nykyaikana jotkin kulttuurit ja etenkin miesten tyhmyys korostuu. Sehän on ihan yleissivistystä, että miehen siittiössä on sukusolut, jotka määräävät sukupuolen.
Niille naisille avioliitto on ainoa taloudellinen toimeentulo eikä siinä mietitä "kemiaa".
Tuo täällä erittäin lähellä tulevaisuudessa. Kohtapa täälläkin tytöt ovat naitettu jo eskarissa. Miehenä ihana unelmaaaaa.
Oma isoisoäitini (syntyi 1900-luvun alussa) meni naimisiin vanhempiensa päättämän miehen kanssa, molemmat siis samaa säätyä ja korkeasti koulutettuja (jopa isomummi). Heillä kävi hyvin, ystävystyivät ja lopulta jopa rakastuivat, ainakin isomummin omien puheiden mukaan. Parikytä vuotta ikäeroa (isomummi kyllä jo parikymppinen siinä vaiheessa), miehellä pari lasta edellisestä liitosta, yhdessä saivat kaksi lisää. Molemmat kävivät töissä isopapan omistamassa yrityksessä.
Että käy siinä joskus ihan hyvin, mutta paljon riippuu kemioista.
Ettei palstapersuliinit joudu kiimaan, niin sanottakoon, että isopappa tuli Ruotsista (aatelissuku, kristittyjä) ja sama isomummilla, paitsi että oli syntynyt Suomessa.
Ottamatta muutoin kantaa asiaan, niin järjestetty avioliitto on eri asia kuin pakkoavioliitto.
Osallistuin kerran avioliittoviikonloppuun. Vetäjä kertoi olleensa vuosikausia töissä Afrikassa maassa, jossa avioliitot olivat vielä yleensä järjestettyjä. Yksi kuulijoista kysyi: "Eivätkö avioliitot ole siellä kauhean onnettomia?". Vetäjä vastasi: "Eivät ne ole keskimäärin sen onnettomampia kuin täälläkään. Avioliiton onnellisuus riippuu keskeisesti siitä, mitkä ovat parin osapuolten odotukset liittoa solmittaessa ja kuinka hyvin nämä odotukset toteutuvat."
En missään tapauksessa halua puolustaa järjestettyjä avioliittoja enkä varsinkaan lapsiavioliittoja. Siitä huolimatta meidän länsimaalaisten ajatustapa on usein vähän liian yksisilmäinen. Kaikki ei ole ihan niin kuin meidän ajatusmaailman pohjalta helposti kuvittelee.
Minulla on ystävä, joka valitsi järjestetyn avioliiton. Syyt olivat kulttuurilliset. Ja valitsi vapaaehtoisesti, muut perheen lapset ovat itse valinneet puolisonsa. Ystäväni vaikuttaa onnelliselta ratkaisuunsa, nyt jo muutama vuosi avioliittoa takana ja pieni lapsi.
Haluatko Viikon idiootti -palkintosi jo nyt vai vasta maanantaina?