Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmiset pänttäävät pääsykokeisiin?
20.11.2016 |
Olen alkanut valmistautua kevään pääsykokeisiin ja olen katsonut suurinpiirtein mitä materiaalista löytyy. Lueskelin vähän pääsykokeisiin pänttäämisestä ja aloin ihmettelemään, että miten ihmiset oikeasti näihin lukevat, kun onnistuvat tuhlaamaan niin paljon aikaa siihen. Siis jotkut sanovat opiskelevansa ihan 8 tuntisia päiviä viikosta toiseen ja pitävät vain yhden vapaapäivän viikossa. Eihän tuolla tahdilla materiaalin oppimiseen mene kuin muutama viikko jos asia on edes jossain määrin ennakkoon tuttua.
Ymmärrän, että esimerkiksi oikikseen pänttäämisessä voi ehkä joutua tarkkoja sanamuotoja opiskelemaan ja painamaan mieleen, mutta fysiikka, kemia, biologia yms. mitä noissa oikeasti pitää niin paljon päntätä. Ymmärtää miten laskut tehdään ja ymmärtää kokonaisuuden, niin niitä mieleen painettavia juttuja on sen jälkeen aika vähän ja nekin yleensä painuvat aika hyvin mieleen ihan vain lukemalla aihepiirin tekstejä. Opetteleeko porukka kaiken ulkomuistiin ilman mitään syvällistä ymmärrystä vai mistä nämä järjettömät lukumäärät?
Yllätyin myös, että kuinka helpoilta vanhat pääsykokeet näyttävät ja kuinka yksinkertaista pääsykoemateriaali on. Ajattelin, että olen myöhässä nyt aloittaessani, mutta en taida ollakaan.
Kommentit (14)
Miksikähän pääsykokeissa ei sallita laskimien ja taulukkokirjojen käyttöä vaikka ne on sallittuja esim. ylioppilaskokeissa? Ei kai nyt se, että sattuuko muistamaan ulkoa jonkin kaavan voi olla kriteerinä mihinkään oppilaitokseen haettaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin oot pyrkimässä?
Lääkikseen
Samaa olen hiljaa mielessäni ihmetellyt. Toki on yksittäisiä vaikeita aloja, mutta yleensä muutaman kirjan pänttääminen riittää. Jotkut kun pitävät välivuodenkin voidakseen lukea pääsykokeisiin aamusta iltaan.
Itse luin kesätöiden sivussa kirjat (3 kpl) pariin otteeseen läpi ajatuksen kanssa. Pääsin sisään ekalla yrittämällä (psykologia).
Lukion fysiikan, kemian ja bilsan oppimäärä vaan on niin suuri, että kyllä siinä "päntättävää" riittää. Lainausmerkit siksi, että ei niitä asioita kuulu päntätä ulkoa vaan opetella ymmärtämään ja soveltamaan. Lääkiksen pääsykoe vaatii niin kovaa laskurutiinia, että saakin laskea 8h päivässä. Vaikka vanhat kokeet vaikuttavatkin aluksi yksinkertaisilta, koetilanne vaikuttaa kuitenkin ajatteluun, jolloin huolimattomuusvirheitä tulee enemmän kuin harjoitellessa. Paineensietokykyä ja priorisointiahan se lääkiksen koe mittaa, ei ne tehtävät mitään mahdottomia ole vaan vaativat vain hyvän rutiinin alle.
Oletko hakenut lääkikseen aikaisemmin ja millanen pohja sulla noissa aineissa on?
Riippuu älykkyydestä miten paljon jankkaamista ja ymmärtämistä tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukion fysiikan, kemian ja bilsan oppimäärä vaan on niin suuri, että kyllä siinä "päntättävää" riittää. Lainausmerkit siksi, että ei niitä asioita kuulu päntätä ulkoa vaan opetella ymmärtämään ja soveltamaan. Lääkiksen pääsykoe vaatii niin kovaa laskurutiinia, että saakin laskea 8h päivässä. Vaikka vanhat kokeet vaikuttavatkin aluksi yksinkertaisilta, koetilanne vaikuttaa kuitenkin ajatteluun, jolloin huolimattomuusvirheitä tulee enemmän kuin harjoitellessa. Paineensietokykyä ja priorisointiahan se lääkiksen koe mittaa, ei ne tehtävät mitään mahdottomia ole vaan vaativat vain hyvän rutiinin alle.
Oletko hakenut lääkikseen aikaisemmin ja millanen pohja sulla noissa aineissa on?
Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa esim. insinööriä enempää? Lääkematematiikka on luokkaa "potilaalle annetaan 600mg buranaa. 600mg buranat on loppu ja jäljellä on vain 400mg ja 800mg buranoita, jotka voidaan puolittaa. miten toimit?"
Hain itse oikikseen ja pääsin sisään. 8h/pv ei ole liioittelua. Itse opiskelin ensimmäisin kuukauden 8-10h/pv ja loppuajan lähemmäs +12h/pv
Aamulla heräsin ja menin klo kahdeksaksi kirjastoon. Pidin lounastauon 12:30-13:30 ja jatkoin lukemista klo 19 asti
Loppuvaiheessa luin myös illalla 20-23 ja sitten nukkumaan ja sama uudestaan seuraavana päivänä. Vapaapäiviä pidin ehkä yhteensä nelja joko keväänä.
Ensin luin kaikki kirjat läpi.
Sitten luin uudestaan tehden muistiinpanoja
Sitten luin uudestaan alleviivaten
Tässä vaiheessa olin oppinut asiat niin että ymmärsin kaiken
Sitten aloitin ulkoa opittelun (mikä vei kaikista eniten aikaa)
Ja lopuksi kertaus vaihe
Ainakin mulla toimi kun pääsin sisään, mutta kaikki oppii eri tavalla.
Tsemppiä luku-urakkaan ja muista mihinkään ei ole mahdoton päästä kun lukee tarpeeksi! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet hakemassa lääkikseen, mutta olet noin yksinkertainen ettet kykene ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia, ja näin oppivat eri tahtiin eri tyyleillä? Terveisiä Porvooseen. Tämä nyt on vain provo, mutta lukion oppimäärä ei riitä itsessään lääkikseen. Pitää osata soveltaa niistä jotain täysin uutta, ja pienetkin asiat kuten jokainen aminohappo ja niiden tehtävät voivat olla ratkaiseva tieto.
Minulle ei ainakaan jää päähän vuosiluvut tai teoriat, saatika kaikki mitä teorioista on pääsykoekirjallisuudessa mainittu. Olen älykäs, työelämässä menestynyt ja opin uusia asioita nopeasti, mutta pääsykoekirjallisuuden ulkoaopettelua pidän lähes mahdottomana.
Mikä se taika on, jolla lukemansa oppii muistamaan yksityiskohtaisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ainakaan jää päähän vuosiluvut tai teoriat, saatika kaikki mitä teorioista on pääsykoekirjallisuudessa mainittu. Olen älykäs, työelämässä menestynyt ja opin uusia asioita nopeasti, mutta pääsykoekirjallisuuden ulkoaopettelua pidän lähes mahdottomana.
Mikä se taika on, jolla lukemansa oppii muistamaan yksityiskohtaisesti?
Hyvät istumalihakset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion fysiikan, kemian ja bilsan oppimäärä vaan on niin suuri, että kyllä siinä "päntättävää" riittää. Lainausmerkit siksi, että ei niitä asioita kuulu päntätä ulkoa vaan opetella ymmärtämään ja soveltamaan. Lääkiksen pääsykoe vaatii niin kovaa laskurutiinia, että saakin laskea 8h päivässä. Vaikka vanhat kokeet vaikuttavatkin aluksi yksinkertaisilta, koetilanne vaikuttaa kuitenkin ajatteluun, jolloin huolimattomuusvirheitä tulee enemmän kuin harjoitellessa. Paineensietokykyä ja priorisointiahan se lääkiksen koe mittaa, ei ne tehtävät mitään mahdottomia ole vaan vaativat vain hyvän rutiinin alle.
Oletko hakenut lääkikseen aikaisemmin ja millanen pohja sulla noissa aineissa on?
Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa esim. insinööriä enempää? Lääkematematiikka on luokkaa "potilaalle annetaan 600mg buranaa. 600mg buranat on loppu ja jäljellä on vain 400mg ja 800mg buranoita, jotka voidaan puolittaa. miten toimit?"
Voi luoja.. Kyse on siitä mitä pääsykoe vaatii, ei siitä mitä lääketieteen lisensiaatti tekee matematiikalla. Se, että kykenee hallitsemaan niinkin laajan fysiikan, biologian ja kemian tiedon ja soveltamaan niitä pääsykokeessa, on merkki siitä että omaa pitkäjänteisyyttä ja paineensietokykyä, eli niitä ominaisuuksia mitä valmiilta lääkäriltäkin vaaditaan. Tietenkään tavallisen terveyskeskuslääkärin ei tarvitse työssään laskea sähkömagnetismin tai aalto-opin laskuja, mutta lääkärin ammatti vaatii tiettyä matemaattista älykkyyttä ja luonnontieteiden ymmärtämisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useissa pääsykokeissa ei tärkeää ole se, että onnistut laskemaan tehtävään oikeaan vastauksen. Rutiinin on oltava erittäin hyvä, jotta onnistut samaan oikean vastauksen nopeasti, sillä valintakokeissa tehtäviä on niin paljon, ettei niitä ehdi muuten tekemään. Suurin osa ei siis käytä kuukausitolkulla aikaa ymmärtääkseen asiat, vaan oppiakseen käsittelemään laskut mahdollisimman nopeasti ja tarkasti.
Ihmiset nyt on erilaisia. Ole tyytyväinen, jos olet keskivertoa lahjakkaampi ja hanskaat lääkiksen pääsykokeeseen vaadittavan tietomäärän helposti. Myös itsevarmuus ja rentous kantaa pitkälle kokeessa. Meiltä tavallisilta tallukoilta vaatii kyllä useamman kuukauden pänttäystä painaa kaaliin koko lukion oppimäärä bilsasta, fysiikasta ja kemiasta, ja vielä saavuttaa sellainen laskurutiini, ettei pääsykoessa tuhraudu yhtään ylimääräistä aikaa (sitä ei nimittäin ole) perusjuttuihin, vaan voi keskittyä rauhassa tietojensa ja taitojensa soveltamiseen.
T. Lääkisläinen
Mihin oot pyrkimässä?