Lue keskustelun säännöt.
Miltä marraskuu tuntuu? Mitä teet?
20.11.2016 |
Energiaa on vähän. Haluaisin oikeastaan vaan katsoa leffoja ja syödä. Olen siis muuttumassa ameebaksi. Olen kyllä muuten ihan tavallinen keski-ikäinen työssäkäyvä nainen.
Mietin, että ehkä elämässäni on muutakin vikaa kuin marraskuu. Ei voi olla näin tylsää muuten. Ja syön kyllä D-vitamiinia.
Kaikkein eniten ärsyttää duracellpuput, jotka latelee miten kivaa on kun voi polttaa kynttilöitä ja juoda glögiä ja nostaa punttia ja laitta joulua ja sellaista naistenlehtituubaa. Mä haluaisin vaan mennä talviunille ja herätä huhtikuussa. Miten te kestätte itseänne ja elämäänne marraskuussa?
Kommentit (11)
Juon glögiä ja polttelen kynttilöitä sekä tuijotan takan tulta, hyggeilen. Jos se sua ärsyttää niin ei voi mitään. Nämä oleilut on mun tapa päästä marras-joulukuun yli seuraavaan vuoteen. Laitan kodin pienellä budjetilla talvisen näköiseksi vaihtamalla tyynyjä ja torkkupeittoja yms. Olen esteetikko, säästeliäs sellainen, teen löytöjä kirppareilta ja käytän ilmaisia luonnon materiaaleja. Vieroksun joulun kaupallisuutta ja kertakäyttökulttuuri luonteisia koristeita yms, joten nuukailu ja kierrättäminen on mun juttu. Monena iltana vaan oleilen, luen kirjaa ja pelaan lautapelejä perheen kanssa. Sohvailu on tosi mukavaa. Vältän menemästä mihinkään massatapahtumiin kuten joulukatujen avajaisiin yms., ne on kaltaiselleni erakolle täysi helvetti. Pimeänä vuodenaikana jaksan ihmisiä vielä vähemmän kuin kesällä ja siksi linnottaudun kotiini aina kun on vapaata töistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää oli ihana. Sait mut piristymään ja uskomaan rauhallisiin ja tunnelmallisiin koti-iltoihin, jotka aikaisemmin päivällä saivat ajatuksena ahdistumaan. Kiitos tästä! - edellisen viestin eroaja
Jostain syystä mulle hyvin stressaavaa aikaa. Ehkä johtuu siitä, kun odottelen kirjettä Kelalta. Ja juu, ei Anssilta.
Mä kyllä tykkään. Vähän enemmän pitäisi kyllä saada itsestään irti ja juttuseura ois kiva. Mutta muuten pimeys ei haittaa. Lenkilläkin tänään oli ihanan hapekas ilma kun hieman vettä tihuutti.
Energia on vähissä. Ärsyttää huomata itsensä näin valoriippuvaiseksi ihmiseksi. Yritän pitää rutiineista kiinni, liikkua, syödä d-vitamiinia ja käyttää kirkasvalolamppua. Silti tuntuu että ei jaksa oikein innostua mistään, työssäkin tuntuu takkuavan.
Onneksi tilattiin äkkilähtö etelään parin viikon päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin suunnattomasti! Katselen elokuvia peiton alla. polttelen kynttilöitä ja vaan olen, lataan akkuja. Pienen lapsen kanssa meinasin aikoinaan nääntyä kaamokseen. Aikaiset heräämiset viikonloppuisinkin ja "pakkoulkoilut" säässä kuin säässä, huoh. Nyt lapsi teini ja itse kohta jo 40, mutta nyt on näköjään aika nauttia elämästä. Jopa marraskuussa :)
Väsyttää, väsyttää ja väsyttää. Kuulun varmaan siihen 0,5 prosenttiin, jotka uupuvat/ masentuvat, kun valoisuuden määrä yht'äkkiä vähenee. Joka vuosi sama juttu. Alkaa siis siitä, kun kelloja siirretään. Yritän urheilla, mutta väsyn siitä vain lisää. Alkoholia en käytä, koska se vain väsyttäisi lisää. Pimeä aika on vain kestettävä ja töissäkin tulisi jaksaa käydä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on synttärit marraskuun lopussa, joten niiden odottaminen pitää mielen vireänä. Urheilen enemmän kuin kesällä, jolloin on kaikenlaisia terassihoukutuksia. Ja tietty nautin siitä, ettei välttämättä tarvitse tehdä mitään, jos ei siltä tunnu. Kesällä tulee huono omatunto, jos kauniina hellepäivänä jää kotiin jumittamaan.
Nytkin mulla on punkkulasi kädessä ja tulet kakluunissa. :>
100 mikrogrammaa D-vitamiinia huoletta joka päivä, ei 10 mikrog., kuten Thl virheellisesti suosittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamalalta tuntuu. Erottiin perjantaina miehen toiveesta :( Suru vallannut mielen ja sää ahdistaa kaiken muun lisäksi. Kamalaa. Kerta kaikkiaan kamalaa. Pahin kuukausi erolle. Saatava itsensä täältä ylös, tai kun vaipuisikin talvihorrokseen heräten ensi keväänä...tuntuu ihan kuolemalta tää.
Päivä kerrallaan. Jeesus rakastaa sinua! <3
Ihan kamalalta tuntuu. Erottiin perjantaina miehen toiveesta :( Suru vallannut mielen ja sää ahdistaa kaiken muun lisäksi. Kamalaa. Kerta kaikkiaan kamalaa. Pahin kuukausi erolle. Saatava itsensä täältä ylös, tai kun vaipuisikin talvihorrokseen heräten ensi keväänä...tuntuu ihan kuolemalta tää.