Kun lapsi on 19 v ja valmistunut 3 vuoden amis tutkinnosta ja saa töitä onko ok antaa asua ilmaiseksi kotona jonkun aikaa, että saa kerettyä hyvät rahat ja pärjää sitte paremmin omillaan?
Siis poika itse halukas säästämään ja rakentamaan itselleen vahvempaa taloutta.
Eli kyse ei ole siitä, että asuu ilmaiseksi ja tuhlaa rahat vaan asuu, vaikka vuoden kaksi vielä kotona ja pistää kaiken säästön.
Palkka kuussa bruttona n. 1800 €.
Olisiko järkevä vaihtiehto.
Omilleen muuttaessa jatkaa tietysti töiden tekoa jos työtä vaan on.
Mutta olisi aika kivat rahat tilillä.
Kommentit (43)
No siishän toi olisi tosi kivasti tehty vanhemmilta? Mikset tukisi lapseasi? Koska naapurin mammat katsoo pahalla, kun täysi-ikäinen jätkä asuu vielä kotona?
Tuohan on oikein hyvä suunnitelma. Eri juttu, jos palkka menisi kaikkeen kivaan eikä säästöön jäisi mitään.
meillä poika valmistuu 1,5vuoden päästä juuri tuon ikäisenä. Ei tule mieleenkään, että muuttaisi kotoa vielä siinä vaiheessa pois, ellei sitä itse halua. Menee sitä paitsi armeijaan kuukausi valmistumisensa jälkeen.
Tottakai annat pojalle mahdollisuuden kerätä pesämunaa ennen omilleen muuttamista.
Ei vanhemman auttamishalu ja lojaalius saisi päättyä kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi.
Ei ole ok. Kyllä työssäkäyvän aikuisen ihmisen pitäisi kyetä huolehtimaan itsestään ja omasta elämästään eikä olla täysihoidossa lapsuudenkodissaan. Pari vuotta muuttuu äkkiä pariksikymmeneksi vuodeksi ja miten luulet pojan esimerkiksi saavan ketään naista kiinnostumaan itsestään jos asuu vielä vanhempien luona parikymppiesenä?
Sanoisin, että jotain on jo mennyt vikaan jos pojalla itsellään ei ole mitään haluja muuttaa omaan asuntoon. Kyllä normaalisti tuonikäinen haluaa jo asua omassa asunnossa eikä vanhempien luona.
On ok, kun kerran lapsi käyttää rahat järkevästi. Sitten olisi eri asia, jos lapsi vain juhlisi rahoilla ja ostaisi kaikkea kivaa. Siitä voisi olla vaikea oppia itsenäiseen elämään, jossa asunto ja ruoka pitää maksaa itse.
Mielestäni pitäisi ihan periaatteesta maksaa edes jonkin verran "ruokarahaa".
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ok. Kyllä työssäkäyvän aikuisen ihmisen pitäisi kyetä huolehtimaan itsestään ja omasta elämästään eikä olla täysihoidossa lapsuudenkodissaan. Pari vuotta muuttuu äkkiä pariksikymmeneksi vuodeksi ja miten luulet pojan esimerkiksi saavan ketään naista kiinnostumaan itsestään jos asuu vielä vanhempien luona parikymppiesenä?
Sanoisin, että jotain on jo mennyt vikaan jos pojalla itsellään ei ole mitään haluja muuttaa omaan asuntoon. Kyllä normaalisti tuonikäinen haluaa jo asua omassa asunnossa eikä vanhempien luona.
Voitko kuvitella, mä olin (vasta) 20-vuotias kun muutin omilleni. Olin töissä, mutta isäni oli kiltti ja reilu, joten mun ei tarvinnut maksaa vuokraa, vettä tai sähköä.
Oon silti ihan normaali, kaksi lastakin on. Ja omakotitalo. Aika jännä.
Ei ole täällä Suomessa ok, muualla maailmassa itsestään selvää. Täällä pitää potkasta ulos heti kun on 18-v. (missä meni vikaan?!), vaikka tyhjän päälle. Huudat perään ettet itekään mitään apua saanu ja vässykkä on jos toisia tarvii ja tunteilu on sairasta jne. Apinalandia...
Hyvä idea, miksei voisi asua niin pitkään kuin suostuu? Säästää siinä sitten vuokrarahat vaikka armeijankin ajalta (turha maksaa vuokria, kun ei ole kotona kumminkaan). Ei aina tarvitse mennä massamuotissa.
Jos ei ole vanhemmillekaan haittaa siitä, vaan kaikki yhteistuumin näin tekevät, en näe mitään ongelmaa. Pitää vain pitää mielessä, että aikuinen lapsi on aikuinen, tarvitsee oman rauhansa ja menee omiin aikoihinsa haluamansa mukaan. Ts. on omaakin aikuiselämää, aina ei tarvitse ilmoittaa kotiin vanhemmille, jos jää kaverille tai 'kaverille' yöksi tai käy ulkona.
Meillä sama juttu yo-tytön kanssa. Välivuosi menossa, pientä opiskelua ja osa-aikatyötä. Maksaa itse vaatteet, menot ym. Asumisesta ja kotiruuasta ei tarvitse maksaa. Kaikinpuolin järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi ihan periaatteesta maksaa edes jonkin verran "ruokarahaa".
Järkevämpää on, että käy kaupassa ja laittaa ruokaa koko porukalle vaikka kerran viikossa. Oppii samalla, mitä ruoka maksaa ja että töissä käydessäkin joutuu huolehtimaan arjen pyörityksestä. Samalla helpottaa vanhempien työtaakkaa, ilman että tarvii mitään rahoja maksella.
Ehdottomasti kotona, jos vain mahdollista. Kunhan rahaa menee säästöön eikä makeaan elämään
minun mielestäni hyvinkin järkevää. Toki oman vesimaksunsa, osan sähköstä, ja osan ruokakuluista voi ottaa, jos haluaa.
Itse aikoinaan asuin vanhempien luona puoli vuotta ja samalla tein töitä, penniäkään ei tarvinnut kotiin maksaa. Töihin otin eväät, huveihin käytin 20 mk, kuukaudessa, ja nekin yritin saada kun keräsin pulloja samalla kun lenkkeilin. Puolen vuoden päästä oli mukava pesämuna, jonka voimin saattoi opiskella sitten ylipistossa.
Sitten ihan eri asia on, että viihtyykö suomalainen nuori mies vanhempien luona...
Järkevää kyllä olisi, että saisi sitä pesämunaa.
Mielestäni järkevän kuuloista. Varsinkin jos teillä hyvät välit ja poika osallistuu kuitenkin kotitöihin osaltaan :) kuulostaa vastuuntuntoiselta nuorukaiselta, saa vaikka omistuskämppää varten hyvää pesämunaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ok. Kyllä työssäkäyvän aikuisen ihmisen pitäisi kyetä huolehtimaan itsestään ja omasta elämästään eikä olla täysihoidossa lapsuudenkodissaan. Pari vuotta muuttuu äkkiä pariksikymmeneksi vuodeksi ja miten luulet pojan esimerkiksi saavan ketään naista kiinnostumaan itsestään jos asuu vielä vanhempien luona parikymppiesenä?
Sanoisin, että jotain on jo mennyt vikaan jos pojalla itsellään ei ole mitään haluja muuttaa omaan asuntoon. Kyllä normaalisti tuonikäinen haluaa jo asua omassa asunnossa eikä vanhempien luona.
Voitko kuvitella, mä olin (vasta) 20-vuotias kun muutin omilleni. Olin töissä, mutta isäni oli kiltti ja reilu, joten mun ei tarvinnut maksaa vuokraa, vettä tai sähköä.
Oon silti ihan normaali, kaksi lastakin on. Ja omakotitalo. Aika jännä.
Siis mitä :D Miksi isä maksaa työssäkäyvän aikuisen lapsensa vuokrat, vedet ja sähköt? Sen nyt vielä ehkä jotenkin voisi ymmärtää jos olisi opiskelijasta kysymys mutta että ihan työssäkäyvän parikymppisen vuokratkin pitää maksaa että jää enemmän ryyppyrahaa?
Kotona voi kyllä asua, mutta ei ilmaiseksi. Ruokarahaa muutama satanen kuukaudessa on enemmän kuin reilua ja oikein. Lisäksi tietyt velvoitteet kotona: oman huoneen siivous, yhteisten tilojen siivous, pihatyöt jne.
Voi hyvänen aika teitä curling-mammoja. Te passaisitte poikanne varmaan eläkeläisiksi asti, jos nämä itse eivät osoittaisi edes sen verran aktiivisuutta, että muuttaisivat omilleen viimeistään intin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ok. Kyllä työssäkäyvän aikuisen ihmisen pitäisi kyetä huolehtimaan itsestään ja omasta elämästään eikä olla täysihoidossa lapsuudenkodissaan. Pari vuotta muuttuu äkkiä pariksikymmeneksi vuodeksi ja miten luulet pojan esimerkiksi saavan ketään naista kiinnostumaan itsestään jos asuu vielä vanhempien luona parikymppiesenä?
Sanoisin, että jotain on jo mennyt vikaan jos pojalla itsellään ei ole mitään haluja muuttaa omaan asuntoon. Kyllä normaalisti tuonikäinen haluaa jo asua omassa asunnossa eikä vanhempien luona.
Voitko kuvitella, mä olin (vasta) 20-vuotias kun muutin omilleni. Olin töissä, mutta isäni oli kiltti ja reilu, joten mun ei tarvinnut maksaa vuokraa, vettä tai sähköä.
Oon silti ihan normaali, kaksi lastakin on. Ja omakotitalo. Aika jännä.
Aika järkyttävää että ajattelet että oma vanhempasi olisi erityisen reilu koska ei pyydä sinulta vuokraa tai maksua vedestä ja sähköstä??
Kyllä on oikein ja luonnollista tukea omia jälkeläisiä. Kotoa pois potkiminen liittyy wt-perheisiin, jotka elävät tulonsiirroilla. Tämä elämäntapa periytyy sukupolvelta toiselle, ja lapset laitetaan omilleen heti 18v. jotta he saavat tulonsiirtoautomaattinsa auki ja saavat sen mitä "heille kuuluu".
Miksi et osaa miettiä moista asiaa ihan itse???? Jos se on sulle ok, se on ok eikä siitä tarvitse postailla tänne.
En käsitä miten noin avuttomat tekee lapsia... raah.