Millaista on käydä psykiatrilla tai psykologilla?
Joku joka tietää, kertokaa ihmeessä. En ole ikinä käynyt ja varaisin ajan ekaksi kerraksi. Aiheena vaikea elämäntilanne ja pidempään jatkunut olotila ja ongelmat. Mitä se kyselee? Mistä siellä puhutaan?
Kommentit (33)
Hohhoijaa, itse olen käynyt psykiatrilla kaksi kertaa ja sain lähetteen psykoterapiaan ja sitä ennen n. 15 kertaa psykologilla, ei todellakaan tehty mitään musteläikkätestejä, piirretty elämänjanaa tai käytetty tunnekortteja.
Todennäköisesti menet tapaamaan sairaanhoitajaa.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti menet tapaamaan sairaanhoitajaa.
Miten niin?
Psykiatrian erikoislääkärille tai psykologille varaisin aikaa.
Kaksi ihan eri asiaa, toinen on lääkäri ja toinen yhteiskuntatieteilijä. Mitä menet tapaamiselta hakemaan?
Psykiatri on lääkäri, joka on erikoistunut mielen sairauksiin. Kyselee oireet ja määrää lääkkeet kuten lääkäri yleensäkin.
Yleensä ihan fiksuja, mutta ei kaikki kokemusta on reilusta parista kymmenestä psykiatrista.
Psykologi on se joka tekee erilaisia testejä ammatinvalinnan ohjaajana tai rekryfirman testaajana.
Jostain syystä näitä horskooppijuttuja tarjotaan myös ihmisten ongelmatilanteisiin.
En ole koskaan suostunut psygologin vastaanotolle kokemusta on lähinnä rekryfirman testaajista ja kasvatuspsykologian opettajani oli pohjakoulutukseltaan psykologi.
Minusta ihmiset todella helposti sekoittavat nämä kaksi, psykiatrin koulutus kestää keskimäärin 14 vuotta, mutta psykologiksi lukee neljässä vuodessa.
Niillä ei ole juuri mitää yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ihan eri asiaa, toinen on lääkäri ja toinen yhteiskuntatieteilijä. Mitä menet tapaamiselta hakemaan?
Kyllä minä sen tiedän.
Hakisin apua olooni. Taustalla vaikea elämäntapahtuma ja oireina ahdistus ja keskittymys-, sekä univaikeudet.
Lääkärillä on toki aina lääketieteellinen näkemys.
Minä itse en pidä asetelmasta potilas-ammattilainen, en sitten yhtään. Asiat asioina, ja asiakkaan omaa elämäntuntemusta kunnioitettava. Kannattaa itsekin etsiä mahdollisimman paljon tietoa. Joillekin kun sopii ns. omaehtoisempi työote ja ratkaisun avaimet löytyvät lähempää kuin uskotkaan...
Kyseenalaista, kysele, mieti. Ei ekaan tarjottuun pullaan pidä tukehtua.
Joo, kävin joskus psykologilla. No, siellä sai puhua jos halusi. Tietysti se halus kuulla kaikki sun synkimmät jutut. Ja sit se teki vääriä päätelmiä. Aika tylsää touhua, en jaksanut montaa kertaa käydä. Ei mulla sinne mitään tarvettakaan kyllä ollut mennä. Menin kun sairaanhoitaja välttämättä halus mun menevän.
Istut tuolissa ja puhut mitä sylki suuhun tuo, psykologi istuu vinoittain vastapäätä ja nyökkäilee ja sanoo "niin".
Miten mieltä voi lääkitä?
Missä se mieli on siellä aivoissa?
Miten tiedetään miten mieli toimii (ilmeisesti se tiedetään, kun mielen 'sairauksia' lääkitään), kun nykyajan tietokoneetkaan ei yllä ihmisaivojen toimintaan. Ei mulla muuta.
Hah tekee ammatinvalintatestejä tai rekryfirmassa. Etkö ole koskaan nähnyt tai kuullut esim. koulupsykologeista tai terveyskekuksen, perheneuvolan psykologeista? Psykiatrin koulutus ei kestä 14 vuotta mutta psykologin kestää minimissään 5 vuotta. Psykiatrit varmaan kyllä tyrkyttää niitä lääkkeitään juu niinkuin kaikki muutkin
lääkärit. Viisi vuotta yliopistossa opiskelleet psykologit eivät ole mitään horoskooppitieteilijöitä! Voi tarkistaa netistä onko merkitty terveydenhuollon ammattirekisteriin, oikeat psykologit ja psykiatrit on.
Aluksi kerrot siellä, mihin haluaisit apua, faktoja sinusta jne. Siihen menee helposti pari ekaa kertaa. Kun itse kävin paniikkikohtausteni takia, kerroin aluksi miten kohtaukset alkoivat ja miten ne ilmenevät ja psykologi kyseli tarkentavia kysymyksiä.
Mä en menisi psykiatrille hankalan elämäntapahtuman jälkeen vaan juttelemaan johonkin.
Ne on keksimässä diagnooseja ja täytättämässä lomakkeita ja surullekin on oma sallittu aika, milloin se on tervettä ja milloin masennusta.
Vierailija kirjoitti:
Miten mieltä voi lääkitä?
Missä se mieli on siellä aivoissa?
Miten tiedetään miten mieli toimii (ilmeisesti se tiedetään, kun mielen 'sairauksia' lääkitään), kun nykyajan tietokoneetkaan ei yllä ihmisaivojen toimintaan. Ei mulla muuta.
"Mieli" on kemiaa. Serotoniinia, dopamiinia, adrenaliinia ja muita välittäjäaineita.
Olennainen kysymys on edelleen: mitä haet? Lähetettä psykoterapiaan? Mielialalääkkeitä? Rauhoittavia? Keskusteluapua akuuttiin tilanteeseen?
Psykiatri määräsi rauhoittavia lääkkeitä. Ihana tunne kun ei ahdista..pystyn vuosien jälkeen toimimaan normaalisti. Olisinpa hakenut apua aikaisemmin..
Odotushuoneessa huomaat, että psykiatrin oven kohdalla lukee vain lääkärin nimi, ei ammattinimikettä. Näin systeemi itse pitää tehokkaasti yllä käsitystä, että mielen ongelmat ovat häpeällinen asia.
Sinne sitten sisään istumaan kauhtuneelle sohvalle. Elämään kyllästyneeltä vaikuttava lääkäri antaa merkin nyökkäämällä; voit aloittaa avautumisen. Tilanne on luonnoton ja kiusallinen.
Opamox kirjoitti:
Psykiatri määräsi rauhoittavia lääkkeitä. Ihana tunne kun ei ahdista..pystyn vuosien jälkeen toimimaan normaalisti. Olisinpa hakenut apua aikaisemmin..
Montax vedät päivässä?
Aloitetaan kertomalla lyhyesti nykyinen elämäntilanne ja tekemällä rasti ruutuun testejä. Näissä mm. päihteiden käytöstä ja masennuksesta, joista sitten lasketaan tulos ja saadaan suuntaa antavaa siitä mikä vaivaa ja perehdytään jatkossa asiaan lisää. Keskustelua. Piirretään aikajana omasta elämästä ja elämäntapahtumista. Käytetään tunnetila kortteja (valitse kuva joka kertoo mitä nyt tunnet). Musteläikkä testit. Kun tarpeeks tietoa niin ohjataan jatkotutkimuksiin. Terapiaan tai aloitetaan lääkitys.