Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten toimisitte, jos lapsenne olisi uhannut "antaa turpiin" kiusaajalle?

Vierailija
16.11.2016 |

Itse en periaatteessa hyväksy minkäänlaista väkivaltaista käytöstä tai väkivallalla uhkailua. Lapseni oli pihassa todistanut kiusaamistapausta, pienempää kaveria oli lyöty kovaa ja tönitty. Omani oli mennyt väliin ja uhannut "antaa turpiin" kiusaajille, jotka olivat sitten ihme ja kyllä kaikonneet. Pitäisikö minun puuttua asiaan ja jutella lapsen kanssa uhkailusta vai olla tyytyväinen, että hän osasi hankkiutua eroon kiusaajista? En usko, että lapseni varsinaisesti olisi uskaltanut "antaa turpiin" ei ole koskaan aiemminkaan käyttäytynyt väkivaltaisesti.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
16.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen opettanut ettei saa itse mennä haastamaan riitaa, mutta itseään ja muita saa kyllä puolustaa!

Vierailija
2/6 |
16.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoisin että good for you!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
16.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsesi on ihana, puolustaa pienempiään silläkin uhalla, että itseä saattaisi sattua.

Vierailija
4/6 |
16.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ketään saa lyödä eikä nimitellä.

Ainakaan ekaksi.

Anna lapselle kymppi että voi ostaa jotain kivaa.

:)

5/6 |
16.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse vedin turpiin mun kiusaajaa aikanaan alakoulussa. Tätä ennen kiusaamiseen oli yritetty puuttua niin koulun kuin kotienkin taholta, tuloksetta.

Kiusaaminen loppui kuin seinään, kun minä pienikokoisena tyttönä mätkin hyvin paljon rotevampaa poikaa siihen malliin ettei tuo sen jälkeen uskaltanut muuta kuin jättää mut rauhaan kera anteeksipyynnön.

Opettaja oli soittanut tapahtuneesta mun vanhemmille ja sanonut että on salaa tyytyväinen että otin ohjat omiin käsiin. Vaikka 1970-1980 -luvuilla kouluissa oli enemmän auktoriteettiä, kiusaamista tapahtui silti.

Tietyissä tilanteissa en usko lainkaan mihinkään kristittyyn sanomaan kääntää toinenkin poski.

Vierailija
6/6 |
16.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäki olen sanonut että itseään saa puolustaa.

Oma 10v. On harrastanut useamman vuoden kamppailulajia missä on myös hyvä.

On todella rauhallinen kaveri ja poistuu yleensä paikalta myös silloin kun muut tappelee.

Meidän pihassa asuu yksi samanikäinen poika joka on aina kiusaamassa ja haastamassa riitaa. Omani poistuu paikalta jos hänelle alkaa jotain uhoamaan.

Kerran kuitenkin oli tullut lähimetsässä tämä "kiusaaja" poika ja käynyt oman poikani kaverin päälle. Tämä poikani kaveri on sellainen omanlaisensa persoona ja sellainen helposti kiusattava jos niin voi sanoa.

Poikani oli pyöräyttänyt tämän kiusaajan maahan ja käskenyt lähteä menemään.

Omalle pojalle ei ole tämän jälkeen kertaakaan tullut päätään aukomaan.