Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten voi kiljuvista ja ympäriinsä juoksevista lapsista iloita?

Vierailija
14.11.2016 |

Lapset juoksee sisällä, kiljuvat, eivät oikein koskaan kehitä mitään hyviä leikkejä. Jos laittaa pihalle niin möllöttävät kun ei ole tekemistä tai katoavat. Sisällä lapsilla kivaa "lapsekasta kommunikointia". Aikuisen silmin se on juoksemista päin seiniä siten, että kohta katkeaa joltain hampaat tms. Jos suljetaan huoneisiin, niin alkaa ovien potkiminen.
Kivaahan se on kun lapset "leikkii keskenään", mutta miten aikuinen saa iloa enää kun pitäisi olla kuulosuojaimet korvilla. Eikä tehoa, ei hyvä eikä paha kuri.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

.

Vierailija
2/4 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne on niitä "elämän ääniä".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

No en kyllä tiedä, eikö teidän lapset leiki mitään leikkejä? Käykää hiihtämässä, luistelemassa, uimassa ja pitkillä kävelylenkeillä, eivät jaksa sitten niin riehua. Oikeesti mulla ei taida olla kovin hyviä vinkkejä, kun nuo omat on aina olleet rauhallisia. Sisällä lempipuuhaa oli legoilla rakentelu, dinosaurusleikit, kaikenlainen askartelu, paljon luettiin myös. Ovat siis jo teinejä ja edelleen rauhallisia.

Vierailija
4/4 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on kolme vilkasta poikaa. Onhan tuota touhua. Sen olen huomannut, että aikuisten täytyy katsoa touhua päältä, ettei lapset pilaa toistensa leikkejä. Eli jos näen, että yhdellä ei ole tekemistä, niin koetan antaa vaihtoehtoja ("näen, ettei sinulla ole tekemistä, jos et keksi mitään, niin lue akuankkaa, piirrä tai soita, tai sitten pihalle, jotta XX saa rakentaa legoja rauhassa").

Totta kai voi olla yhteisiä riehumishetkiäkin, mutta näiden ulkopuolella meillä on parasta, että aikuinen rauhoittaa menon. Esim.huutaa ei saa ja pöydässä istutaan syömässä. Muuten tilanne menee tosi levottomaksi hyvin nopeasti.

Tämä tietysti vaatii työtä, mutta elämä on! Kyllä ne lapset kasvaa. Onneksi nukkuvat vielä enemmän kuin me aikuiset. Jää omaa aikaa aamusta ja illasta.