Rumien ja lihavien parisuhteista
Oletteko huomanneet, että pariskunnissa, joissa molemmat on rumia ja läskejä, mies on usein altavastaavana?
Itse olen tällaisen asian huomannut, sama pätee myöskin kehitysvammaisten parisuhteissa. Epäilen syyksi sitä, että vaikka tuollaisissa suhteissa saman tasoiset ovatkin löytäneet toisensa aiheuttaa naisen hypergamia kuitenkin ongelmia suhteessa. Nainen on katkera siitä, ettei ole onnistunut vakiintumaan omaa tasoaan paremman miehen kanssa ja purkaa sen sitten mieheen, johon on joutunut paremman puutteessa tyytymään.
Mies sitten suostuu noissa suhteissa ottamaan paskaa niskaansa, koska mies on tyytyväinen että saa edes joltakulta pillua. Mies myös pitää tuollaista suhdetta, jossa joutuu olemaan kaltoinkohdeltu parempana kuin vastentahtoista selibaattia ja sinkkuutta. Tästä syystä mies antaa anteeksi naisen kiukuttelut ja pettämiset protestoimatta.
Kommentit (11)
Tämähän tarkoittaa siis sitä, että minulla, rumalla läskillä, olisi mahdollista löytää itselleni ruma ja läski mies, jota saisin hypergamialla pätkiä mielin määrin. Vaan mistä sellaisen löytää?
No en mä ole huomannut. Mutta ehkä liikun erilaisissa piireissä kuin sinä. Täytyy myöntää, etten noin rumaa ajatusmaailmaa ole tavannut kenelläkään irl-piireissäni. Vaikka siihen kuuluu kaiken näköisiä ja kokoisia ihmisiä.
Olet sitten oppinut ihan uuden sanan juuri ja nyt sitä pitää käyttää ihan joka vastaukseen.
Olet kai tietoinen, että yleisesti ottaen hypergamia viittaa nimenomaan joidenkin naisten pyrkimykseen/taipumukseen muodostaa suhde itseään korkeammalla tasolla olevaan mieheen? Etsi oikea sana ja yritä briljeerata sillä vasta sitten.
Minäpä en saa edes rumaa ja lihavaa naista :(
Vierailija kirjoitti:
Olet kai tietoinen, että yleisesti ottaen hypergamia viittaa nimenomaan joidenkin naisten pyrkimykseen/taipumukseen muodostaa suhde itseään korkeammalla tasolla olevaan mieheen? Etsi oikea sana ja yritä briljeerata sillä vasta sitten.
Juuri tuostahan tekstissä puhutaan.
Osui ja upposi.
T. Ruma, lihava ja kiukkuinen nainen
Olen ruma ja lihava nainen.
Minulla on ruma ja lihava mies.
Mutta, mieheni sydän on kultaa ja hän on ihana, rakastava, kiinnostava ja seksikäs mielestäni. Henkisesti kypsä mies, tasapainoinen, hyvä isä ja puoliso, ei alistu eikä alista. Tasa-arvoinen, ja vaatii myös itseään kohdeltavan tasa-arvoisesti. Rakastaa ja haluaa seksuaalisesti minua, uskollinen kumppani (on AINA kotona poislukien työt, eikä vilkuile muita naisia, vaikka katsookin joskus pornoa mikä minusta on terveen miehen merkki:)
Meillä on onnellinen avioliitto, ollut jo 15 vuotta. Miksi rumuuden ja lihavuuden (ulkoisten seikkojen) pitäisi jotenkin määrittää miestäni tai minua? Olen onnellinen näin! En ole tyytymätön vaan itseasiassa hyvin kiitollinen ja onnellinen hyvästä kumppanista. Olimme molemmat ikisinkkuja mies ja minä yli 10 v. Ennenkuin törmättiin toisiimme ja rakastuimme.
Ajatusmaailmasi on minusta outo.
Vierailija kirjoitti:
Olen ruma ja lihava nainen.
Minulla on ruma ja lihava mies.
Mutta, mieheni sydän on kultaa ja hän on ihana, rakastava, kiinnostava ja seksikäs mielestäni. Henkisesti kypsä mies, tasapainoinen, hyvä isä ja puoliso, ei alistu eikä alista. Tasa-arvoinen, ja vaatii myös itseään kohdeltavan tasa-arvoisesti. Rakastaa ja haluaa seksuaalisesti minua, uskollinen kumppani (on AINA kotona poislukien työt, eikä vilkuile muita naisia, vaikka katsookin joskus pornoa mikä minusta on terveen miehen merkki:)Meillä on onnellinen avioliitto, ollut jo 15 vuotta. Miksi rumuuden ja lihavuuden (ulkoisten seikkojen) pitäisi jotenkin määrittää miestäni tai minua? Olen onnellinen näin! En ole tyytymätön vaan itseasiassa hyvin kiitollinen ja onnellinen hyvästä kumppanista. Olimme molemmat ikisinkkuja mies ja minä yli 10 v. Ennenkuin törmättiin toisiimme ja rakastuimme.
Ajatusmaailmasi on minusta outo.
No niin, eli sinulla hypergamia on toiminut. Olet pariutunut itseäsi tasokkaamman miehen kanssa. Miehen ulkonäkö on ihan nollan arvoinen juttu. Tuo mies olisi voinut saada vaikka minkälaisen megabeiben, mutta valitsi sinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ruma ja lihava nainen.
Minulla on ruma ja lihava mies.
Mutta, mieheni sydän on kultaa ja hän on ihana, rakastava, kiinnostava ja seksikäs mielestäni. Henkisesti kypsä mies, tasapainoinen, hyvä isä ja puoliso, ei alistu eikä alista. Tasa-arvoinen, ja vaatii myös itseään kohdeltavan tasa-arvoisesti. Rakastaa ja haluaa seksuaalisesti minua, uskollinen kumppani (on AINA kotona poislukien työt, eikä vilkuile muita naisia, vaikka katsookin joskus pornoa mikä minusta on terveen miehen merkki:)Meillä on onnellinen avioliitto, ollut jo 15 vuotta. Miksi rumuuden ja lihavuuden (ulkoisten seikkojen) pitäisi jotenkin määrittää miestäni tai minua? Olen onnellinen näin! En ole tyytymätön vaan itseasiassa hyvin kiitollinen ja onnellinen hyvästä kumppanista. Olimme molemmat ikisinkkuja mies ja minä yli 10 v. Ennenkuin törmättiin toisiimme ja rakastuimme.
Ajatusmaailmasi on minusta outo.No niin, eli sinulla hypergamia on toiminut. Olet pariutunut itseäsi tasokkaamman miehen kanssa. Miehen ulkonäkö on ihan nollan arvoinen juttu. Tuo mies olisi voinut saada vaikka minkälaisen megabeiben, mutta valitsi sinut.
Aika törkeä ja sovinistinen kommentti sinulta! Miten minä olen muka alempitasoinen mieheeni nähden? Et edes tunne minua! Älä ole epäkypsä! Olen nimittäin ihan paras nainen miehelleni! Mies valitsi minut koska rakastui minuun kokonaisuudessaan.
Ajattelutapasi on todella outo ja vaikuttaa kieroutuneelta. Mies saa olla vapaasti "ruma ja lihava" mutta nainen ei? Miehen statusta ei mielestäsi laske lihavuus mutta naisella näin tekee? Sama siis rumuuden suhteen? Kuulostat sovinistiselta.
Mieheni oli ikisinkku koska naiset eivät kiinnostuneet hänestä. Kukaan ei ollut kiinnostunut tutustumaan mitä siellä ulkokuoren alla oli, liikakilot ja hieman epäsiisti vaatetus toimi naisten karkoittajana. Itseni tapauksessa myös aiemmat miehet eivät olleet kiinnostuneet tutustumaan minuun naisena ja ihmisenä, mutta mieheni oli heti:)
Kun tapasin mieheni huomasin heti miten fiksu, älykäs ja kiinnostava hän oli ihmisenä, ja miten ihana ihminen hän oli. Ostin ekan seurusteluvuoden aikana miehelle kivan näköisiä ja laadukkaita vaatteita ja vaadin että pesee mm farkut kerran viikossa ja käy säännöllisesti parturissa, ja kappas kummaa miehestä tuli ihan Ok näköinen mies, siisti ja tyylikäs entiseen mörrimöykkyyn verrattuna. Mieskin ilahtui kun joku viitsi hänen puolestaan käydä vaatekaupoilla, hän kun vihasi ravata kaupoilla -se oli se ainoa syy miksi ulkonäkö oli niin karmea.
En itse ajattele, että naisen kuuluu olla jonkinlainen miehen palkintopokaali tai esittelynukke. Mielestäni ajattelet hyvin kapeakatseisesti naisista, jos väität että mies saa olla ruma ja lihava mutta naisen pitää olla miestä "parempinäköisempi".
Toivotaan, että miehesi tulee järkiinsä ja lähtee.