Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varhaisteinillä nilkka kipeä, magneettikuvassa jänteen paksuuntumaan ja nestettä jännetupessa, että nivelessä -> Pelko reumasta
02.11.2016 |
Nilkkakipu alkoi yllättäen ilman ennakkovaroituksia, mutta pahin rauhoittui nopeasti. Ei ollut turvotusta, mutta vaivasi tärähtäessä ja rasittaessa. Käytettiin lääkärissä ja magneettikuvakin otettiin, mutta ei näyttänyt mitään ihmeempää. Lääkäri epäili jänteen kipua ja laittoi lähetteen fysioterapiaan, sekä kehoituksella kuntouttaa pari kuukautta ja tulla sitten takaisin jossei ole mennyt ohi. No ei mennyt ohi, eikä kuntoutus auttanut. Uudestaan lääkärille ja magneettikuviin, jossa näkyikin nestettä nivelessä, sekä jänteen tupessa ja jänteiden paksuuntumaa yms.
Nyt odotan aika paniikissa lääkärin aikaa jossa katsotaan diagnoosia/jatkoa kuvien perusteella - pelkään mitä sanoo. Tuon kuvista juurisaadun tiedon perusteella oletan että edessä olisi reumaselvitykset ja pelkään että on reuma. Mutta kyllä on vaikea pitää itseään kasassa tietoja odotellessa. Tämä odotusaika ja kipujen muuttumattomuus on ollut aika ajoin hermoja raastavaa, mutta nyt tuntuu vain pahenevan.
Eli kaipaisin tässä keskusteluapua, omia kokemuksia, tsemppiä, enemmän asiantuntevien tietoa, eli kaikkea miten saan ajatukset kasaan ja vietyä asioita eteenpäin. Kaipaisin aktiivista toimimista enkä vain passiivista odottamista.
Kommentit (12)
Viljatonta ruokaa voisi kokeilla. Auttaa ainakin kipuihin nivelissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sen kanssa pärjää. Lääkitys kohdilleen, niin voi jatkaa lähes normielämää. Tsemppiä <3
Kiitos vastauksista. Ortopedin mielestä on jännetuppitulehdus ja ei antaisi tuon ikäiselle kortisonipiikkiä. Syyksi sanoi rasituksen (kilpaurheilu) ja rakenteellisen ominaisuuden (lihas tulee tavallista pidemmälle). Oli sitä mieltä ettei ole reunaa kun muut nivelet/jänteet eivät ok kipeitä. Mutta tekisi silti mieli käyttää varoiksi reumalääkärilläkin. Ortopedit ei ehkä ihan kuitenkaan ole niin tietoisia reumataudeista.
Ajattele vaikka, että reuma mieluummin kuin esim. syöpä.
Kirjoituksesi kuulostaa ihan siltä, kuin kirjoittaisit oman reumapoikani ensimmäisistä reumavuosista. PAri vuotta meni, sitten kun taas tuli polveen tulehdus, tk-lääkäri epäili heti reumaa, lähetti lastenpolille ja siellä sattui lääkäri, joka teki reumadiagnoosin parissa sekunnissa. Hoito ja kaksi vuotta kipuillut nilkka oli sitten oireeton tovin aikaa, kunnes tuli seuraava tulehdus. Ortopedi ja kirurgi eivät tunnistaneet reumaa, mutta tk-lääkäri sekä lastenlääkäri tunnisti. Taitaa yleislääkäreillä olla parempi tietämys reumasta kuin ei-reumaan erikoistuneilla erikoislääkäreillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ajattelet että olis reuma, kun kerran on todettu jännetupin tulehdus? Itselläni ollut jännetupen tulehduss useassa eri jänteessä ja yksi tälläkin hetkellä, ranteessa. Reumakokeetkin on otettu, mutta eri syistä. Eivät kaikki nivelten ongelmat ole reumaa eivätkä jänteiden ongelmat eritoten.
Olen itse kärsinyt lastenreumasta nuorena, kannattaa selvittää onko mahdollisesti se kyseessä. Reuman oireita mutta lähtee iän myötä pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi mietin kun tuo jännetupen ja jänteen tulehdukset ovat lapsilla harvinaisia, sekä siksi ettei tuo tulehdus parane. Rasitus ei selitä, erityisesti rasituksen lopetus olisi pitänyt varmaankin auttaa tässä parissa kuukaudessa.
Lisäksi aiemmin oli mycoplasma ja keuhkoklamydia, joiden jälkitauteihin nyt taas lääkitys. Raudanpuutos ja proteiinin myös, joten ei ihan normikunnossa. Väsymys ennen lääkitystä oli paha, silloin tosiaan jo hiipi epäilys syövästä.
Suvussa löytyy reumaa, myös lastenreumaan sairastunut.
Niin ja noiden jänteiden ja jännetuppien tulehdukset ovat aika yleisiä muutamissa lastenreumoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksesi kuulostaa ihan siltä, kuin kirjoittaisit oman reumapoikani ensimmäisistä reumavuosista. PAri vuotta meni, sitten kun taas tuli polveen tulehdus, tk-lääkäri epäili heti reumaa, lähetti lastenpolille ja siellä sattui lääkäri, joka teki reumadiagnoosin parissa sekunnissa. Hoito ja kaksi vuotta kipuillut nilkka oli sitten oireeton tovin aikaa, kunnes tuli seuraava tulehdus. Ortopedi ja kirurgi eivät tunnistaneet reumaa, mutta tk-lääkäri sekä lastenlääkäri tunnisti. Taitaa yleislääkäreillä olla parempi tietämys reumasta kuin ei-reumaan erikoistuneilla erikoislääkäreillä.
Millä lääkityksellä saitte kivut ja tulehdukset kuriin?
Tilannetiedotusta, kun itse näitä sairauksista lukiessa kaipaisi myös tietoa miten asia on edennyt.
Käytin nuoren reumalääkärillä. Ei näyttäisi reunaan viittaavalta. Verikokeista ei löytynyt mitään (reuma ja tumavasta-aineet ja kudosantigeeni hla-b27 oli negatiiviset). Kuitenkin aloitti pronaxen tulehduskipulääkkeen ja jänteeseen lisäksi paikallinen suihke (Eezen jota netissä kehuttiin). Näitä viikon kuuri ja jänne vaikuttaisi paremmalta (ei enää painelukipua ja muutenkaan tunnu siinä). Tosin voi olla että 3kk tauko myös rasituksesta vihdoin auttoi (mutta luultavammin tulehduskipulääkitys).
Nyt kipu on nilkan sijasta selkeämmin kantapäässä (molemmin puolin sivussa). On aika selkeästi kipeä. Tämä kuitenkin viittaisi perinteiseen severin tautiin, joka menee aikanaan ohi. Kivulias voi kyllä olla.
Mystisiä on nuo vaivat. Mitään ihmeemmin selittävää syytä ei oo löytynyt. Epäilyksiä vain nilkkalukon aiheuttamasta liikerajoituksesta, joka olisi ärsyttänyt jännettä (tosin voihan olla että nilkassa tulehdus olisi aiheuttanut nilkan liikerajoitteetkin), sekä kivun johtumisesta myös severin taudista (joka on nyt mystisesti tullut ja pahentunut pitkän lepotauon aikana). Mutta toivotaan että nilkka nyt olisi jo kunnossa.
Alue: Aihe vapaa
Täällä yks varhaisteininä reumaan sairastunut!
Olen nyt 24 vuotias nainen, diabetes mulla on ollut jo 2-vuotiaasta ja reuma todettiin 21-vuotiaana useiden vuosien kipuilun jälkeen. Olen aina urheillut paljon ja treenannut tavoitteellisesti. Ensimmäiset reumakivut alkoivat mun kohdalla jo ala-asteella (silloin oli kovia kipuja polvissa mutta sanottiin että nestettä siellä on ja helpottaa kun pitää taukoa urheilusta). Kivut jatkuivat ja muuttivat paikkaa nivelestä toiseen ja aina vedottiin rasitusvammaan ja liikaan treeniin. Jossain vaiheessa tavoitteellinen treenaaminen loppui, kivut eivät.
Reuma todettiin lopulta ja selitys vuosien kipuilulle myös (vihdoin). Sain ensiksi lääkkeeksi Salazophyriniä joka oli ollut selkärankareumaa sairastavalle isälleni toimiva lääkitys ja yleensä se lääkitys mitä ensimmäisenä kokeillaan. Sain myös kortisonipiikit kipeisiin niveliin. Kortisoni auttoi jonkin aikaa ja tulehdukset saatiin rauhoitettua, jatkuivat kuitenkin vaikutuksen lakattua. Lisättiin Trexan lääkitykseen ja lisää kortisonipiikkejä, ei toiminut. Annosta nostettiin mutta ei edelleenkään vaikutusta. Vähän yli vuoden jälkeen sain kokeilla biologista lääkettä (simponi) joka on ollut kuin taivaan lahja <3 Eli piikku kerran kuussa ja trexan kerran viikossa. Biologinen lääkitys on kuitenkin kallis ja pitää muistaa että kaikki reagoivat eri tavalla eri lääkityksiin - jollekin se ensimmäinen lääke saattaa toimia jo vallan mainiosti.
Reuma ei ole maailman loppu erityisesti kun oikea lääkitys löytyy. Itse elin kipujen kanssa niin monta vuotta että sen toteaminen oli oikeastaan suuri helpotus. Nykyään urheilen lähes päivittäin ja voin sanoa olevani elämäni kunnossa. :) Perus terveellinen ruokavalio ja tulehdusta vähentävien ruoka-aineiden lisääminen ruokavalioon kannattaa muistaa. Plus se urheilu ettei liikkuvuus kärsi!