Ei vissiin ole velvollisuutta antaa lapselle hoitopaikkaa jos toinen kotona?

Ja viikonloppuisin toisena päivänä on nykyään aina joku kaveri leikkimässä. Ap

No kyllä tuo riittää virikkeeksi lapselle. Syytäkin oppia keksimään itse itselleen myös tekemistä jo tuossa iässä, ei jonkun tarvitse olla koko ajan viihdyttämässä. Se on sinun hommasi hoitaa ne lapset, ne on sinun lapsiasi. En tajua nykyajan vanhempia, ihan kädettömiä ollaan. Hankitaan lapsia ja sitten inistään, kun ei yhteiskunta hoida. 

Ongelma onkin siinä että aikaisemmin lapsi on leikkinyt tosi hienosti itsekseen, mielikuvitukseltaan rikkailta leikkejä aamusta iltaan. Nyt ei enää leiki mitään, selvästi muuttunut apaattisemmaksi viimeisen 2kk aikana. Niinä päivinä kun saanut seuraa jaksaa taas leikkiäkin.

Etkö ottanut hoitotakuuta?Olis ollu fiksumpi juttu.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä tuo riittää virikkeeksi lapselle. Syytäkin oppia keksimään itse itselleen myös tekemistä jo tuossa iässä, ei jonkun tarvitse olla koko ajan viihdyttämässä. Se on sinun hommasi hoitaa ne lapset, ne on sinun lapsiasi. En tajua nykyajan vanhempia, ihan kädettömiä ollaan. Hankitaan lapsia ja sitten inistään, kun ei yhteiskunta hoida. 

Röyhkeää todellakin. Ja kohta pukkaa kolmosta ja varmaan nelostakin tuolla, ja sama kitinä jatkuu. "Mitä ihmettä oikein teen, kun lapsi ei suostu, ei tottele ja tekee kaiken oman päänsä mukaan. Olen aiiiivan kädetön."???????

Eikö teidän mielestä 6-vuotias tarvitse yhtään ikäistään kaveria? (muuta kuin lauantaisin) Entä 7-vuotias, 8-vuotias?

Ekat 4-5kk meni hyvin ja sitten lapsi muuttui apaattiseksi ja kiukkuiseksi. Aamulla ensimmäisenä alkaa marina kun ei ole leikkiseuraa ja siihen ei voi muuta todeta kuin että en nyt saa mistään sinulle leikkiseuraa (kerho on vasta imtapäivällä).

Ennen ei ole olllut näin kavereiden perään, on muutenkin selästi joku itsenäistymiskausi käynnissä pikkulapsesta vähän isommaksi lapseksi. Ennen tosiaan leikkinyt mielellään yksikseenkin, mutta ei enää tartu leluihin ja itse koen että se on juurikin tämä meistä itsenäistyminen joka saa tämän aikaan.

Onko eskarilaisten vanhempia linjoilla? Minkälaisia he ovat? Ovatko kavereiden perään, uhmailevatko kotona?

Kaikki mitä tarjoan on tyhmää. Paitsi ne kaverit. Selvästi 6v uhma käynnissä ja vanhemmat on tyhmiä. Ikäeroa pienimpiin eskareihin on se 1kk ja useimmat lapsen kaverit ovatkin jo eskarilaisia (loppuvuodesta 2010 syntyneitä, oma alkuvuosi 2011)

Ja nyt ei tosiaan kyse ole mistään kädettömyydestä, olen tätä lasta kotona hoitanut ensimmäiset 3.5v ja sen jälkeen aloitti hoidon. Lapsi on minulle siis todella tuttu ja ajattelin että viihtyisi myös kotona, kuten alkuun viihtyikin. Nyt on asiat muuttuneet ja tyyppi kasvanut sekä reviiri laajentunut. Ap

Oma eskarilainen on todella paljon kavereiden perään. Eskarin jälkeen malttaa ehkä pikaseen syödä, sitten jo häipyy kavereita hakemaan ulos tai pyytämään kylään. Olin kesälomalla tulla ihan hulluksi lapsen kanssa, kun kaverit olivat maalla tai matkoilla niin paljon. Toki itsekin matkusteltiin mutta ei jokapaikasta löytynyt aina saman ikäistä leikkiseuraa.

Osaa toki leikkiä itsekin ja tykkää piirrellä, pelailla ja leikkiä legoilla jne, mutta ymmärrän kaveritarpeenkin. En jaksaisi itsekään kaikkia päiviä yksin / äitini kanssa olla.

No anna sen pelata tai katsoa telkkaria. Ei tuon ikäinen jaksa vaan leikkiä. 

Ja saahan päiväkotiin mennä puolipäiväiseksi vaikka vanhempi on kotona, jos nyt ihan pakko on päästä sinne. 

Hyvinhän tuolla on virikkeitä. Musta on kummaa että jo pientä lasta pitää raapottaa ja viihdyttää ja aina olla kavereita ja menoa yllinkyllin.. Sit kun tulee se pakko hiljainen hetki, noi lapset on ihan ulalla..

Vie johkin kerhoon, eikä tarvi joka päivä. Ei elämä ole jatkuvaa sirkushuvia.

Kohta alkaa eskari ja se on siellä.

Taidetaan me äidit mielumminkin olla turhautuneita ja kuvitella että lasta pitää jatkuvasti treenata johonkin.

Vierailija kirjoitti:

No anna sen pelata tai katsoa telkkaria. Ei tuon ikäinen jaksa vaan leikkiä. 

Ja saahan päiväkotiin mennä puolipäiväiseksi vaikka vanhempi on kotona, jos nyt ihan pakko on päästä sinne. 

Aamupäivä paikkaa nyt hainkin mutta sitä ei ilmeisesti tarvitse antaa kun en ole työllistynyt enkä ole hakenut paikkaa 4kk ennen hoidontarpeen alkua? Ap

No todellakin ymmärrän tuskasi hyvin! Meillä vauva syntyy marraskuussa. Pitkään pohdin päivähoitopaikan pitämistä, mutta ONNEKSI jätin tulevalle keskimmäiselle lapselle hoitopaikan, on tosin hoidossa vain 15 pvä/kk ja maks. 5h/pvä, mutta kuitenkin. Nyt typy on ollut viikon sairaana, eikä ole päässyt päiväkotiin ja olemme hulluuden partaalla molemmat. Hänen vauva-aikanaan otin esikoisen (silloin 3v) kokonaan hoidosta pois, mikä oli aivan oikea ratkaisu, mutta nyt melkein eskarilaisen kanssa ei olisi kyllä toiminut. Kerhot ja leikkipuistot on päivisin kansoitettu 3-vuotiailla, ei heistä ole leikkiseuraksi melkein kuusivuotiaalle. Uskoisin kuitenkin, että syksyllä alkava eskari riiittää aikanaan virikkeeksi, eikä sen lisäksi tarvitse enää muuta hoitoa. Samanikäiset ovat kuitenkin tuon ikäiselle jo tosi tärkeitä. Toivon sinulle ja lapsellesi jaksamista! 

Olisiko ongelmana kuitenkin ennenkaikkea se 6v uhma. Silloin kiukutaam oli kavereita tai ei.

Meillä tuossa vaiheessa on toiminut leluja paremmin uudet jutut. On opeteltu sytyttämään takka, leipomaan, ompelemaan, siivoamaan, sahaamaan, poraamaaan jne. Eli lapset on päässeet tekemään "isojen" asioita. Uteliaana lapset ovat myös mielellään siivonneet minun kanssani kaikki talon kaapit ja varastot. Ottavat tavarat pois, pyyhkivät kaapin ja sitten laitetaan säästettävät tavarat takaisin ja sovitaan miten muut hävitetään ( tosi usein rikkinäiset kellot purettiin ja monet muut jutut päätyivät lasten leikkeihin hetkeksi) Pääasia että saa kokea oppivansa ja osaavansa uusia asioita.

Leluissa kannattaa huomioida että on isommillekin tarkoitettuja leluja.

Tsemppiä ap.

Väiti kirjoitti:

Hyvinhän tuolla on virikkeitä. Musta on kummaa että jo pientä lasta pitää raapottaa ja viihdyttää ja aina olla kavereita ja menoa yllinkyllin.. Sit kun tulee se pakko hiljainen hetki, noi lapset on ihan ulalla..

Vie johkin kerhoon, eikä tarvi joka päivä. Ei elämä ole jatkuvaa sirkushuvia.

Kohta alkaa eskari ja se on siellä.

Taidetaan me äidit mielumminkin olla turhautuneita ja kuvitella että lasta pitää jatkuvasti treenata johonkin.

Luitko muita viestejä? Käy kerhossa, kaverit siellä 3-4v.

Joo, tuo on tuttua että kerhoissa on vain noita pienempiä, ei löydy seuraa miltei 6-vuotiaalle. Jos nyt kuitenkin meette pk-jonoon niin saatte sitten viimeistään maaliskuulle? Auttaisiko harrastusten lisääminen jos iltaisin pääsisi ikäistensä seuraan?

Ja siis kysymys oli se, että ilmeisesti päivähoitopaikkaa ei ole pakko järjestää tässä tilanteessa? Lapsi ei olisi tuntimääräisesti siellä päiväkodissa pidempää päivää kuin kerhossa 3-4h mutta saisi IKÄISTÄÄN seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ongelmana kuitenkin ennenkaikkea se 6v uhma. Silloin kiukutaam oli kavereita tai ei.

Meillä tuossa vaiheessa on toiminut leluja paremmin uudet jutut. On opeteltu sytyttämään takka, leipomaan, ompelemaan, siivoamaan, sahaamaan, poraamaaan jne. Eli lapset on päässeet tekemään "isojen" asioita. Uteliaana lapset ovat myös mielellään siivonneet minun kanssani kaikki talon kaapit ja varastot. Ottavat tavarat pois, pyyhkivät kaapin ja sitten laitetaan säästettävät tavarat takaisin ja sovitaan miten muut hävitetään ( tosi usein rikkinäiset kellot purettiin ja monet muut jutut päätyivät lasten leikkeihin hetkeksi) Pääasia että saa kokea oppivansa ja osaavansa uusia asioita.

Leluissa kannattaa huomioida että on isommillekin tarkoitettuja leluja.

Tsemppiä ap.

Hienoa. Kun lapsi täyttää 7 vuotta, niin kotiäiti voi opettaa aakkoset ja matikan alkeet. Niitä pystyy kotiäitikin opettamaan. Ihanasti rauhallisessa ympäristössä leikin varjolla ja yhdessä tehden ja soveltaen, esim leipomisen ja ruokakaupassa käynnin yhteydessä. Säästyy kunnan varoja ja koululuokan ryhmäkoot pienenevät. Jos lapselle tulee oppimisvaikeuksia, niin sitten toki voi erillisellä anomuksella hakea alakoulupaikkaa.

Pitääkö oikeesti lapsella olla tai järjestää sirkushuveja jatkuvasti ?

Miksi lapsia pitää viihdyttää koko ajan? Tylsistyminen ja sen sietäminen kuuluu elämään.

Vauvan syntyessä vanhin lapsi jää vähemmälle huomiolle ja alkaa kapinoimaan. Ap kannattaisi varata kahden keskistä laatuaikaa vanhemman lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsia pitää viihdyttää koko ajan? Tylsistyminen ja sen sietäminen kuuluu elämään.

Vauvan syntyessä vanhin lapsi jää vähemmälle huomiolle ja alkaa kapinoimaan. Ap kannattaisi varata kahden keskistä laatuaikaa vanhemman lapsen kanssa.

Et oo tosissasi :D Meillä on JOKA aamu 2.5-3h kahdenkeskistä laatuaikaa isomman kanssa kun pieni nukkuu. Silloin se eniten sitä seuraa kärttää, kun äidin kanssa on päivästä toiseen tylsä puuhailla, vähän ehkä liikaakiin äitiaikaa tarjolla... Ennen tykkäsi rakennella kanssani legoja, junarataa, lukea, leikkiä itsekseen leluillaan jne. Aikaa meillä kyllä on, kavereita ei. Kyse on siis lähes kouluikäisestä lapsesta, ei kolme- tai neljävuotiaasta. Ap