Ei vissiin ole velvollisuutta antaa lapselle hoitopaikkaa jos toinen kotona?

Vierailija kirjoitti:

Kiireellisellä aikataululla? Kun normi hakuaika on siis se 4kk.

Tein niin kuin ajattelin että on oikein ja taloudellisempaa, eli otin 5v:n päiväkodista kun vauva syntyi. 6kk oltu kotona ja jatkuvasti lapsi on pahantuulinen leikkiseuran puutteesta, käy kyllä kerhossa 9h viikossa ja on yksi harrastus. Nyt on ikää siis lähes 6v. Lähitienoilla ei ole muita lapsia kotihoidossa ja kerhokaveritkin on 3-4v. Sanoo että kaipaa kavereita kun minäkään en ole kokoajan leikkimässä.

Käymme retkillä, luemme, pelailemme yhdessä, asukaspuistossa, avoimella pk lla mutta niihinkin on mennyt kiinnostus 6kk aikana kun seuraa ei saa taiottua mistään.

Kylläpä on tyhmä tilanne. Jos lapsi olisi 1-2v nuorempi niin varmaan tämä riittäisi mutta nyt on kuitenkin aikalailla saman ikäinen kuin monet eskarilaiset kun on alkuvuodesta syntynyt.

Mahtaisiko auttaa, jos lakkaisit roikkumasta palstalla ja keskittyisit niihin lapsiisi?

Tiedän, että totuuden puhuja kivitetään, mutta jonkunhan on pakko puhua totta.

Ei  äiti enää riitä leikkikaveriksi 6-vuotiaalle, ihan toinen juttu jonkun 3 v:n kanssa. Ei kukaan aikuinen jaksa paneutua 6-vuotiaiden leikkeihin niin täysillä ja pitkään että pystyisi paikkaaman ikätovereiden puutteen.

4kk odotuksen jälkeen on hoitopaikka (20h viikossa) löydyttävä siitä, kun hakemuksen teet. Eli nyt kun haet niin kevättalvella viimeistään saatte paikan (ei välttämättä tutusta päiväkodista, mutta jostain päin kuitenkin). Eli 4kk aikana on hoitopaikan järjestyttävä, vaikka hoidontarve ei perustuisikaan sinun töihinmenoon/opiskeluun.

Kannattaa kysyä kerhonohjaajilta ja kaupungin kerhotoiminnasta vastaavalta olisiko heillä jotain ratkaisua. Esim. onko jonkun muun kaupunginosan kerhossa enemmän 5-6 vuotiaita ja voisiko lapsesi vaihtaa tähän kerhoryhmään (olettaen, että sinulla auto käytössä tai muuten pystyt kuljettamaan) ja näin saada enemmän ikäistään seuraa ja tekemistä. Kannattaa myös huudella kotiseutunne mammaryhmissä (facebookissa) olisko siellä muita samassa tilanteessa olevia ja sitä kautta leikkiseuraa esim. puistotreffeille ja kun vähän tutustutte niin vaikka vuorotellen kummankin luo leikkimään.

Vierailija kirjoitti:

Eikö teidän mielestä 6-vuotias tarvitse yhtään ikäistään kaveria? (muuta kuin lauantaisin) Entä 7-vuotias, 8-vuotias?

Ekat 4-5kk meni hyvin ja sitten lapsi muuttui apaattiseksi ja kiukkuiseksi. Aamulla ensimmäisenä alkaa marina kun ei ole leikkiseuraa ja siihen ei voi muuta todeta kuin että en nyt saa mistään sinulle leikkiseuraa (kerho on vasta imtapäivällä).

Ennen ei ole olllut näin kavereiden perään, on muutenkin selästi joku itsenäistymiskausi käynnissä pikkulapsesta vähän isommaksi lapseksi. Ennen tosiaan leikkinyt mielellään yksikseenkin, mutta ei enää tartu leluihin ja itse koen että se on juurikin tämä meistä itsenäistyminen joka saa tämän aikaan.

Todellakin yleensö tarvitsee. Nämä aggressiiviset vastaajat eivät taida ihan tietää mistä puhuvat. Meillä on 5.5v ikäero ja pidin esikoisen hoidossa n 6h/pvä ja joka ikinen päivä hän valitti, että tulin liian aikaisin, leikit jäi kesken jne. melko pian kakkosen syntymä jälkeen alkoi kesäloma, ja sen jälkeen eskari ja esikoinen oli myös eskarin jälkeen hoidossa pari tuntia, koska itse halusi ja koska se selvästi teki hänelle hyvää.

Luota itseesi äläkä välitä tuomitsijoista, yleensä vanhemmat kyllä tietävät mikä omalle lapselle on parasta.

Ei ole kyse siitä, etteikö lasta saa tottelemaan tai etteikö jaksa järjestää hänelle tekemistä, vaan siitä, että kotiäiti ei käytännössä pysty järjestämään 6-vuotiaalle ryhmää samanikäisiä joka päivä leikkiseuraksi. Mun esikoinen oli vielä varsin sosiaalisesti arka, ja hänelle oli tärkeää, että joka päivä oli sama tuttu ryhmä samoissa puitteissa.

Kyllä 6-vuotiaan pitää saada päivittäin jotain ohjattua virikettä ja kaveriseuraa. Vaikka edes pari tuntia jossain avoimessa leikkipuiston tai seurakunnan kerhossa.

Maailmalla tuon ikäiset ovat jo koulussa!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 6-vuotiaan pitää saada päivittäin jotain ohjattua virikettä ja kaveriseuraa. Vaikka edes pari tuntia jossain avoimessa leikkipuiston tai seurakunnan kerhossa.

Maailmalla tuon ikäiset ovat jo koulussa!

Olen itsekin tähän nyt kallistunut. Syy siihen että otettiin pois päikystä oli raha (kotihoidontuen kuntalisän ja hoitorahan menetys about 300e kk) ja kun kaikki kaverit siirtyivät eskariin. Kerhoa yritin jo taktikoida että olisi mahdollisimman isoja mutta ei sitten kumminkaan muita 5-6v lapsia ollut. Lähikerhossa on kaikki 2-3v vanhoja. Homma kusahti. Olisihan se ihan hyvä jos viskareilla olisi joku oikeus jatkaa tutussa paikassa kun ovat niin isoja, siis oikeus joka ei riipu siitä onko tuo 300 e kk varaa menettää. Mutta jos paikka saadaan niin kai sitä pitää jotenkin pärjätä muutana kk.