Lue keskustelun säännöt.
Miten eroon manipuloivasta miehestä?
27.10.2016 |
Olen itse kiltti ja rauhallinen, vähän nössö nainen, sellainen toimistohiirulainen ja meillä on mieheni kanssa kaksi lasta. Mieheni taas on räjähtelevä ja raivareita saava, väkivaltainen ja manipuloiva. Liittomme aikana loputkin itsetuntoni rippeet ovat menneet ja olen entistäkin pelokkaampi ja ujompi.
Mies siis haukkuu ihan ns. täyslaidallisen, koska se kuulemma helpottaa häntä, jos häntä harmittaa jokin asia. Ongelmana on vain se, etten enää kykene ottamaan vastaan niin paljon stressiä ja pahaa, mitä mies aiheuttaa. Haluaisin elää ihan mukavaa, rauhallista elämää ja tehdä lasten kanssa kivoja juttuja ja harrastaa, mutta elämämme menee täysin miehen mielialojen ja uran ehdoilla. Mies haukkuu mua selän takana aivan kaikille läheisille avoimesti (olen yleinen ilkunnan ja naureskelun aihe sekä mua syytetään kaikista vastoinkäymisistä).
Mitä mä teen? En kohta jaksa suunnilleen enää elää. :'(
Kommentit (4)
Huolestuttaa tuo väkivaltaisuus. Voi käydä huonosti. Turvakotiin? Millaista väkivaltaa on ollut?
Manipulointiin ja syytöksiin pystyy vastaamaan, jos saa kasattua itsetuntonsa, mutta ensiksi olisi saatava pois tuo väkivalta. Eroko ainut mahdollisuus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tiedät miehen olevan poissa, otat tärkeimmät tavarasi, lapset ja häivyt johonkin sellaiseen paikkaan mistä mies ei sinua löydä. Myöhemmin voit soittaa vaikka tuntemattomasta numerosta ja ilmoittaa erosta jos tuo vatipää ei asiaa ole tajunnut muuten.
Voimia. Toivottavasti pääset eroon hänestä. Minullakin on raivareita saava mies, ja olen vain aina ymmärtänyt häntä. Olen aina ajatellut, että kun hänellä on niin paha olla. Mulla on semmoinen ongelma että luontaisesti ymmärrän ihmisiä liikaa ja ajattelen aina hyvää toisista, enkä tajua omia tarpeistani. Nyt oon kohdannut tuon saman tunteen, että en jaksa enää miehen huutamista ja aggressiota. En voi ymmärtää miten hän ei tajua, miltä hänen käytöksensä minusta tuntuu (kertonut kyllä olen). Hulluinta on se , että haluaisin jaksaa vielä, kun haluaisin olla miehen kanssa. Hän on muuten ihana ihminen. Mutta sitten viikottain haukkuu ja raivoaa, ja minusta tuntuu tosiaan että tulen hulluksi jos jatkan tässä. Elämään on tullut nyt muita, minusta riippumattomia murheita. Ja mies vetää raivareitaan silti, eikä lohduta tai osoita empatiaa, ei tajua että nyt minulla on vakavampiakin asioita elämässä mietittävä ja käsiteltävä. Vaan raivoaa minulle kuin teinipoika äidilleen. Ja minun tulisi vaan ymmärtää. Nyt tuntuu etten enää jaksa.
Lähdet vittuun.