Sosiaalisiin tilanteisiin neuvoja kaipaan
Pätkätyöläisenä kyselen paljon neuvoja ja lupia tekemisilleni, kun menen uuteen paikkaan. Joskus saa ilkeähköjä vastauksia tai puututaan työhöni, ehkä turhankin tarkkaan, sellaisessakin joka ei vaikuta lopputulokseen. Tuloksena se, että ärsyttää ja tuskastuttaa useinkin työpäivän aikana. Miten voisin vastata tai kysellä asioita sujuvammin, ettei tuollaista ärsyyntymistä tulisi?
Kommentit (19)
Kysyn asioista, että ne menisivät oikein, joka tietysti hyödyttää kaikkia. Kuinka paljon tätä on laitettu, joko nämä voi laittaa tähän, saako jo hakea pois. Kysyn kohteliaasti ja odotan sopivaa hetkeäkin, jos mahdollista. Voin olla ärsyttävä, onhan sekin mahdollista, mitä tekisin etten olisi? Pysynkö kotona?
Älä kysele niin paljon. Olen paljon ohjannut uusia työntekijöitä ja kenenkään kohdalla ei ole ollut sitä ongelmaa että he tekisivät liian itsenäisesti ja liian omavaltaisesti. Monenkin kohdalla on ollut ongelmana että kyselevät liikaa. Kerran puhuin melkein 10 minuuttia pyyhkeen vaihtamisesta uuden työntekijän kanssa! En liioittele yhtään.
Jos kyseessä ei ole todella vaativa tai vaarallinen työ, sen kun teet. Yritä luottaa siihen että sinullakin on järki päässä. Sitten korjataan jälkeenpäin jos korjata pitää.
Einstein opetti, että kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat asiat jotka kertovat neroudesta. Nykyisin kysyminen katsotaan tyhmyydeksi ja kysymykseen vastaamiseen käytettävä aika hukkaan heitetyksi ajaksi. Mitä tulee työpaikkaan, jossa ei saa kysyä, lähde äkkiä pois! Sellaisessa työpaikassa tuskin on sallittua puhua asioista siten kuin ne ovat, vaan ainoastaan siten kuin on sallittua puhua.
Vierailija kirjoitti:
Älä kysele niin paljon. Olen paljon ohjannut uusia työntekijöitä ja kenenkään kohdalla ei ole ollut sitä ongelmaa että he tekisivät liian itsenäisesti ja liian omavaltaisesti. Monenkin kohdalla on ollut ongelmana että kyselevät liikaa. Kerran puhuin melkein 10 minuuttia pyyhkeen vaihtamisesta uuden työntekijän kanssa! En liioittele yhtään.
Jos kyseessä ei ole todella vaativa tai vaarallinen työ, sen kun teet. Yritä luottaa siihen että sinullakin on järki päässä. Sitten korjataan jälkeenpäin jos korjata pitää.
Voi olla, että kyselen liikaa mutta kun on pari päivää vasta ollut, niin hankalaa tehdä ihan omin päin. Monesti vanhat työntekijät on tarkkoja, että kaikki tulee ihan samoin kuin on aina tehty.
Vierailija kirjoitti:
Einstein opetti, että kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat asiat jotka kertovat neroudesta. Nykyisin kysyminen katsotaan tyhmyydeksi ja kysymykseen vastaamiseen käytettävä aika hukkaan heitetyksi ajaksi. Mitä tulee työpaikkaan, jossa ei saa kysyä, lähde äkkiä pois! Sellaisessa työpaikassa tuskin on sallittua puhua asioista siten kuin ne ovat, vaan ainoastaan siten kuin on sallittua puhua.
Luitko esimerkkini tuosta ylhäältä? Mielestäni ei ollut mitään neroutta siinä, että jauhoimme pyyhkeen vaihtamisesta lähes 10 minuuttia. Kerroin miten se vaihdetaan ja sanoin minne likaiset viedään ja mistä saa uusia. Aina kun yritin lähteä, tuli lisäkysymys. Miten pyyhkeen vaihtamisesta saakin niin paljon asiaa! Siinä suunnilleen käytiin läpi sekin miten pyyhkeen vaihdossa menetellään ufojen hyökkäyksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kysele niin paljon. Olen paljon ohjannut uusia työntekijöitä ja kenenkään kohdalla ei ole ollut sitä ongelmaa että he tekisivät liian itsenäisesti ja liian omavaltaisesti. Monenkin kohdalla on ollut ongelmana että kyselevät liikaa. Kerran puhuin melkein 10 minuuttia pyyhkeen vaihtamisesta uuden työntekijän kanssa! En liioittele yhtään.
Jos kyseessä ei ole todella vaativa tai vaarallinen työ, sen kun teet. Yritä luottaa siihen että sinullakin on järki päässä. Sitten korjataan jälkeenpäin jos korjata pitää.
Voi olla, että kyselen liikaa mutta kun on pari päivää vasta ollut, niin hankalaa tehdä ihan omin päin. Monesti vanhat työntekijät on tarkkoja, että kaikki tulee ihan samoin kuin on aina tehty.
Mitä väliä? Jos he eivät ole esimiehiäsi, ei sinun tarvitse noudattaa heidän määräyksiää. Ja monet vanhat työntekijät ovat niin kyllästyneitä työhönsä, että heitä ei voisi vähempää kiinnostaa miten asiat hoidetaan. Tuo on vain nuorilla työntekijöillä tapana, että pelätään aivan hirveästi että tehdään jotan väärin. Joskus meinaa hermo mennä, kun jopa kävelevät niin varovaisesti ja hitaasti.
Ap onko sinua ollenkaan perehdytetty hommaan? Tai onko sinulla alan koulutus?
Jos olet koulutettu juuri tuohon työhön, sinun oletetaan osaavan aika paljon jo valmiiksi ja itsenäisesti.
Silti pitää perehdyttää "talon tavoille" eli ainakin kertaalleen näyttää tai kertoa miten työt tehdään. Ei voida olettaa, että uusi tietää tarkkaan miten juuri tässä talossa toimitaan. Kuulostaa siltä, että kysyt työkavereilta etkä pomolta. Pomon tehtävä on perehdyttää sinut työhön tai osoittaa jollekin työkaverille tehtäväksi sinun perehdytys/ mentorointi.
Sellainen työpaikka, jossa ei saa kysyä neuvoja muilta, ei ole minkään arvoinen työpaikka, lähde pois sellaisesta. Voi tietysti olla, että pomo ei koskaan perehdytä ketään ja työkaverit on kyllästyneitä siihen että aina tulee uusi tyyppi jota ei perehdytetä ja vanhat saavat olla koko ajan vastaamassa kysymyksiin ja neuvomassa, koska pomo ei ole hoitanut hommaansa. Mutta se ei ole mitenkään sinun vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Einstein opetti, että kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat asiat jotka kertovat neroudesta. Nykyisin kysyminen katsotaan tyhmyydeksi ja kysymykseen vastaamiseen käytettävä aika hukkaan heitetyksi ajaksi. Mitä tulee työpaikkaan, jossa ei saa kysyä, lähde äkkiä pois! Sellaisessa työpaikassa tuskin on sallittua puhua asioista siten kuin ne ovat, vaan ainoastaan siten kuin on sallittua puhua.
Luitko esimerkkini tuosta ylhäältä? Mielestäni ei ollut mitään neroutta siinä, että jauhoimme pyyhkeen vaihtamisesta lähes 10 minuuttia. Kerroin miten se vaihdetaan ja sanoin minne likaiset viedään ja mistä saa uusia. Aina kun yritin lähteä, tuli lisäkysymys. Miten pyyhkeen vaihtamisesta saakin niin paljon asiaa! Siinä suunnilleen käytiin läpi sekin miten pyyhkeen vaihdossa menetellään ufojen hyökkäyksen aikana.
No tuo esimerkki on vähän kaukaa haettu. Tuskin normaalijärkinen jää jauhamaan pyyhkeestä puoleksi tunniksi. Oliko hänellä alan koulutus ja työkokemusta miten paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Einstein opetti, että kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat asiat jotka kertovat neroudesta. Nykyisin kysyminen katsotaan tyhmyydeksi ja kysymykseen vastaamiseen käytettävä aika hukkaan heitetyksi ajaksi. Mitä tulee työpaikkaan, jossa ei saa kysyä, lähde äkkiä pois! Sellaisessa työpaikassa tuskin on sallittua puhua asioista siten kuin ne ovat, vaan ainoastaan siten kuin on sallittua puhua.
Luitko esimerkkini tuosta ylhäältä? Mielestäni ei ollut mitään neroutta siinä, että jauhoimme pyyhkeen vaihtamisesta lähes 10 minuuttia. Kerroin miten se vaihdetaan ja sanoin minne likaiset viedään ja mistä saa uusia. Aina kun yritin lähteä, tuli lisäkysymys. Miten pyyhkeen vaihtamisesta saakin niin paljon asiaa! Siinä suunnilleen käytiin läpi sekin miten pyyhkeen vaihdossa menetellään ufojen hyökkäyksen aikana.
Haloo nyt ihmiset! Jos työhön palkataan epävarma tai arka ihminen, niin se on rekrytoijan vastuulla. Jos ei ole valmis perehdyttämään epävarmaa ja arkaa, niin ei pidä koskaan palkata sellaista! Työnantajan tulee kantaa vastuu ratkaisuistaan. Jos halutaan työntekijä, joka on reipas ja itsevarma ja itsenäinen, niin sitten tulee palkata ainoastaan sellaista! Sitä varten ne työhaastattelut ovat että valitaan henkilö, joka sopii firmaan. Jos valitaan ujo, niin täytyy olla valmis kannustamaan! Muuten mennään aika äkkiä jopa kiusaamisen puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kysele niin paljon. Olen paljon ohjannut uusia työntekijöitä ja kenenkään kohdalla ei ole ollut sitä ongelmaa että he tekisivät liian itsenäisesti ja liian omavaltaisesti. Monenkin kohdalla on ollut ongelmana että kyselevät liikaa. Kerran puhuin melkein 10 minuuttia pyyhkeen vaihtamisesta uuden työntekijän kanssa! En liioittele yhtään.
Jos kyseessä ei ole todella vaativa tai vaarallinen työ, sen kun teet. Yritä luottaa siihen että sinullakin on järki päässä. Sitten korjataan jälkeenpäin jos korjata pitää.
Voi olla, että kyselen liikaa mutta kun on pari päivää vasta ollut, niin hankalaa tehdä ihan omin päin. Monesti vanhat työntekijät on tarkkoja, että kaikki tulee ihan samoin kuin on aina tehty.
Ap missä pomo on? Mainitset vain vanhat työntekijät. Kuinka usein tapaat pomon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Einstein opetti, että kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat asiat jotka kertovat neroudesta. Nykyisin kysyminen katsotaan tyhmyydeksi ja kysymykseen vastaamiseen käytettävä aika hukkaan heitetyksi ajaksi. Mitä tulee työpaikkaan, jossa ei saa kysyä, lähde äkkiä pois! Sellaisessa työpaikassa tuskin on sallittua puhua asioista siten kuin ne ovat, vaan ainoastaan siten kuin on sallittua puhua.
Luitko esimerkkini tuosta ylhäältä? Mielestäni ei ollut mitään neroutta siinä, että jauhoimme pyyhkeen vaihtamisesta lähes 10 minuuttia. Kerroin miten se vaihdetaan ja sanoin minne likaiset viedään ja mistä saa uusia. Aina kun yritin lähteä, tuli lisäkysymys. Miten pyyhkeen vaihtamisesta saakin niin paljon asiaa! Siinä suunnilleen käytiin läpi sekin miten pyyhkeen vaihdossa menetellään ufojen hyökkäyksen aikana.
Ehkä siinä tapauksessa kyselijä on ollut idiootti? He ovat asia erikseen. Mutta jos ihmisellä on tehtävä, jonka suorittamiseen tarvitaan tietoa, pitää silloin kysyä ja ottaa asioista selvää. Pyyhkeiden vaihtaminen on varmasti normaaleille ihmisille hyvinkin luontainen tapahtuma, mutta enpä ihmettelisi sitäkään, että betonilähiössä äidin helmoissa ikänsä asuneelle nuorelle sekin voi olla tuntematon käsite. Tätä kutsutaan uusavuttomuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kysele niin paljon. Olen paljon ohjannut uusia työntekijöitä ja kenenkään kohdalla ei ole ollut sitä ongelmaa että he tekisivät liian itsenäisesti ja liian omavaltaisesti. Monenkin kohdalla on ollut ongelmana että kyselevät liikaa. Kerran puhuin melkein 10 minuuttia pyyhkeen vaihtamisesta uuden työntekijän kanssa! En liioittele yhtään.
Jos kyseessä ei ole todella vaativa tai vaarallinen työ, sen kun teet. Yritä luottaa siihen että sinullakin on järki päässä. Sitten korjataan jälkeenpäin jos korjata pitää.
Voi olla, että kyselen liikaa mutta kun on pari päivää vasta ollut, niin hankalaa tehdä ihan omin päin. Monesti vanhat työntekijät on tarkkoja, että kaikki tulee ihan samoin kuin on aina tehty.
Ap missä pomo on? Mainitset vain vanhat työntekijät. Kuinka usein tapaat pomon?
Hän on vain pari kertaa viikossa paikalla ja kauhean kiireinen. Puhelimessa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Einstein opetti, että kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat asiat jotka kertovat neroudesta. Nykyisin kysyminen katsotaan tyhmyydeksi ja kysymykseen vastaamiseen käytettävä aika hukkaan heitetyksi ajaksi. Mitä tulee työpaikkaan, jossa ei saa kysyä, lähde äkkiä pois! Sellaisessa työpaikassa tuskin on sallittua puhua asioista siten kuin ne ovat, vaan ainoastaan siten kuin on sallittua puhua.
Luitko esimerkkini tuosta ylhäältä? Mielestäni ei ollut mitään neroutta siinä, että jauhoimme pyyhkeen vaihtamisesta lähes 10 minuuttia. Kerroin miten se vaihdetaan ja sanoin minne likaiset viedään ja mistä saa uusia. Aina kun yritin lähteä, tuli lisäkysymys. Miten pyyhkeen vaihtamisesta saakin niin paljon asiaa! Siinä suunnilleen käytiin läpi sekin miten pyyhkeen vaihdossa menetellään ufojen hyökkäyksen aikana.
Haloo nyt ihmiset! Jos työhön palkataan epävarma tai arka ihminen, niin se on rekrytoijan vastuulla. Jos ei ole valmis perehdyttämään epävarmaa ja arkaa, niin ei pidä koskaan palkata sellaista! Työnantajan tulee kantaa vastuu ratkaisuistaan. Jos halutaan työntekijä, joka on reipas ja itsevarma ja itsenäinen, niin sitten tulee palkata ainoastaan sellaista! Sitä varten ne työhaastattelut ovat että valitaan henkilö, joka sopii firmaan. Jos valitaan ujo, niin täytyy olla valmis kannustamaan! Muuten mennään aika äkkiä jopa kiusaamisen puolelle.
Enpä tiedä. Tällainen suosii ektstorverttiä perseennuolijaa, joka osaa asioita pinnallisesti, mutta ei välttämättä syvällisesti. Arasta ihmisestä voi tulla erinomaista laatua tuottava ihminen, kunhan hän vain saa sopivan ohjauksen. Esimiehen kannaltahan valtuuttaminen itsenäiseen toimintaan lähtee luottamuksen kautta: eli jos työntekijään luotetaan, voidaan työntekijä valtuuttaa tekemään itsenäisesti ja vaativampia asioita. Työntekijän kannalta tässä on se ongelma, että luottamukseen tarvitaan onnistumisia ja jotkut arastelee hirveästi epäonnistumisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Einstein opetti, että kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat asiat jotka kertovat neroudesta. Nykyisin kysyminen katsotaan tyhmyydeksi ja kysymykseen vastaamiseen käytettävä aika hukkaan heitetyksi ajaksi. Mitä tulee työpaikkaan, jossa ei saa kysyä, lähde äkkiä pois! Sellaisessa työpaikassa tuskin on sallittua puhua asioista siten kuin ne ovat, vaan ainoastaan siten kuin on sallittua puhua.
Luitko esimerkkini tuosta ylhäältä? Mielestäni ei ollut mitään neroutta siinä, että jauhoimme pyyhkeen vaihtamisesta lähes 10 minuuttia. Kerroin miten se vaihdetaan ja sanoin minne likaiset viedään ja mistä saa uusia. Aina kun yritin lähteä, tuli lisäkysymys. Miten pyyhkeen vaihtamisesta saakin niin paljon asiaa! Siinä suunnilleen käytiin läpi sekin miten pyyhkeen vaihdossa menetellään ufojen hyökkäyksen aikana.
Ehkä siinä tapauksessa kyselijä on ollut idiootti? He ovat asia erikseen. Mutta jos ihmisellä on tehtävä, jonka suorittamiseen tarvitaan tietoa, pitää silloin kysyä ja ottaa asioista selvää. Pyyhkeiden vaihtaminen on varmasti normaaleille ihmisille hyvinkin luontainen tapahtuma, mutta enpä ihmettelisi sitäkään, että betonilähiössä äidin helmoissa ikänsä asuneelle nuorelle sekin voi olla tuntematon käsite. Tätä kutsutaan uusavuttomuudeksi.
Edelleen.. Jos työhön palkataan uusavuton, niin se on työnantajan päätös ja työnantajan vastuulla. Palkatessaan uusavuttoman työnantaja ottaa vastuun siitä, että perehdyttää ja kouluttaa uusavuttoman. Jos ei kestä uusavuttomia tai ei ole aikaa/halua opastaa heitä, niin ei tule missään nimessä palkata uusavuttomia. Jos palkkaa uusavuttoman eikä neuvo eikä perehdytä häntä, niin äkkiä voi joutua tekemisiin työturvallisuuslain kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Einstein opetti, että kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat asiat jotka kertovat neroudesta. Nykyisin kysyminen katsotaan tyhmyydeksi ja kysymykseen vastaamiseen käytettävä aika hukkaan heitetyksi ajaksi. Mitä tulee työpaikkaan, jossa ei saa kysyä, lähde äkkiä pois! Sellaisessa työpaikassa tuskin on sallittua puhua asioista siten kuin ne ovat, vaan ainoastaan siten kuin on sallittua puhua.
Luitko esimerkkini tuosta ylhäältä? Mielestäni ei ollut mitään neroutta siinä, että jauhoimme pyyhkeen vaihtamisesta lähes 10 minuuttia. Kerroin miten se vaihdetaan ja sanoin minne likaiset viedään ja mistä saa uusia. Aina kun yritin lähteä, tuli lisäkysymys. Miten pyyhkeen vaihtamisesta saakin niin paljon asiaa! Siinä suunnilleen käytiin läpi sekin miten pyyhkeen vaihdossa menetellään ufojen hyökkäyksen aikana.
Haloo nyt ihmiset! Jos työhön palkataan epävarma tai arka ihminen, niin se on rekrytoijan vastuulla. Jos ei ole valmis perehdyttämään epävarmaa ja arkaa, niin ei pidä koskaan palkata sellaista! Työnantajan tulee kantaa vastuu ratkaisuistaan. Jos halutaan työntekijä, joka on reipas ja itsevarma ja itsenäinen, niin sitten tulee palkata ainoastaan sellaista! Sitä varten ne työhaastattelut ovat että valitaan henkilö, joka sopii firmaan. Jos valitaan ujo, niin täytyy olla valmis kannustamaan! Muuten mennään aika äkkiä jopa kiusaamisen puolelle.
Enpä tiedä. Tällainen suosii ektstorverttiä perseennuolijaa, joka osaa asioita pinnallisesti, mutta ei välttämättä syvällisesti. Arasta ihmisestä voi tulla erinomaista laatua tuottava ihminen, kunhan hän vain saa sopivan ohjauksen. Esimiehen kannaltahan valtuuttaminen itsenäiseen toimintaan lähtee luottamuksen kautta: eli jos työntekijään luotetaan, voidaan työntekijä valtuuttaa tekemään itsenäisesti ja vaativampia asioita. Työntekijän kannalta tässä on se ongelma, että luottamukseen tarvitaan onnistumisia ja jotkut arastelee hirveästi epäonnistumisia.
Kutakin työntekijää tulee vastuuttaa ja opastaa hänen oman tasonsa ja valmiusasteensa mukaisesti. Arasta ihmisestä tulee usein erittäin hyvä työntekijä, mutta arkaa pitää kannustaa ja ohjata alussa. Pointti on, että aran kysymyksille ei saa nauraa että ufojako kyselet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kysele niin paljon. Olen paljon ohjannut uusia työntekijöitä ja kenenkään kohdalla ei ole ollut sitä ongelmaa että he tekisivät liian itsenäisesti ja liian omavaltaisesti. Monenkin kohdalla on ollut ongelmana että kyselevät liikaa. Kerran puhuin melkein 10 minuuttia pyyhkeen vaihtamisesta uuden työntekijän kanssa! En liioittele yhtään.
Jos kyseessä ei ole todella vaativa tai vaarallinen työ, sen kun teet. Yritä luottaa siihen että sinullakin on järki päässä. Sitten korjataan jälkeenpäin jos korjata pitää.
Voi olla, että kyselen liikaa mutta kun on pari päivää vasta ollut, niin hankalaa tehdä ihan omin päin. Monesti vanhat työntekijät on tarkkoja, että kaikki tulee ihan samoin kuin on aina tehty.
Ap missä pomo on? Mainitset vain vanhat työntekijät. Kuinka usein tapaat pomon?
Hän on vain pari kertaa viikossa paikalla ja kauhean kiireinen. Puhelimessa koko ajan.
Harmillista. Sitten hänen tulee määrätä jonkun työkaverin tehtäväksi sinun opastaminen ja perehdyttäminen. Sinulla on oikeus vaatia työhönopastusta pomolta. Pomo voi hyvin osoittaa sen jonkun kokeneemman tehtäväksi siten, että sekä se kokeneempi työntekijä että sinä tiedätte, että tällaisesta perehdytysvastuusta on sovittu.
Tiedän tunteesi, itsekin teen keikkatöitä ravintola-alalla ja siivojana. Kokki olen koulutukseltani. Tuntuu, että mitä enemmä saan kokemusta varsinkin ravintola-alalta, sitä epävarmemmaksi tulen, koska joka paikassa asiat tehdään ihan eri tavalla. Toisessa paikassa ehdottomasti ainoa oikea tapa on toisessa paikassa ehdottomasti väärä tapa. Joten ei oikein ole muuta mahdollisuutta kuin kysellä kaikenlaisia yksityiskohtia myöten, ettei vaan menis väärin ja sehän sitten ärsyttää joitain, mut minkäs mahdat. Mua välillä ärsyttää kun itse oon ollut suunnilleen +30 eri paikassa ja sitten joku mamma joka on ollut 30 vuotta yhdessä ainoassa paikassa pyörittelee silmiään ja epäilee ammattitaitoani, kun en tiedä miten juuri siinä paikassa on aina tehty. Onneks pääsee välillä siivoomaan, se on sentään helpompaa ja melkein samanlaista joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteesi, itsekin teen keikkatöitä ravintola-alalla ja siivojana. Kokki olen koulutukseltani. Tuntuu, että mitä enemmä saan kokemusta varsinkin ravintola-alalta, sitä epävarmemmaksi tulen, koska joka paikassa asiat tehdään ihan eri tavalla. Toisessa paikassa ehdottomasti ainoa oikea tapa on toisessa paikassa ehdottomasti väärä tapa. Joten ei oikein ole muuta mahdollisuutta kuin kysellä kaikenlaisia yksityiskohtia myöten, ettei vaan menis väärin ja sehän sitten ärsyttää joitain, mut minkäs mahdat. Mua välillä ärsyttää kun itse oon ollut suunnilleen +30 eri paikassa ja sitten joku mamma joka on ollut 30 vuotta yhdessä ainoassa paikassa pyörittelee silmiään ja epäilee ammattitaitoani, kun en tiedä miten juuri siinä paikassa on aina tehty. Onneks pääsee välillä siivoomaan, se on sentään helpompaa ja melkein samanlaista joka paikassa.
Se voi olla just tuota, itsekin olen monissa paikoissa ollut ja huomannut miten järkytytään, jos joku homma tehdäänkin eri tavalla. Ja kyselyihin on väsyttävää vastata vaikka se onkin uudelle tulijalle pakollista.
Kuvaa tilannetta vähän tarkemmin. Aloituksesi perusteella on mahdoton sanoa onko vika sinussa vai työkavereissa. Eli että kysytkö jotenkin liikaa tai ärsyttävästi, vai onko työkavereila huono tapa vastata ilkeästi uuden ihmisen asiallisiin kysymyksiin.