Onko välttämätöntä, että jompikumpi lyhentää työpäiväänsä, kun lapsi aloittaa koulun?

Jos ip-kerhossa siihen asti, että haetaan, niin siellähän kyllä pärjää.

ovat lapsen mukana koulussa kun lapsi aloittaa koulun 6vuotiaana.(Eli siis norjassa ekaluokka alkaa 6vuotiaana) Yleensä pari päivää, jotkut jopa 4-5päivää :) Niin myös meistä toinen aikoo olla lapsen mukana kun aloittaa syksyllä koulun vaikka onkin ollut paikallisessa tarhassa.

Miten vanhempien poissa oleminen aiheuttaa lapselle harmia. Monikaan yksin kotona oleva ei syö koulun jälkeen lämmintä ruokaa, saati sitten välipalaa. Mitä näiden lapsien illat pitää sisällä? Telkkaria ja tietokonepelejä? Sun lapsille varmaan isketään telkkari viihdykkeeksi omaan huoneeseenkin?? Ankeeta. :(



Meillä lapset on vielä pieniä, mutta kolmas lapsi ajottuu hoitovapaineen lapsien koulun alkuun. Jos ei saada kuitenkaan lasta niin kyllä venytän penniä ja teen osittaisen työpäivän ja lapset menee kouluun miehen liukuva päivän avulla ja minä olen aikaseen kotona.

vähän aikaa joutuu vielä kerhonkin jälkeen olemaan yksin.

Mutta kyllä minä ainakin aion olla silloin kotona. Kaksi ekaa vuotta on kuitenkin vielä kouluun totuttelua. Ja itse muistan kyllä, että vielä yli 10-vuotiaanakin oli haljua tulla tyhjään kotiin.



Ja ne ip-kerhot on monin paikoin kyllä aivan hirveitä. Se melu, häly ja möly ei oikein innosta.

piirtelin, telkkaa tai pelikonetta ei ollut. Jos pelotti joskus, oven pystyi laittamaan lukkoon. Äidin ja isän numerot oli tallessa, että pystyi soittamaan jos oli hätä tai tartti kysyä voiko mennä esim. kavereiden luo...



Eipä monenkaan kaverin kotona ollut asiat sen kummemmin. Ja ihan yhteiskuntakelpoisia meistä on tullut. Tää nykyajan hössöttäminen on ihan älytöntä!



T. 90-luvun koululainen

Välipalaa saa ip-kerhosta, josta haetaan klo 16, kuten nykyään päiväkodistakin. Aamulla isä saattaa kouluun ennen töihinlähtöään. t.ap

Vierailija:

Miten vanhempien poissa oleminen aiheuttaa lapselle harmia. Monikaan yksin kotona oleva ei syö koulun jälkeen lämmintä ruokaa, saati sitten välipalaa. Mitä näiden lapsien illat pitää sisällä? Telkkaria ja tietokonepelejä? Sun lapsille varmaan isketään telkkari viihdykkeeksi omaan huoneeseenkin?? Ankeeta. :(

Meillä lapset on vielä pieniä, mutta kolmas lapsi ajottuu hoitovapaineen lapsien koulun alkuun. Jos ei saada kuitenkaan lasta niin kyllä venytän penniä ja teen osittaisen työpäivän ja lapset menee kouluun miehen liukuva päivän avulla ja minä olen aikaseen kotona.

varmasti paras vaihtoehto, että saisi tulla koulun jälkeen kotiin, missä olisi aikuinen ihminen. Ainakin omani kohdalla olen huomannut, että koulun jälkeen jutellessa päivän tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa. Saa jutustella rauhassa, läksyt tehdään porukalla, välipala. Sitten rauhaisan palautumisen jälkeen taas lapsen leikkeihin.

ollenkaan.

mun äitini oli kotona aina.



Minä aloin huolehtia asioistani 15-vuotiaana, siis maksaa kaikki kuluni jne. ja omilleni muutin 18-vuotiaana, kävin lukionkin iltalukiona. Todella itsenäisiä ja omatoimisia ovat myös sisarukseni.



Paras opiskelukaverini oli hoidossa puolivuotiaasta, kouluun tietenkin tuli ja meni yksin, kesät keikkui itsekseen. Asui kotona 27-vuotiaaksi, sitten muutti sadan metrin päähän lapsuudenkodistaan, nai samaa koulua käyneen miehen ja tekee kaiken ihan samoin kuin vanhempansa...

Vierailija:

mun äitini oli kotona aina.

Minä aloin huolehtia asioistani 15-vuotiaana, siis maksaa kaikki kuluni jne. ja omilleni muutin 18-vuotiaana, kävin lukionkin iltalukiona. Todella itsenäisiä ja omatoimisia ovat myös sisarukseni.

Paras opiskelukaverini oli hoidossa puolivuotiaasta, kouluun tietenkin tuli ja meni yksin, kesät keikkui itsekseen. Asui kotona 27-vuotiaaksi, sitten muutti sadan metrin päähän lapsuudenkodistaan, nai samaa koulua käyneen miehen ja tekee kaiken ihan samoin kuin vanhempansa...

Ei.



Vaan siitä, että ei yksinoloon totuttelu välttämättä mitään itsenäisyyttä tai muuta hyvää takaa. Voi olla että jopa päinvastoin!

Paljon kepeämpää kuin vaikka päiväkodissa olo. Koulupäiväthän on 3-5 tuntia ekaluokkalaisilla ja välitunnit ja pitkä ruokatauko. Monissa kouluissa ekalla luokalla on pienempi ryhmäkokokin kuin päikyssä. Mun eskari menee 24 laspen eskariryhmään ja kaveri menee kouluun 15 lapsen luokalle.

Mutta koulupäivä ei suinkaan ole mikään mölyinen tai kaaottinen. Siellä istutaan paikoilla, mitä vähän pääsee jalkoja oikomaan välitunnilla.

Kyllä meidän lapsi tykkäsi mennä koulun jälkeen luokkakavereiden kanssa iltapäiväksi ja niin näyttivät muutkin tykkäävän.

Osa luokan lapsista meni koulun iltapäiväkerhoon (yksityinen, auki klo. 17 asti) ja osa meni kaupungin leikkipuistoon, missä välipala.



Kuka lapsi ei haluaisi olla parhaan kaverinsa kanssa koulun päälle muutamaa tuntia?

Illalla sitten on ruokailut perheen kanssa ja mahdolliset harrastukset.



Nämä äidit jotka pitävät lapsensa kotona kouluikään, eivät ilmeisesti päästä leikkimään kavereiden kanssa koulun jälkeenkään ilman äitiä:(

(mistähän olikaan ne anopit tehty, jotka ei päästä lapsiaan edes avioliiton kautta itsenäistymään?)

toistensa luokse leikkimään koulun jälkeen, ei siihen mitään kerhotilaa tarvita.



Ja kyllä niitä mänttejä anoppeja ja mummoja tulee myös niistä uraäideistä, jotka joko hoksaa siinä vaiheessa takertua, kun tajuavat hukanneensa lapsen koko lapsuuden tai sitten ovat niitä itsekkäitä mummoja, joilla ei ole aikaa lapsenlapsillekaan.

Ja just ala-asteikästen mielipiteistä ja olemisesta. Vaikka koulussa ei ole rankkaa, niin ei se tarkoita etteikö lapsi voi tuntea ikävää, yksinäisyyttä, pahaa-mieltä, turvattomuutta..



Kaikki lapset ei osaa laittaa evästä. Itse olen 80- luvulla syntynyt ja olen " aika itsenäisesti ollu" mutta mitä se sitten on näillä jokka istuu kotona koulun jälkeen kun vanhemmat ei jätä ruokaa, lapsia passataan eikä opeteta mitään (no ehkä roskia viemään)?



6

iltapäivähoito?

Ymmärrän, että täällä pauhataan 1-3 vuotiaiden kotihoidosta, mutta nyt menee jo yli, kun kouluikäisen lapsen vanhemmat ei saa käydä töissä, vaikka lapsella kaikki hyvin?

Vai tarkoititko että lapsien ei tarvitse mennä ollenkaan iltapäivähoitoon vaan juoksentelisivat ihan itsekseen toisten luokse leikkimään (ja meilläpäin saisi juosta sinne puistoon, siellä kun on kaikki kaverit ja tekemiset)?

Vierailija:

18, voihan ne lapset mennä

toistensa luokse leikkimään koulun jälkeen, ei siihen mitään kerhotilaa tarvita.

Ja kyllä niitä mänttejä anoppeja ja mummoja tulee myös niistä uraäideistä, jotka joko hoksaa siinä vaiheessa takertua, kun tajuavat hukanneensa lapsen koko lapsuuden tai sitten ovat niitä itsekkäitä mummoja, joilla ei ole aikaa lapsenlapsillekaan.

Nykyään on mahdollista tehdä osittaista työpäivää kun lapset on alaluokilla. Siihen on Kelalla jopa tukikin.



Ja on myös paljon epätyypillisiä työaikoja. Ei kaikki tahkoa toimistossa 8 - 16. Ja jos vanhempia on kaksi, voi järjestellä vielä enemmän.



Mullakin on esikoinen menossa iltapäiväeskariin ja minä olen seuraavat kaksi vuotta aamupäivät kotona lasten kanssa. Sitten nuoremmalle tulee hoitaja kotiin siihen asti, kun isä palaa töistä ja hakee matkalla esikoisen.



Ja muuten hoitajan saa päivähoitomaksujen hinnalla helposti palkattua.

Sitäkin Kela ja monet kunnat tukevat.



Herää, sellaistakin ihmiset tekee! Muitakin malleja on kuin se sinun!

Lapsen ollessa eka ja tokaluokalla saa tehdä 30 tunnin työviikkoa, jos sinä et halua joustaa niin älä jousta. Ei tartte.



6

Minun viestissä kerrottiin VAIHTOEHDOSTA, missä lapsi oli oikein tyytyväinen muutaman tunnin vapaaseen leikkiin ja touhuun koulukavereiden kanssa koulun jälkeen. Siinä kohden sinä kävit jo läpi kauhukuvia kadotetuista lapsista, huoh*



Ap. kysyi onko välttämätöntä olla kotona puolipäivää kun lapsi aloittaa koulun ja mielestäni ei. JOS kerran lapsen hoito on järjestetty asianmukaisesti.

Sinusta tämä oli tuomittavaa VAIKKA olet itse jättämässä lapsesi hoitajalle päivittäin? Ja ilmeisesti paljon pienemmän ja haavoittuvamman kun kouluikäisen?



Vanhemmat voivat tosiaan etsiä eri vaihtoehtoja lapsen parhaaksi, vaikka tekisivät täysiä työpäiviä kuten hyödyntämällä liukuvaa työaikaa(tämä toimii erittäin hyvin kun on kaksi työssäkäyvää perheessä).