Lyhennetty työaika
Olen miettinyt mahdollisuutta lyhentää nykyistä 100% työaikaani esim 60% työajaksi (esim töitä vain kolmena päivänä viikossa tai lyhennettyä työpäivää). Jos saan asian sovittua esimieheni kanssa, ei kai kenelläkään muulla pitäisi olla asiaan mitään sanomista? Vai olisiko joku taho, joka asiaan puuttuisi, jos omasta tahdostani olen työaikaani lyhentänyt? (Ammattiliitto siinä vaiheessa jos joskus tarvisten ansiosidonnaista? Kelan asumistuen käsittelijä? Päivähoitotoimisto? Joku muu??)
Onko jotain mitä pitäisi osa-aikatyöhön siirtyessä muuten huomioida? Ennen siirtymää/muutosta huomioitavaa? Jotain mitä en huomaa työajan vähentämisestä johtuvan? (Muuta kuin palkka :D )
Palasia löydän sieltä ja täältä, että lomakertymiin ainakin vaikuttaisi mahdollisesti jotenkin.
Kommentit (5)
Ei kai tuohon kenelläkään pitäisi olla puuttumista. Vuosiloman kertymisestä piätisin huolta.
Lainaus Erton sivuilta:
Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. 14 päivän sääntöä on pidettävä pääsääntönä. Säännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella. Jos työajasta ei ole sovittu, ratkaisevaa on se, millainen työntekijän työaika on käytännössä vakiintuneesti ollut. Sääntöjä ei sovelleta rinnakkain.
Ns. 14 päivän ansaintasääntö
Sääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä säännöllisen työajan puitteissa vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää.
Ns. 35 tunnin ansaintasääntö
Työntekijä, joka ei työsopimuksen perusteella työskentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta säännöllinen työaika on kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa, ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy työtä tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia.
Esimerkkejä
Työntekijä on sopimuksen mukaan töissä viitenä päivänä viikossa. Hänen kohdallaan tulee sovellettavaksi ns. 14 päivän ansaintasääntö. Eräänä kuukautena hän oli osan kuukaudesta hoitovapaalla (ei työssäolon veroista aikaa) siten, että hän oli töissä tuona kuukautena vain 40 tuntia yhteensä viitenä päivänä. Vaikka hän oli vähintään 35 tuntia töissä, hän ei ansaitse vuosilomaa kyseiseltä kuukaudelta, koska hän on 14 päivän säännön piirissä, eikä sääntöjä sovelleta rinnakkain.
Opiskelija tekee opintojensa ohessa osa-aikaista työtä siten, että hänelle kertyy kuukausittain yleensä noin 10 seitsemän tunnin mittaista työpäivää. Työtä on kuukaudessa siten noin 70 tuntia. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin ansaintasäännön perusteella. Kun työntekijä eräänä kuukautena teki vain 3 työpäivää eli yhteensä 21 tuntia, hänelle ei kertynyt vuosilomaa tuona kuukautena.
Sainkin palkoista ihmisen kiinni. Hän sanoi, että koska minulla on vakituinen työsuhde, ei 14 päivän ja 35 tunnin sääntö koskisi minua, vaan lomat kertyvät ihan normaalisti (2,5 päivää/kk, toki sitten lomaa haetaan koko viikkoina, eli viikon lomassa menee 5 päivää lomakertymää, haettava koko viikko lomaa ja tämä tietysti näin koska lomaa kertyy samalla tavalla kuin 100% työntekijällä). Kyseessä siis KVTES. (KVTES:ssäkin tämä asia ollut joskus erilailla, nykypäivänä kuitenkin kuulemma em. tavalla). -ap
Jos saat asumistukea niin kannattaa selvittää vaikuttaako kielteisesti asumistukeen.... jos olet itse lyhentänyt työaikaasi.
En ole ainakan kuullut, että se voisi vaikuttaa kielteisetsi.
Ei siihen ole kennelläkään mitään samista, ei ainakaan jos et hae mitään tukea tai työttömyysrahaa mistään.
Se kannattaa huomioida että työpäiviä pitää tulla kuukaudessa 14 jotta vuosiloma kertyy. Jos on ylimääräisiä vapaapäiviä, niin johonkin kuukauteen saattaa sattua arkipyhien tai sopivan viikkojaon vuoksi vähemmän kuin 14 työpävää ja siitä kuukaudesta jää siloin 2,5 lomapäivää kertymättä.