Onko ammattikouluun menevä häpeäksi akateemiselle perheelle?
Uskomatonta, mutta jotkut akateemiset oikeasti ajattelevat noin! Taitaa amiksessa olevat olla sitä oikeaa sivistyneistöä. Akateemiset ihmiset tekevät lapsesta välineen.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Ammattikouluun menevä on häpeäksi mille perheelle tahansa.
Amis on kehareiden säilytyslaitos. Siitä tuli eilen telkkarissakin.
Mitä siitä tuli telkkarissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikouluun menevä on häpeäksi mille perheelle tahansa.
Amis on kehareiden säilytyslaitos. Siitä tuli eilen telkkarissakin.
Mitä siitä tuli telkkarissa?
Täällä on siitä oma ketjunsakin.
En ole kuullutkaan, että nykyään halveksittaisiin mitään alaa. Olemme molemmat akateemisia ja esikoisemme meni ammattikouluun. Se on täysin hänen oma asiansa. Pääasia, että opiskelee haluamaansa alaa ja että työllistyy joskus. Moni, jonka olen keskustellutvasiasta, on samaa mieltä.
Kouluttautumaton on häpeäksi kaikenlaisille perheille.
Kyllähän se näyttää siltä että henkilö ei ole aivan niin älykäs kuin vanhempansa.
Oisko se kuitenkin niin että nuori saa ihan itse päättää mitä haluaa elämässään tehdä? Miksi mennä lukioon jos on tekijä eikä lukija? Kannattaako siellä rämpiä rimaa hipoen kun huonoilla yo-papereilla ei nykyään pääse minnekään. Parempi se on opiskella ammatti ja ehkä työllistyä tulevaisuudessa sille omalle mieleiselle alalleen.
Kyllähän se näyttää siltä, että joku perheessä osaa sitten tehdäkin jotakin. Joten suuri häpeähän se on.
Amiksen käynyttä ei arvosteta yhtä paljon kuin lukion käynyttä.
Raha tuo valtaa. Älykkyys tuo valtaa ja kunnioitusta. Lukion käyneeseen suhtaudutaan älykkäämpänä ja potentiaalisesti tulevaisuudessa parempaa palkkaa saavana.
Tuntui olevan ainakin 15 vuotta sitten. Herra siunaa, mikä meteli siitä syntyi, kun valitsinkin ammattikoulun.
Kyllä mun ensimmäinen ajatus olisi, että kasvatuksessa meni jotain pieleen. Ellei sitten ole kyseessä jokin oikea vamma tms.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun ensimmäinen ajatus olisi, että kasvatuksessa meni jotain pieleen. Ellei sitten ole kyseessä jokin oikea vamma tms.
Tai sitten ajattelen, että pitää välivuoden.
Ensi sijaisesti vanhempana ehdottaisin kaksoistutkintoa.
Liika opiskelu vieraannuttaa ruumiillisesta työstä.
Niin ja aiheeseen. Ei.
Tunnen jopa miehen joka kävi raksan vaikka isä oli yliopiston rehtori ja äiti jonkin sortin tohtori. Erittäin viisas mies.
Sairaassa perheessä kyllä, mutta jos on normaalia ja tervepäistä porukkaa niin ei.
Njaah, täällä yksi. Eipä ole siihen suuntaan kommentoitu valintaani.