Kun toinen ei myönnä

Ootko kuullu sellaisesta uudesta ilmiöstä nimeltä avioero?

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää elää rakkaudettomassa ja intohimottomassa avioliitossa. Keleen papin aamenet tuli vaimon halusta ja toinen ei edes rakastanut mua. Tässäpä sitä sitten eletään ja nautitaan elämästä. Kun ei mun kosketus kiinnosta ja itse ei läheisyyttä tarjoa. Mikään ei toki oo vialla jos kysyn. Eikö tuo tajua että pilaa myös mun elämän ja mahdollisuuden tuntea kun joku rakastaa aidosti!

Itse en eroa, mutta suru mielessä päällimmäisenä.

Millainen ihminen elää yhdessä jos puoliso ei kiihota ja torjuu toisen halauksetkin?

Ehkä sä pilaat sen oman elämäsi kuitenkin ihan itse? Ainakin minusta, jos tuohon jäät. Vai onko lapsia? Silti ikävä kyllä tunteille ei voi mitään.

Lapsia on. Erohan se helppo tie olisi. Tosin kyllä se sen pitäisi tehdä aloite joka haikailee toisia ja elää liitossa muka rakastuneena. Kyllä on huijattu olo.

Olisi mahtava tunne kun joku omasta halustaan halaisi tai käpertyisi kainaloon. Enkä mikään vuorenpeikko ole, hakijoita aina baareissa on jne.

Vaimo kartanolle!

Himo voi sammua ja se on löydettävä uudestaan. ei parisuhde ole itsestäänselvyys. Ero tuskin on paras ratkaisu, vaan sinnikäät koskettelut, yhdessäolo... tai sitten jos hän tarvitsee irtiottoa perheestä muutamaksi hetkeksi? Olisi mahdollisuus pohtia asiota.

Ilmeisesti sussa on jotain vikaa, kun sun täytyy kerjätä kosketuksetkin.

Mikset ajattele itseäsi???? Ei se siitä parane. Lähde kun vielä voit! Kerran kirpaisee mutta vuoden päästä helpottaa. Avautuu uusia ovia ja saat parempaa. Tsemppiä!