Tunnetteko ihmisiä jotka ei kestä, jos toinen saa huomiota missään?
Eli mulla on ollut paljon sairauksia enkä niillä mitenkään kerskaile, mutta mulla on aika monta diagnoosia ja lääkitystä ollut. Joitain kavereita on, jotka rupeavat kertomaan omista terveysvaikeuksistaan koettaen ikäänkuin peitota minut... Vaikea selittää, mutta käsititte varmaan? Kun itse siis en kerro sairauksista koskaan liioitellen tai huomion vuoksi, vaan sanon miten asiat on jos ne liittyy johonkin. Esim. jos juuri olen sairaana niin kerron siitä lyhyesti. Minusta ei ole kiinnostavaa kuunnella sairauskertomuksia ja siksi tällainen käytös ihmetyttää ja kiinnostaisi, mikä aiheuttaa joissain tuollaisen reaktion ja miten siihen kannattaisi suhtautua.
Voitte myös kertoa, jos jossain muussa aihealueessa olette törmänneet vastaavaan kokemukseen.
Kommentit (6)
Kääntävätkö nuo tuttusi yleensäkin puheenaiheen itseensä?
Muutamia pätemis-uhriutumista harrastavia tuttuja löytyy. Nämä tuntemani ovat opettajia ammatiltaan.
Tietenkin pitää jonkun olla aina "paras paska mättäällä". Nämä joiden täytyy päteä itse, kokevat sinun sairausketomuksesi AP itsekorostuksena, johon vastaavat samalla kielellä jotta eivät kokisi itseään huonommaksi. Myös eläkeläisillä havainnut tällaista käytöstä, kuka on sairain ja kenellä vahvin lääkitys, kuka on siis vahvin ja voimakkain ja kärsii eniten.
Ei kannata välittää tai jätä kertomatta omasta tilanteestasi.
Ja kyllä, kokenut tällaista päsmäröintiä mm. ostaessani uuden auton joka on haukuttu lyttyyn ja kysytty suoraan miksi en ostanut sitä ja sitä koska + perustelut, asunnon hankinnan jälkeen se oli sisustettu vieraan mielestä väärin, koulutuksesta, työpaikasta ja tehtävästä ollaan kateellisia/vittuillaan/kehutaan omaa uraputkea...Asioista toki voi keskustella ja esimerkiksi sanoa että voi että olispa mullakin tai onnitella tms, mutta aika pian toinen paljastaa oman sydämen sivistymättömyytensä mikäli näyttää peitellysti oman katkeruutensa tai kateutensa. Sairaudestakin voi joku olla kateellinen, mikäli toinen pääsee sen vuoksi eläkkeelle tai saa jotain etua! Sairasta :(
Tutulta kuulostaa. Olen kylläkin jättänyt moiset huomionhakuiset tyypit elämästäni. Puhuvat vain itsestään ja jopa toisten päälle. Mitään rajaa ei ole sillä maaiman keskipisteenä ololla. Kellään muulla ei saa olla mitään pienempiä eikä isompia huolia eikä niistä saa puhua ettei huomio vain käänny väärään suuntaan.
Kiitos vastauksista.
Onko teillä arvauksia, miksi jotkut ihmiset ovat tuollaisia? Ovatko he jääneet pahasti huomiota vaille lapsena ja tätä koetetaan aikuisuudessa paikata kenen tahansa kanssa missä vain asiassa? Olen miettinyt,onko ainoa vaihtoehto jättää nuo tyypit. Tuntuu, että asioista ei voi puhua oikein aidosti - ihan kuin eivät uskoisi minun olevan juuri sen verran kipeä kuin sanon, kun pitää pistää paremmaksi (pahemmaksi). Yleensä olen lähinnä ollut lyhyesti myötätuntoinen ja vaihtanut puheenaihetta, mutta jotenkin tympeä tunnelma kanssakäymisestä jää. Sen olen huomannut, ettei ainakaan kannata kannustaa kysymällä lisää! Ap
Olen kuullut että esimerkiksi synnytykset on sellaisia, joista kilpaillaan että ketä on eniten sattunut ja pi..u revennyt pahiten -ap