Te ketkä asutte kaksiossa kahden lapsen kanssa

Kouluikäiset ovat. Lemmikkieläimiä ei hankita. Muuten mikäs tässä, mahduimme. Oma valintamme, sijainti ratkaisee.

Meillä 3h ja tupakeittiö. 59,5m. Ja juu haaveilen todellakin isommasta! Ja meitäkin on neljä.

Haaveilen pienestä asunnosta, jonka sisustaisin tilaihmeeksi Ikean ratkaisuilla ja hyvin vähäisellä tavaramäärällä. Rakastaisin asua kaksiossa, pieni tila on kodikas ja viihtyisä.. Suunnittele! Olohuone aikuisille! Seinät käyttöön, taittuvat huonekalut, säilytysratkaisut, parvet jne...

t. astmaatikko

Laittaisin lapset toiseen huoneeseen ja aikuiset toiseen.

Onko muuten olemassa joku vähimmäisneliö vaatimus lastensuojelullisesta näkökulmasta tms? Meitä on kaksi aikuista ja 2-vuotias 48 m kaksiossa. Ahdistaa jo nyt tulevat synttärit, kun isovanhemmat voi oikein yhdessä jauhaa lapselle liian pienestä asunnosta (vieläpä vuokrasellaisesta!)... Nytkin olen ollut jo viidestä hereillä enkä saa unta. :-( Vinkkejä millä tukkia suut lapsen kuullen? Paan printaten jotkut lainapaperit (250 000e) ja tyrkkään ne eteen ja kysyn, että haluutko sit takaajaksi??

Vierailija kirjoitti:

Onko muuten olemassa joku vähimmäisneliö vaatimus lastensuojelullisesta näkökulmasta tms? Meitä on kaksi aikuista ja 2-vuotias 48 m kaksiossa. Ahdistaa jo nyt tulevat synttärit, kun isovanhemmat voi oikein yhdessä jauhaa lapselle liian pienestä asunnosta (vieläpä vuokrasellaisesta!)... Nytkin olen ollut jo viidestä hereillä enkä saa unta. :-( Vinkkejä millä tukkia suut lapsen kuullen? Paan printaten jotkut lainapaperit (250 000e) ja tyrkkään ne eteen ja kysyn, että haluutko sit takaajaksi??

Teillä on vielä pieni lapsi mutta meillä on jo iso. Hän häpeää eikä tuo koskaan kavereita kotiin ja kaverisynttärit pidetään muualla. Ei tälle köyhyydellä vaan voi mitään.

Sanoisin että tilaa tärkeämpi on se millainen asunto on. Vaikka olisi pienet tilat niin kodin täytyy, sellaisen varsinkin jossa lapset asuu, olla siisti ja nätisti laitettu. Tilaa saa monilla helpoilla ratkaisuilla lisää.

Itselle syntyi juuri esikoinen ja asumme kahdestaan 61m kokoisessa asunnossa, lisäksi kaksi kissaa. Oma tämä tosin on mutta mietin silti montako vuotta voidaan asua ennenkun lapsi "tarvitsee" oman huoneen. Tai minusta ainakin tuntuu että tarvitsee, perus äidin hysteriointia.

Isovanhemille voi tottakai sanoa että olkaa ystävällisiä ja taatkaa laina jos huolestuttaa :)

Me asuttiin 50neliön kaksiossa ja mahduttiin kohtuullisesti. Makkari oli lapsille ja parisänky oli olkkarissa. Ongelma meillä oli lähinnä se, että tavaroita oli tuohon neliömäärään nähden ihan liikaa. En vain koskaan saanut aikaiseksi karsia romun määrää mutta se olsii auttanut kaaokseen jo paljon. Samoin joku parvisänky tai vuodesohva olisi tuonut lisää tilaa ja olisi myös mahdollistanut sen, että olkkari olisi ollut siistimpi ja tyhjempi. Jos asunto olisi ollut oma, olisin teettänyt olkkariin korokkeen, jonka alle olisi mennyt parisänky pyörillä tai osatnut seinälle nostettavan sängyn.

Neliöitä tärkeämpää mielestäni on pohjaratkaisu.

Meillä on pikkuvauva, taapero ja kaksi aikuista kaksiossa enkä ole kokenut ongelmaksi. Ostamme kyllä isomman muutaman vuoden päästä, mutta siihen asti tämä riittää ihan hyvin. Meillä tosin on ihan hyvin kaappitilaa, kunnon häkkivarasto ja taloyhtiössä vaunu- ja ulkoleluvarasto. :) Turhat tavarat lähtevät heti kiertoon enkä osta mitään, mitä ei tarvita.

Kun olin 12-18-vuotias, asuin pari vuotta nuoremman siskoni ja äitini kanssa 55m2 kaksiossa. Meillä oli siskon kanssa yhteinen huone ja äiti nukkui olkkarissa. Kyllä se teini-ikäisenä ahdisti paljonkin ja pois tuli muutettua heti kun se oli mahdollista.

Itse asuin myös kaksiossa veljeni ja äitini ja isäpuoleni kanssa. Se oli ihan suoraan sanottuna kamalaa. Omaa rauhaa tai yksityisyyttä ei ollut lainkaan. Hermot oli aina kireällä, kavereita en pyytänyt koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että tilaa tärkeämpi on se millainen asunto on. Vaikka olisi pienet tilat niin kodin täytyy, sellaisen varsinkin jossa lapset asuu, olla siisti ja nätisti laitettu. Tilaa saa monilla helpoilla ratkaisuilla lisää.

Itselle syntyi juuri esikoinen ja asumme kahdestaan 61m kokoisessa asunnossa, lisäksi kaksi kissaa. Oma tämä tosin on mutta mietin silti montako vuotta voidaan asua ennenkun lapsi "tarvitsee" oman huoneen. Tai minusta ainakin tuntuu että tarvitsee, perus äidin hysteriointia.

Isovanhemille voi tottakai sanoa että olkaa ystävällisiä ja taatkaa laina jos huolestuttaa :)

Mitäs kun toiset isovanhemmat ehkä saattaiskin mielellään taata ja toiset ei todellakaan (takasivat jo siskoni ja olivat ihan kusi sukassa koko ajan)? Me ei kuitenkaan haluta heidän takaavan ja sit olla tavallaan vastuussa seuraavat 20 v heille meidän elämästä. Ei oikein voi käyttää tuotakaan vastanäpäytyksenä.

Mä haaveilen asunnosta jota lapsen ei tarvitsisi hävetä. nro6

Me asuttiin kahden lapsen kanssa n. 60 neliön kaksiossa ja asutaan edelleen. Vanhempien sänky on olohuoneessa, se on erillinen huone, jonne on ovi. Lapsilla on makuuhuone käytössä. Myös keittiö on erillinen.

Lapset on samaa sukupuolta ja heillä ei ollut ongelmia olla samassa huoneessa. Kavereita kävi yökylässäkin. Kotona on vietetty kaikki juhlat lukuun ottamatta esikoisen kastejuhlaa, siis rippijuhlia ja yo-juhlia myöten. Säilytystilan puuten on välillä ärsyttänyt, mutta ylitsepääsemätöntä se ei ole ollut.