Te, joilla teini-ikäisiä lapsia
Tuleeko teillä koskaan ikävä omaa teini-ikää, kun seuraatte lapsenne kasvua ja elämää?
Mun vanhin lapsi on nyt 14v ja mulla iskee välillä ihan armoton ikävä ja kaipuu omaan teini-ikään, kun häntä seurailen. Ollapa itsekin vielä niin nuori!
Ehkä vaikuttaa myös se, että tyttö on kuin minun kopioni, niin näen tosi usein itseni hänessä. Sitten iskee olo, että voi kun olisin itsekin vielä teini.
Mulla oli niin kiva nuoruus, että voisin elää sen uudelleen ja monta kertaa.
Kommentit (13)
Ei tule. Se tuntuu haikealta että viiden vuoden päästä tuo on jo aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei tule. Se tuntuu haikealta että viiden vuoden päästä tuo on jo aikuinen.
Se on kyllä totta. Haikeus tulee aina minullekin. Ei voi käsittää, miten nopeasti aika kuluu.
ap.
Ei tule. Kaipaa sitä kun teini oli vielä puhekykyinen ja hyväntuulinen. Voi kun tää aika menis pian ohi ja vois taas jutella normaalisti. Terveisin Idiootti ja ääliö äiti, joka on pilannut teinin elämän. Kamalin ihminen koko maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tule. Kaipaa sitä kun teini oli vielä puhekykyinen ja hyväntuulinen. Voi kun tää aika menis pian ohi ja vois taas jutella normaalisti. Terveisin Idiootti ja ääliö äiti, joka on pilannut teinin elämän. Kamalin ihminen koko maailmassa.
Voi ei. :) Ei se teini-ikä mullakaan aivan helppoa ollut, kun nyt jälkeenpäin päiväkirjaa lukee. Ehkä tuolla mun teinillä on vielä pahin edessä, kun on tosi seesteinen vielä ollut. Vuoden päästä voi olla jo ihan eri meno sillä. Niin se meni minullakin, 15-vuotiaana alkoi enemmän olla sitä myrskyä. Ei onneksi pahasti.
ap.
Ei tule ikävä omaa teini-ikää, vaikka se oli ihan mukavaa aikaa.
Eikä tule kateus, että toisella kaikki on vielä edessä.
Olen onnellinen ihanasta tyttärestäni, jolla on itseeni verrattuna ihan toiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja joka tietää jo monesta asiasta, mitä haluaa tehdä.
Ei tule. Vihasin yläasteaikaa, sillä luokallani ja koulussa yleensäkin oli kiusaamista ja koko meidän luokkammekin oli todella ikävä porukka opiskella. Hyvästä koulumenestyksestä haukuttiin ja ulkonäöstä ja vaatteista ja ihan mistä vaan. Olin onnellinen kun pääsin pois sieltä lopulta. Lukioaika oli jo kivempaa, mutta vei pitkään että sai tuon yläasteajan pois mielestään.
Muuten ehkä tulis ikävä, mutta mulla oli kamala äitipuoli joka pilasi mun nuoruuden.
Höh, tee kuten minä, eli pokaa itsellesi 16-kesäinen. Sitten on kiva viettää yhdessä jäätelö-teini-kesää ja välillä vähän nussia.
Ei tullut omaa teini-ikää ikävä. En tiedä sitten, jos lapseni olisivat olleet samaa sukupuolta kanssani. Toisaalta voi olla, että sitten vielä vähemmän. Tuo teinityttöjen elämä on melko, miten sen sanoisi, raakaa nykyään. Oma teini-ikä oli silloin kauan sitten paljon lapsellisempaa. Tai jotain.
Ei. Mulla oli aivan järkyttävä teini-ikä. Teen kaikkeni, että omilla lapsilla on täysin erilainen.
Mulle tulee ikävä sitä, että silloin sitä oli niin kaunis ja raikas. Nyt jo joidenkin vuosien päästä neljäkymnentä ja tädittynyt.
Ei ole ikävä omaa teini-ikää. Se oli itse asiassa aika hirveää aikaa. Koulussa kamalaa ja muutenkin touhut hölmöjä.
Toivon vain että tuo teini pitäisi järjen päässä ja osaisi suojella itseään hölmöimmiltä jutuilta. Kaipaan sitä, että tuo poika puhui minulle ja halasi oma-aloitteisesti. Ehkäpä se ihana poika kuoriutuu sieltä taas kunhan pääsee tuosta riivatusta teini-iästä :)
Ei tule.