Elämää nähneet ihmiset!

Siis mitä neuvoja elämää varten* :D -AP

Älä oikeasti sure sitä pettäjä-miestä ja pitkän suhteen kaatumista.

Tulet vielä saamaan 4 lasta ja rakastat heitä äärettömän paljon.

19-vuotias minä oli hyvinkin fiksu ja ymmärsi, etteivät ongelmat katoa sanomalla niiden olevan ohi. Taputtaisin häntä siis olalle ja kertoisin, että hymyile joskus itsellesi vaikka väkisin.

Älä esitä, olet hyvä sellaisena kuin olet.

Lopeta tupakointi.

Osta asunto.

Jätä se sika.

Älä mene sänkyyn miehen kanssa, joka lurittelee sinulle kaiken sen, mitä haluaisitkin kuulla. Mm. sen, kuinka hän haluaa viettää sinun kanssa aikaa ja tutustua sinuun. Vain katoamalla kuin tuhka tuuleen kun on saanut seksiä. 

Et tarvitse miehiltä yhtään mitään.

Hae yliopistoon, ihan sama mitä lukemaan, luota itseesi.

Jos olet nainen älä ole liian international luonteinen antelias , kevytkenkäinen hepsankeikka saatat pilata jotain hyvää tulevaisuudessa mitä et vielä voi ymmärtää.

Valinnoilla on todellakin väliä ja merkitystä.

Mieti ennen kuin toimit, ettei tarvitse jälkikäteen jossitella tai voivotella.

Syö pizzaa ja kebabia. Tulee rantakuntoon

Perunamuusia ja tölkkilihapullia

Luota intuitioon. Ihmiset ajavat yleisesti vain omaa etuaan. Pidä itsestäsi ja älä ole liian ankara tekemisillesi tai tekemättä jättämillesi.

Niin  kauan kun et vahingoita muita, ( liittyy myös luonto/ eläimet ) ja pysyt hyvällä tiellä.

Pyri hyvään ja arvosta elämää, sekä yksinkertaisia asioita. Ns. hyvännäköisyys vs  jumalainen luonne. Siinäpä pohdintaa joillekin.

Älä ala sen miehen kanssa, olet ollut koko ajan oikeassa, olet lesbo. 

Älä myöskään mene sinne kouluun, selkäsi ei kestä sitä työtä.

Luulet, ettei sinusta ole mihinkään, mutta se on vaan persoonallisuushäiriön puhetta. Siksi olet ollut masentunutkin.

Äläkä ala ryyppäämään ainakaan vielä, vaan mene hoitoon ja heti!

Hanki itsellesi joku ammatti että sinulla on työntekoon tarvittava pätevyys !

Sitten pakkaa laukkusi ja häviä ulkomaille, sitä vastoin, että hautaat itsesi jonnekin yliopistoon.

Jos sinne menet sinusta tulee sisäänpäin kääntynyt kitkerä valittaja jolle ei löydy koulutusta vastaavaa työtä ja loppu-elämä on pelkkää valittamista.

Katsele  ja kuuntele ympäristöäsi. Tajuat mitä yritän sanoa.

Itse tein sen 24-kesäisenä, enkä ole katunut.

Ikävä kyllä Suomessa on jämähdetty viime vuosisadalle ja haikaillaan unelmaa hyvinvointivaltiosta.

Kestää kauan, ennekuin täällä herätään.

En varmaan mitään. Tuskin oisin voinut mitään tän paremmin tehdä kuitenkaan, vaikka nyt oonkin yksin ja köyhä työtön luuseri. Ihan hauska elämä kuitenkin oli. Tuskin oisin sen onnellisempi ollut, vaikka oisin mitä tehnyt toisin.

Mieti, miksi teet niitä päätöksiä mitä teet. Ovatko ne järkeviä, kannattaisko tehdä toisin? Mieti, miksi muut tekevät päätöksiä mitä sinä et ymmärrä. Älä halveksu toisten arvomaailmaa. Sinun ei tarvitse hyväksyä kaikkia ihmisiä, mutta yritä aidosti ymmärtää.

Käyttäjä2762 kirjoitti:

Ikävä kyllä Suomessa on jämähdetty viime vuosisadalle ja haikaillaan unelmaa hyvinvointivaltiosta.

Hyvinvointivaltio ei siis sinulle kelpaa. Mikä sitten? Pahoinvointivaltio?

Voi sentään. Antaisin pitkän listan neuvoja.

Ensimmäinen olisi että hankkiudu sinne katkaisuun ja jätä viinan juonti.

Älä siedä miehen (nykyisin tosin exän) kohtelua. Ansaitset parempaa.

Äläkä missään nimessä mene sen yhden kaverin luokse kylään. Säästyt paljolta.

Sure surut pois, älä yritä olla reipas, vähätellä tai kieltää niitä. Suremalla surusta pääsee yli, ei muuten. 

Älä pelkää, kyllä sinun hyvin käy. Tavalla tai toisella. 

Opiskelemaan ei ole kiire. Mieti ja kokeile kaikkea rauhassa. Hoida mielenterveytesi ensin kuntoon ennen kuin suunnittelet vaativia opintoja. Ole armollinen itsellesi. 

Seuraa unelmiesi.

Lähde opiskelemaan sitä mikä tuntuu omalta jutulta, älä sitä mikä kuulostaa hyvältä. Ja sitten keskity niihin opintoihin.

Ota etäisyyttä äitiisi äläkä kuuntele hänen neuvojaan. Tiedät itse paremmin mikä on sinulle hyväksi. Elä omaa elämääsi, äläkä toteuta muiden haaveita.

Älä kuvittele tietäväsi kaikesta kaikkea.