Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lasten syntympäiväjuhlat, taas tuo tuttu aihe iltapäivälehtien uutisotsikoissa
11.10.2016 |
Taas on viime päivinä lueknut lasten syntymäpäiväjuhlista vaikka millaisia uutisjuttuja iltapäivälehdissä. Joku on jäänyt synttäreille kutsumatta, juhlien sankari ei ole ollut tyytyväinen saamaansa lahjaan, kun on pitänyt sitä liian halpana ja monia muita vastaavia juttuja on tullut luettua.
Saatte nyt nauraa minulle ihan vapaasti jos haluatte, mutta minäpä kerron miten minä juhlin syntymäpäiviäni lapsuudessa. Juhlin pääosin vain perheeni ja joskus myös sukulaisteni kesken. Tai sitten kutsuin juhliini vain pari parasta kaveriani, en ketään muita. Yli 10-vuotiaana juhlin aina synttäreitäni vain ja ainoastaan perheen kesken, poikkeuksena vain, jos sukulaiset sattuivat silloin olemaan samaan aikaan muuten vierailulla. En myöskään osallistunut toisten synttäreille juuri koskaan. Parin parhaan kaverini synttäreillä kävin joskus vieraana, mutta en muiden synttäreillä.
Joku nyt ehkä arvelee, että synttärini ovat olleet todella tylsät. Voi kuulkaa, kyllä meillä oli kakkua, karkkeja, limsoja, leivoksia yms. niin paljon kun jaksoi vain syödä. Lahjoja myös sai paljon. Eikä ollut myöskään tekemisestä puutetta, kun keksittiin syntymäpäivilleni aina jotain hauskanpitoa, normaalista arjesta poikkeavaa tekemistä.
Enkä todellakaan koe jääneeni paitsi yhtään mistään. Varsinkin kun tätä nykypäivän lasten synttärimenoa katsoo, olen vain entistä onnellisempi siitä, että minulla oli itselläni ainakaan aina "pienet" synttärit.
Kommentit (6)
En naura enkä arvele tylsiksi, itselle ei koskaan pidetty synttäreitä, en edes halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on vain kilpavarustelukilpailevien äityleiden syytä.
Aivan pimeätä touhua.
Olen syntynyt joululoman aikaan, ei ollut luokallista lapsia kylässä eikä siihen aikaan kenenkään synttäreillä ollut muita kuin ne pari, kolme parasta korkeintaan. Sisarukset tietenkin ja vanhempani. Täytekakkua, erilaisia joulun ajan pipareita, pullaa, joulutorttuja, mehua. Ehkä pari ilmapalloa. Lahjaksi esim. kirja ja kavereilta vaikka kiiltokuvia tai päiväkirja tai askartelutarvikkeita. Kyllä, se oli 70-luvulla se.
Ok. Kiitos kun kerroit oman lapsuusmuistosi. Mukavaa että ollut hauskaa. Mutta miten se liittyy tähän aiheeseen?
Jos kaikki muut luokkalaiset kutsutaan paitsi yksi, niin pitäisikö siitä olla iloinen? Vai tarkoititko ettei kenenkään kannattaisi järjestää kaverisynttäreitä? Vai max 3 kaveria synttäreille vai miten?
Noo mulla (olen 90-luvun alkupuolella syntynyt) on ollut aina kaverisynttärit about 13 tai 14-vuotiaaksi, sen jälkeen vietin synttärit parhaan ystäväni kanssa tyyliin käymällä leffassa ja syömässä. Isäni on suht varakas ja ihan pienenä oli parit mäkkisynttärit, isompana oli aina pari tuntia ensin meillä kotona vieraille ohjelmaa ja herkkuja, sitten isä vei koko porukan elokuviin tai teatteriin ja sen jälkeen ravintolaan syömään. Kutsuin yleensä ehkä noin 10 kaveria. Asialla on myös kääntöpuolensa, isä osti muiden synttäreille aina hienomman ja kalliimman lahjan jonka vuoksi mua alkoi kutsumaan synttäreilleen sellaisetkin tyypit ketkä muuten ei ois kutsuneet eikä se ollut kivaa. Nyt odotan ensimmäistä lastani ja saa nähdä miten hänen kanssaan synttärit sitten menevät. Itse tykkäsin lapsena ihan vaan kotisynttäreistäkin eikä joka vuosi kyllä olisi todellakaan tarvinnut lisäksi teattereita ja ravintoloita vaikka tosi kiitollinen isälleni olenkin.
Alue: Aihe vapaa
Osa: 440