Miksi jään aina kakkoseksi jollekin tylsälle ja rumemmalle?

Juu, kukaan ei halua seurustella nalkuttavan kilipään kanssa. Ei vaikka se olis kuinka kaunis ja jännä omasta mielestään.

Vierailija kirjoitti:

Juu, kukaan ei halua seurustella nalkuttavan kilipään kanssa. Ei vaikka se olis kuinka kaunis ja jännä omasta mielestään.

Kyllä haluaa

Jospa sulla vaan on p*ska luonne? Asenne ainakin tuntuisi olevan sellainen aloituksen perusteella. Ei se ulkonäkö kaikkea merkkaa ja kauneus on katsojan silmässä, ei katsottavan.

Hmm. Olisiko syynä tuo sun hemaiseva luonne ja pinnallisuus?

Olet vielä rumempi ja tylsempi? Ainakin ilkeämpi ja katkerampi.

Mulla tuli ap:sta mieleen Kristen (Vanderpumpista). "I´m a catch"   :D

Musta tuntuu samalta. Enkä mä nalkuta tai ole hankala, päinvastoin. Tosin mä pidän itseäni tylsänä ja ajattelen että ne muut on mielenkiintoisia sit kai. Kukapa miehistä tietää.

Jos sinun kanssasi ei jostain syystä ole kuitenkaan hyvä olla vaikka olisitkin muuten kaunis tms, AP?

Tunnen pari naista, jotka ovat hyvännäköisiä, sosiaalisia, ulospäinsuuntautuneita, ihan fiksuja jne, mutta heidän parisuhteensa menevät myttyyn ihan kroonisesti, koska heidän seurassaan on vain hankalasti määritteleltävästä syystä työläs olla. Se on sellainen tunne, kun toinen vain jollain omituisella tavalla vie itsestä energiaa, vaikka ideaalitilanteessa läheinen ihminen on nimenomaan sellainen, jonka kanssa on luonteva ja helppo olla, niin että itsekin tuntee olonsa paremmaksi kuin muiden kanssa.

Yleensä ihminen - jopa mies - valitsee lopulta seuransa sen mukaan, kenen kanssa tuntuu kivoimmalta olla. Kauniskin ihminen alkaa pian näyttää ikävältä, jos luonne on narsistinen ja ylimielinen.

Henkilökemioista pakko olla kyse, mies ei vain tunne samoin kuin minä ja siihen toiseen on helpompi muodostaa tunneside.

Naurattaa vaan, kun tälläkin forumilla jauhetaan kuinka nuorella, kauniilla, fiksulla ja mukavalla kaikki on niin helppoa ja miehiä riittää.

Joo, riittäähän niitä, mutta sitoutumisessa häviän aina vanhemmalle, rumemmalle, tyhmemmälle ja mustasukkaiselle ei niin mukavalle ja rennolle naiselle.

Useamman kerran käynyt näin.

Laasaslaiset ei varmaan usko, mutta tämä on todellisuutta.

Ap

Tuksuko se siellä? Ainakin siis omasta mielestään kaunis ja lahjakas ja mielenkiintoinen ihminen on hän (kin). Me muut sitten voidaan olla montaa mieltä näistä määreistä ja suureista.

Vierailija kirjoitti:

Henkilökemioista pakko olla kyse, mies ei vain tunne samoin kuin minä ja siihen toiseen on helpompi muodostaa tunneside.

Naurattaa vaan, kun tälläkin forumilla jauhetaan kuinka nuorella, kauniilla, fiksulla ja mukavalla kaikki on niin helppoa ja miehiä riittää.

Joo, riittäähän niitä, mutta sitoutumisessa häviän aina vanhemmalle, rumemmalle, tyhmemmälle ja mustasukkaiselle ei niin mukavalle ja rennolle naiselle.

Useamman kerran käynyt näin.

Laasaslaiset ei varmaan usko, mutta tämä on todellisuutta.

Ap

No lähes mun kanssa deiteille, niin katsotaan kolahtaako molemmilla? :D En nimittäin usko ennen kuin itse koen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökemioista pakko olla kyse, mies ei vain tunne samoin kuin minä ja siihen toiseen on helpompi muodostaa tunneside.

Naurattaa vaan, kun tälläkin forumilla jauhetaan kuinka nuorella, kauniilla, fiksulla ja mukavalla kaikki on niin helppoa ja miehiä riittää.

Joo, riittäähän niitä, mutta sitoutumisessa häviän aina vanhemmalle, rumemmalle, tyhmemmälle ja mustasukkaiselle ei niin mukavalle ja rennolle naiselle.

Useamman kerran käynyt näin.

Laasaslaiset ei varmaan usko, mutta tämä on todellisuutta.

Ap

No lähes mun kanssa deiteille, niin katsotaan kolahtaako molemmilla? :D En nimittäin usko ennen kuin itse koen.

Luultavasti ihastuisit ensin todella palavasti, näkisit minut jonain ylimaallisena henkilönä jossa ei ole mitään vikaa ja kaikki on niin ihanaa, kunnes yhtäkkiä tapahtuisi *jotain* ja lähtisit "vähemmän kaikkea"-naisen matkaan ja jäisit sille tielle.

Laittaisit mulle säännöllisesti viestiä, kuinka olet nähnyt minusta taas unia ja kadut etkä tiedä miksi jätit minut, mutta eläisit silti mielummin sen "vähemmän kaikkea"-mamman, tavallisemman naisen kanssa.

Story of my life, vuodesta toiseen.

Ap

Sinun pitää miettiä miesmakuasi. Pysy erossa tavallisista miehistä. Valitse joku luonteeltaan vähän erikoinen, esimerkiksi "taiteilijasielu" tai sitten joku alfamies. Taviksilla on kaikenlaisia komplekseja, itsetunto-ongelmia ja tekevät siinä samalla omasta elämästäänkin vaikeaa pitkässä juoksussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökemioista pakko olla kyse, mies ei vain tunne samoin kuin minä ja siihen toiseen on helpompi muodostaa tunneside.

Naurattaa vaan, kun tälläkin forumilla jauhetaan kuinka nuorella, kauniilla, fiksulla ja mukavalla kaikki on niin helppoa ja miehiä riittää.

Joo, riittäähän niitä, mutta sitoutumisessa häviän aina vanhemmalle, rumemmalle, tyhmemmälle ja mustasukkaiselle ei niin mukavalle ja rennolle naiselle.

Useamman kerran käynyt näin.

Laasaslaiset ei varmaan usko, mutta tämä on todellisuutta.

Ap

No lähes mun kanssa deiteille, niin katsotaan kolahtaako molemmilla? :D En nimittäin usko ennen kuin itse koen.

Luultavasti ihastuisit ensin todella palavasti, näkisit minut jonain ylimaallisena henkilönä jossa ei ole mitään vikaa ja kaikki on niin ihanaa, kunnes yhtäkkiä tapahtuisi *jotain* ja lähtisit "vähemmän kaikkea"-naisen matkaan ja jäisit sille tielle.

Laittaisit mulle säännöllisesti viestiä, kuinka olet nähnyt minusta taas unia ja kadut etkä tiedä miksi jätit minut, mutta eläisit silti mielummin sen "vähemmän kaikkea"-mamman, tavallisemman naisen kanssa.

Story of my life, vuodesta toiseen.

Ap

Tuohon alkuosaan uskon, että voisin ihastua palavasti. Tosin en näe ketään ylimaallisena henkilönä, mutta muuten hyvinkin ihastuttavana. Sen verran tunnen itseni, etten lähtisi "vähemmän kaikkea" mamman matkaan, enkä todellakaan ruikuttaisi enää toisen perään, kun olen valintani tehnyt.

Mutta vain deittaamalla se selviää, miten ihastuttavina toisiamme pitäisimme. Eli koskas tavataan? :D

nro12

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökemioista pakko olla kyse, mies ei vain tunne samoin kuin minä ja siihen toiseen on helpompi muodostaa tunneside.

Naurattaa vaan, kun tälläkin forumilla jauhetaan kuinka nuorella, kauniilla, fiksulla ja mukavalla kaikki on niin helppoa ja miehiä riittää.

Joo, riittäähän niitä, mutta sitoutumisessa häviän aina vanhemmalle, rumemmalle, tyhmemmälle ja mustasukkaiselle ei niin mukavalle ja rennolle naiselle.

Useamman kerran käynyt näin.

Laasaslaiset ei varmaan usko, mutta tämä on todellisuutta.

Ap

No lähes mun kanssa deiteille, niin katsotaan kolahtaako molemmilla? :D En nimittäin usko ennen kuin itse koen.

Luultavasti ihastuisit ensin todella palavasti, näkisit minut jonain ylimaallisena henkilönä jossa ei ole mitään vikaa ja kaikki on niin ihanaa, kunnes yhtäkkiä tapahtuisi *jotain* ja lähtisit "vähemmän kaikkea"-naisen matkaan ja jäisit sille tielle.

Laittaisit mulle säännöllisesti viestiä, kuinka olet nähnyt minusta taas unia ja kadut etkä tiedä miksi jätit minut, mutta eläisit silti mielummin sen "vähemmän kaikkea"-mamman, tavallisemman naisen kanssa.

Story of my life, vuodesta toiseen.

Ap

Eikä! Sä kuvailit just mun elämän!! Kuvottaa muutenkin miehet, jotka haikailevat jopa parisuhteessaan salaa jostain toisesta naisesta. Mutta tälle toiselle naiselle sitten esittävät, etteivät ole kiinnostuneet muuten kuin seksuaalisesti, koska tietävät itsekin naisen olevan liian hyvä ja saavuttamaton. Epävarmat ihmiset elävät aina siinä itsepetoksessa ja uskossa, että kauniit naiset eivät voi olla älykkäitä ja mukavia. Siten rumatkin voivat olla aina samalla tasolla kauniiden kanssa. Ei kestetä totuutta, että jotkut ihmiset nyt vain ovat parempia kuin toiset.

Jos tapailee itseään alempitasoisia miehiä, tulee varmasti jätetyksi.

Alemmat miehet kiinnostuvat aluksi, ja kun ovat saaneet näytetyiksi kavereilleen millaisen saaliin ovat saaneet, he jättäväti sinut koska eivät oikeasti kestä olla parisuhteessa niitä altavastaajia.

Heillä pitää olla joku vässykkä nainen jota voivat katsoa alaspäin.

Ihmiset ihastuvat toisen persoonaan, ja yleensä myönteinen, jopa huumorintajuinen, ja vahva, mutta toisia kunnioittava persoona vetää kumppaneita puoleensa. Kauneus on ihan hyvä asia, mutta ei kukaan halua olla kauan ihmisen kanssa, jos tässä ei ole henkistä vetovoimaa. Toisesta tulee helposti tyhmä taakka.

Vetovoimaksi ei yhtä yötä kauemmin riitä tekoripset, tekokynnet ja tekotukka. Monet neitokaiset tosin luulevat, että asia on näin. Mutta väärässä ovat. Kannattaa siis mieluummin mennä kirjastoon lukemaan kirjoja kuin rakennekynsiä rakentamaan. Tulee myös halvemmaksi eikä ole sitten jatkuvassa pikavippikierteessä.

Persoonallisuus on se avainsana ja sen kehittämiseen tarvitaan tietoa, itsensä ajoittaista unohtamista, muihin asioihin keskittymistä, kommunikointikykyä ja -halua kuunnella muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökemioista pakko olla kyse, mies ei vain tunne samoin kuin minä ja siihen toiseen on helpompi muodostaa tunneside.

Naurattaa vaan, kun tälläkin forumilla jauhetaan kuinka nuorella, kauniilla, fiksulla ja mukavalla kaikki on niin helppoa ja miehiä riittää.

Joo, riittäähän niitä, mutta sitoutumisessa häviän aina vanhemmalle, rumemmalle, tyhmemmälle ja mustasukkaiselle ei niin mukavalle ja rennolle naiselle.

Useamman kerran käynyt näin.

Laasaslaiset ei varmaan usko, mutta tämä on todellisuutta.

Ap

No lähes mun kanssa deiteille, niin katsotaan kolahtaako molemmilla? :D En nimittäin usko ennen kuin itse koen.

Luultavasti ihastuisit ensin todella palavasti, näkisit minut jonain ylimaallisena henkilönä jossa ei ole mitään vikaa ja kaikki on niin ihanaa, kunnes yhtäkkiä tapahtuisi *jotain* ja lähtisit "vähemmän kaikkea"-naisen matkaan ja jäisit sille tielle.

Laittaisit mulle säännöllisesti viestiä, kuinka olet nähnyt minusta taas unia ja kadut etkä tiedä miksi jätit minut, mutta eläisit silti mielummin sen "vähemmän kaikkea"-mamman, tavallisemman naisen kanssa.

Story of my life, vuodesta toiseen.

Ap

Tuohon alkuosaan uskon, että voisin ihastua palavasti. Tosin en näe ketään ylimaallisena henkilönä, mutta muuten hyvinkin ihastuttavana. Sen verran tunnen itseni, etten lähtisi "vähemmän kaikkea" mamman matkaan, enkä todellakaan ruikuttaisi enää toisen perään, kun olen valintani tehnyt.

Mutta vain deittaamalla se selviää, miten ihastuttavina toisiamme pitäisimme. Eli koskas tavataan? :D

nro12

Kerro jotain itsestäsi.:D

Ikä? Ruumiinrakenne? Miltä näytät? Onko harrastuksia? Luetko ja jos, niin minkälaista kirjallisuutta?

Mikä on kauneinta elämässä? Mistä saat suurimmat kicksit?

Mikä saa sinut ahdistumaan?

Osaatko nauttia hetkestä vai täytyykö kokoajan olla joku suunnitelma ja päämäärä jota kohti pyrkiä systemaattisesti?

Mitä arvostat kumppanuudessa? Millaiset perhearvot sinulla on?

Tärkeimmät arvot yleisesti elämässä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Henkilökemioista pakko olla kyse, mies ei vain tunne samoin kuin minä ja siihen toiseen on helpompi muodostaa tunneside.

Naurattaa vaan, kun tälläkin forumilla jauhetaan kuinka nuorella, kauniilla, fiksulla ja mukavalla kaikki on niin helppoa ja miehiä riittää.

Joo, riittäähän niitä, mutta sitoutumisessa häviän aina vanhemmalle, rumemmalle, tyhmemmälle ja mustasukkaiselle ei niin mukavalle ja rennolle naiselle.

Useamman kerran käynyt näin.

Laasaslaiset ei varmaan usko, mutta tämä on todellisuutta.

Ap

Mutta siis ihan selkeästi sä et niiden mielestä ole fiksu ja mukava - että jotain pitäis tehdä oikeesti ja pian. Tässä tapauksessa kun sen fiksuuden ja mukavuuden määrittelee se vastapuoli, et sinä.