Naiset aikaisemmin työelämään -> lapset voivat huonommin henkisesti..
Pitääkö sinusta paikkansa?
Ihmettelen sitä, kun pienillä lapsilla henkinen hyvinvointi huononee koko ajan. Aina vaan aikaisemmin patistetaan äidit töihin, lapset päivähoitoon. Ja lopputulos on sitten tuollainen. Yhteiskunta menee ihan väärään suuntaan..
Kommentit (42)
No kyllä panisin myös sen piikkiin että yleinen epätietoisuus on suuri. Ihmiset eroaa, lapsilla on miljoona uusioperheviritelmää. Päiväkodit ja koulut valtavia laitoksia, kukaan ei vastaa eikä välitä kenestäkään... Teeveydenhuolto heikkotasoista, sosiaalipalvwlut vitsi.
Onhan tuo huomattu. 70-luvulla alle 30% lapsista oli hoidossa kodin ulkopuolella, nyt tuo % lienee jossain 90 tienoilla. Lapset on viikot päiväkodissa ja viikonloput mummolassa, harvan vanhemmat jaksavat panostaa lapsiinsa sen jälkeen, kun nämä ohittaa pikkuvauvavaiheen.
Juu, no enpä puhukaan mistään tilastoista ja sotalapsista, vaan ihan tästä kuluvasta ajasta.
No jaa, miten sen nyt ottaa. Oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen 3-vuotiaaksi asti on ollut hieman alle 30 vuotta. Voidaanko katsoa, että lapset, nuoret ja alle kolmekymppiset voivat nykyisin paremmin kuin aikaisemmin, kun oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen oli alle 2 vuotta tai kun koko hoitovapaata ja kotihoidontukea ei vielä ollutkaan vaan ainoastaan noin 10 kk kestävä äitiysloma?
Naiset hehkuttavat, kuinka samaan aikaan opiskellaan ja käydään töissä, tai työn lisäksi rakennetaan Fitness kroppaa. Perheellisiä monetkin. En tiedä millä ajalla he ovat lasten kanssa sitten. Lapset ja nuoret voivat huonosti, ovat omillaan.
Aika monessa maassa lapset menevät hoitoon jo ihan pieninä vauvoina. Äitiysloma saattaa kestää vain muutaman kuukauden. Silti lapset kasvavat ihan normaaleiksi ihmisiksi.
Vierailija kirjoitti:
No jaa, miten sen nyt ottaa. Oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen 3-vuotiaaksi asti on ollut hieman alle 30 vuotta. Voidaanko katsoa, että lapset, nuoret ja alle kolmekymppiset voivat nykyisin paremmin kuin aikaisemmin, kun oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen oli alle 2 vuotta tai kun koko hoitovapaata ja kotihoidontukea ei vielä ollutkaan vaan ainoastaan noin 10 kk kestävä äitiysloma?
Sitä ennen oli ihan yleistä että naiset jäi kokonaan kotiin mentyään naimisiin.
Ns. virkaäitien aikaa kesti noin 70-luvun puolivälistä sinne 80-luvulle. Eli tämä äitien työssäkäynti ilman pitkiä hoitovapaita on koko lailla uutta - ja monet nykyäideistä onkin sitten näiden 70-luvun äitien kiintymyssuhdehäiriöisiä lapsia...
Nyt äidit ovat enemmän lasten kanssa kuin koskaan. Suomessa ei ole ikinä ollut kotiäitikulttuuria. Maaseudulla ei äitiyslomia tunnettu vaan äidit oli hommissa aamulypsystä iltamyöhään. Lapsia hoiti kuka ehti eikä aina ehtinyt.
Suomessa lapset ovat muuhun Eurooppaan verrattuna todella vähän nykyään päivähoidossa. Mihin ap perustaa väitteensä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, miten sen nyt ottaa. Oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen 3-vuotiaaksi asti on ollut hieman alle 30 vuotta. Voidaanko katsoa, että lapset, nuoret ja alle kolmekymppiset voivat nykyisin paremmin kuin aikaisemmin, kun oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen oli alle 2 vuotta tai kun koko hoitovapaata ja kotihoidontukea ei vielä ollutkaan vaan ainoastaan noin 10 kk kestävä äitiysloma?
Sitä ennen oli ihan yleistä että naiset jäi kokonaan kotiin mentyään naimisiin.
Ns. virkaäitien aikaa kesti noin 70-luvun puolivälistä sinne 80-luvulle. Eli tämä äitien työssäkäynti ilman pitkiä hoitovapaita on koko lailla uutta - ja monet nykyäideistä onkin sitten näiden 70-luvun äitien kiintymyssuhdehäiriöisiä lapsia...
No oho! Tsekkaapa historiaa tarkemmin. Kyllä työväenluokissa töissä on käyty, lapset avaimet kaulassa naapurin emännän silmien alla. Ja itse varmaankin olen tällainen kiintymissuhdehäiriöinen (opettaja äitini oli sen virallisen 2 kk äitiyslomalla), niinkuin myös lapseni (olin 1 v äitiyslomilla ja jatkoin hoitovapaalla vuoteen) - kumma kun kaikki ollaan hyvin koulutettuja, terveitä niin henkisesti kuin fyysisesti, toisin kuin täällä enemmän valittaen aikaa viettävät kotiäidit ja heidän jälkeläiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, miten sen nyt ottaa. Oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen 3-vuotiaaksi asti on ollut hieman alle 30 vuotta. Voidaanko katsoa, että lapset, nuoret ja alle kolmekymppiset voivat nykyisin paremmin kuin aikaisemmin, kun oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen oli alle 2 vuotta tai kun koko hoitovapaata ja kotihoidontukea ei vielä ollutkaan vaan ainoastaan noin 10 kk kestävä äitiysloma?
Sitä ennen oli ihan yleistä että naiset jäi kokonaan kotiin mentyään naimisiin.
Ns. virkaäitien aikaa kesti noin 70-luvun puolivälistä sinne 80-luvulle. Eli tämä äitien työssäkäynti ilman pitkiä hoitovapaita on koko lailla uutta - ja monet nykyäideistä onkin sitten näiden 70-luvun äitien kiintymyssuhdehäiriöisiä lapsia...
No oho! Tsekkaapa historiaa tarkemmin. Kyllä työväenluokissa töissä on käyty, lapset avaimet kaulassa naapurin emännän silmien alla. Ja itse varmaankin olen tällainen kiintymissuhdehäiriöinen (opettaja äitini oli sen virallisen 2 kk äitiyslomalla), niinkuin myös lapseni (olin 1 v äitiyslomilla ja jatkoin hoitovapaalla vuoteen) - kumma kun kaikki ollaan hyvin koulutettuja, terveitä niin henkisesti kuin fyysisesti, toisin kuin täällä enemmän valittaen aikaa viettävät kotiäidit ja heidän jälkeläiset?
Ja muitako luokkia ei ole kuin työväenluokka?
Vierailija kirjoitti:
Aika monessa maassa lapset menevät hoitoon jo ihan pieninä vauvoina. Äitiysloma saattaa kestää vain muutaman kuukauden. Silti lapset kasvavat ihan normaaleiksi ihmisiksi.
Suurimmassa osassa länsimaita naiset jäävät edelleen äitiysloman jälkeen kotiin vauvan kanssa ihan ilman korvauksia. Töihin palataan, kun lapset menevät kouluun. Toki on poikkeuksia, mutta Saksassa esim. ei ole lainkaan tavallista palata töihin vauva ollessa muutaman viikon ikäinen, vaikka se tukien osalta periaatteessa on mahdollista.
Lapsilla henkinen hyvinvointi huononee, mutta onko kyse juuri niiden äitien lapsista, jotka käyvät töissä? Miten lapseen vaikuttaa se, että hänet viedään taaperona kuitenkin hoitoon, vaikka äiti ei olekaan töissä vaan vauvan kanssa kotona? Voivatko henkisesti paremmin niiden äitien lapset, joilla äiti on työtön ja kenties isäkin?
Mä vähän luulen, että äidin työssäkäyntiä enemmän lapsen henkiseen hyvinvointiin vaikuttaa perheen sisäinen hyvinvointi, taloudellisen toimeentulon riittävyys ja kohtuullinen varmuus, vanhempien päihteettömyys ja mielenterveys sekä vanhempien ja lasten sosiaaliset suhteet (isovanhemmat, sukulaiset, ystävät).
Vierailija kirjoitti:
Aika monessa maassa lapset menevät hoitoon jo ihan pieninä vauvoina. Äitiysloma saattaa kestää vain muutaman kuukauden. Silti lapset kasvavat ihan normaaleiksi ihmisiksi.
Jokaisessa maassa on omat ongelmansa joita voi mittailla tilastoista ja vedellä omia johtopäätöksiään. Mitäs sanot vaikkapa siitä, että kreikassa naiset menevät töihin kun lapsi on 2-4 kk? Onko siinä maassa asiat hyvin? Lapsilla tai kenelläkään.
Ihmisen koko hyvinvoinnin pohja on lapsuudessa.
Ennen väestö asui maaseudulla eikä siellä juuri kukaan ollut palkkatöissä vaan tehtiin töitä tilalla. Äidit teki paljon raskasta maataloustyötä. Kaupungeissa yläluokan lapset hoiti palvelusväki, jota oli paljon.
Alempien luokkien äidit ei pyöritelleet peukalojaan kotona vaan kävi töissä mm. tehtaissa, kotiapulaisina ja pyykkäreinä. Lapsia hoiti kuka sattuu.
Jaksan ihmetellä, kun äitejä patistetaan kilvan sinne "työelämään", että MIHIN työelämään?
Itse olen valinnut kotiäitiyden juuri siksi, etten ole akateemisesta tutkinnostani huolimatta PÄÄSSYT mihinkään koulutustani vastaavaan työpaikkaan, joten pakosta hoitelen lapsiani täällä työttömänä. Jospa arvon päättäjät loisivat niitä työpaikkoja, joihin voisin mennä, niin veisin lapseni ilomielin jo tarhaan ja rientäisin tienaamaan ja käyttämään osaamistani, jonka kerryttämiseen kului 7 vuotta ja jota ei kukaan työnantaja näytä huolivan.
Suomessahan lapset hoidetaan poikkeuksellisen usein kotona. Tästä OECD on Suomea huomauttanutkin. Suomalaislasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on alle eurooppalaisen keskitason ja selvästi alle muiden Pohjoismaiden.
Vierailija kirjoitti:
Juu, no enpä puhukaan mistään tilastoista ja sotalapsista, vaan ihan tästä kuluvasta ajasta.
Sotalapsia on meidänkin lapsen luokalla useampia. Eikö heidän pahoinvointinsa vaikuta?
Ihmiset ovat kaikella tavalla nykyisin itsekkäämpiä. Harvassa on ne ihmiset jotka oikeasti laittavat nykyisin lapset etusijalle. Ajatellaan omaa uraa ja omia tarpeita. Näkyyhän se lapsissa kun niihin ei Keskitytä aidosti. Onni on kun lapset saavat kasvaa kotona äidin kanssa. Harmi kun kotiäityittä niin vähän arvostetaan. Asiat olisivat ehkä toisin jos arvostettaisiin.
Osittain totta ja lisäksi syyllistetään kotiäitejä hirveästi. Feministiämmien tulitusta.
Syyllinen on kyllä nykyajan yhteiskuntakin, jossa on kurjistettu tavallinen ihminen palvelemaan omistajien elämää.
Siinä mielessä 1980-luku oli maamme parasta aikaa.
Tosiassa ei ole näin.
Eikä ole mitään todistetta, että pienet lapset voisivat huonommin. Lasten tilastoja kurjistaa iso määrä traumalapsia, joilla on kokemusta sodasta jne. Tällaisiin asioihin ei voi vaikuttaa äitien kotiin jäämisellä.