Lue keskustelun säännöt.
Kadotin kämppiksen lapaset, kohtuuton itkuraivari
11.10.2016 |
Lainasin luvatta hänen lapasiaan kun hän ei ollut kotona niin en voinut kysyä lupaa. Kävin sitten siellä sun täällä ja lapaset unohtuivat jonnekin matkan varrelle. Kävin kaikki paikat läpi enkä löytänyt.
Kun kerroin kämppikselle, ensimmäinen reaktio oli huutaminen. Hän huusi että minkälainen ajattelematon kusipää lainaa luvatta toisen tavaroita ja että ne olivat sellaiset lapaset joita hän ei lainaa kenellekään.
Tarjosin rahaa, hän huusi ettei niitä voi rahalla korvata, tarjouduin kutomaan identtiset jolloin hän purskahti itkuun ja sanoi että ne olivat hänen edesmenneen mumminsa kutomat eikä sitä tunnearvoa korvaa uudet.
Paska homma, mutta en voi mummivainaan kutomaksi lapaseksikaan muuttua kun korvauskaan ei kelpaa?
Kommentit (31)
No joo... tavaraan kiintyminen tuolla tasolla on minulle vierasta.
Olisi minuakin ärsyttänyt, mutta olisi riittänyt, että ostat vastaavat tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kysymyksenä ekaksi onko sinulla useinkin tapana lainata kämppiksen tavaroita ? Entä luvatta ?
Hukkaatko omia tavaroitasi ? Miksi et käyttänyt omia käsineitäsi ?
No mä olisin jo suuttunut tuosta ilman lupaa lainaamisesta.
Saati jos olisit kadottanut jotain minulle oikeasti tärkeää.
t: Mummon tekemät villasukat jos olisit vienyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oli tosi paska temppu. Et voi ottaa ilman lupaa mitään kämppikseltä. Lähde etsimään niitä lapasia, jossainhan ne on.
Ihan hyvä muuten, mutta lokakuun alussa ei käytetä lapasia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis sä varastit lapaset! Sitähän se oikeasti on.
Oletko käynyt tarkistamassa sen reitin millä hävitit lapaset? Käynyt joka paikan tarkkaan läpi?
Vierailija kirjoitti:
Lainasin luvatta hänen lapasiaan kun hän ei ollut kotona niin en voinut kysyä lupaa. Kävin sitten siellä sun täällä ja lapaset unohtuivat jonnekin matkan varrelle. Kävin kaikki paikat läpi enkä löytänyt.
Kun kerroin kämppikselle, ensimmäinen reaktio oli huutaminen. Hän huusi että minkälainen ajattelematon kusipää lainaa luvatta toisen tavaroita ja että ne olivat sellaiset lapaset joita hän ei lainaa kenellekään.
Tarjosin rahaa, hän huusi ettei niitä voi rahalla korvata, tarjouduin kutomaan identtiset jolloin hän purskahti itkuun ja sanoi että ne olivat hänen edesmenneen mumminsa kutomat eikä sitä tunnearvoa korvaa uudet.
Paska homma, mutta en voi mummivainaan kutomaksi lapaseksikaan muuttua kun korvauskaan ei kelpaa?
Sä hommaat ne lapaset takas etkä koskaan enää mistään syystä lainaa kenenkään tavaroita ilman lupaa. Prkle, tollasta EI tehdä !
Ihan turha vähätellä tapahtunutta, sinä mokasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haista paska. Toivottavasti opit ettet ota kenenkään omaa kysymättä edes hetkeksi lainaan, et voi tietää esineen arvoa omistajalleen.
Vierailija kirjoitti:
No joo... tavaraan kiintyminen tuolla tasolla on minulle vierasta.
Olisi minuakin ärsyttänyt, mutta olisi riittänyt, että ostat vastaavat tilalle.
Ei siinä ollut kyse tavarasta, vaan kunnioituksesta.
Kämppiksen rakas muisto tärveltiin. Ei ole kyse langasta, eikä lämpimistä sormista. Kyse on varastamisesta ja ilkivallasta.
Ja aloittaja voi ihan hyvin kulkea vastedeskin ilman lapasia, koska ei niistä tunnu olevan mitään apua sormien palelemiseen, koska ne tippuu tuolla tavalla kädestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paska homma, mutta en voi mummivainaan kutomaksi lapaseksikaan muuttua kun korvauskaan ei kelpaa?
Niin, mietipä sitä. Sinä et mummivainaaksi voi ryhtyä, joten sä et vapaudu syyllisyydestäsi edes rahalla. Onko ihan uusi ajatus sulle? Että on jotain, mitä sinäkään et voi ostaa?
Voivoi, olet kärsinyt vääryyttä ihan itsestäsi riippumattomista syistä. Jaksuhali!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olit varmaan kadottanut ensin omat lapasesi ja siksi lainasit? Ei pitäisi lainata, jos tavarat ei pysy hallinnassa.
mun ex-kämppis oli kans tommonen tavaroiden lainailija. Se vei lakanatkin kaapista, kun ei ollut "kerennyt" pyykkäämään omia. Keräilin sit omia kamojani, aina astioista lähtien sen läävästä, kun se ei ollut kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä muuten, mutta lokakuun alussa ei käytetä lapasia. :)
Sinä et käytä=kukaan ei käytä. Joka aamu olen vetänyt lapaset käteeni jo viikon ajan enkä asu edes pohjoisessa.
Monesko päivä ja mitä kuuta on mielestäsi sopivaa alkaa lapasten käyttö.
Mitä ap:hen tulee niin hankit ne lapset takaisin. Ilmoittelet kaikissa mahdollisissa paikoissa ja lupaat reilun löytöpalkkion.
Vierailija kirjoitti:
Lainasin luvatta hänen lapasiaan kun hän ei ollut kotona niin en voinut kysyä lupaa. Kävin sitten siellä sun täällä ja lapaset unohtuivat jonnekin matkan varrelle. Kävin kaikki paikat läpi enkä löytänyt.
Kun kerroin kämppikselle, ensimmäinen reaktio oli huutaminen. Hän huusi että minkälainen ajattelematon kusipää lainaa luvatta toisen tavaroita ja että ne olivat sellaiset lapaset joita hän ei lainaa kenellekään.
Tarjosin rahaa, hän huusi ettei niitä voi rahalla korvata, tarjouduin kutomaan identtiset jolloin hän purskahti itkuun ja sanoi että ne olivat hänen edesmenneen mumminsa kutomat eikä sitä tunnearvoa korvaa uudet.
Paska homma, mutta en voi mummivainaan kutomaksi lapaseksikaan muuttua kun korvauskaan ei kelpaa?
Hei, lainasin sun miestäs, mutta voin mä kympin niistä kyydeistä sulle heittää!
Mistä tuommoisia paskoja kämppiksiä löytyy...
Lapaset eikä lapset
Taitaa tosin ap olla hutilus jolta lapsikin katoaisi.
hyvin kyllä ymmärrän kämppiksesi reaktion.