Mihin teidän koirat ovat kuoleet???

tai oli siis pakko lopettaa kun levisi ja oli paljon kipuja

Rupesi tulemaan erialaisia ns. vanhuuden oireita. Lopulta taisi olla takapäänhalvaus, joka sitten sai minut viemään koirani piikille. Olin onneksi jo varautunut, että kun se päivä tulee, että näen koirani kärsivän niin vien heti lopetettavaksi. Ja sitten tuli se aamu kun näin heti koirastani, että kaikki ei ole hyvin. Raskasta oli, todellakin, mutta helpotti kun tiesin että koiran ei tarvitse enää kärsiä. Koska se näytti jo kärsimykseltä se sen liikkuminen ja ilme kun taas tuli pissa matolle, kun ei voinut pidättää...yms. En tiedä varmasti oliko se takapäänhalvaus, mutta vahvasti siltä tuntui. En kyennyt kyselemään lääkäriltä.

lääkekuuria lääkekuurin perään. Lopulta en enää jaksanut vaan annoin periksi. Ikävä on vieläkin vaikka mussu on ollut jo kaksi vuotta sateenkaarisillalla :`(

isä vei piikille, kun eivät jaksaneet ajaa enää jänistä. Kyllä me lapset itkettiin...

ensimmäiseltä kaihi vei näön, jouduttiin lopettaan, oli metsästyskoira, toinen jäi auton alle, selkäranka poikki,lopetus, kolmas vanhemmuuttaan, neljäs pahan nivelrikon seurauksena lopetettiin, viidennellä meni munuaiset, kuudes.. elää ja riemuitsee 10 kk elämänriemua ja toivottavasti pitkään.. mitähän enää voi tapahtua?? kaikki on ja elää muistoissa edelleen omina persooninaan..

koirallamme oli kylkiluussa kova patti ja kävin näyttämässä lekurilla , tuomiona oli pahanlatuinen luukasvain . 8kk sain pitää koiraa luonani ja sitten näin koirani katseesta että nyt on aika päästää irti . onhan se todella vaikea päätös mutta kun näin koirasta että ei ole enää hyvä olla niin päätös oli sitten yllättävän helppo tehdä . koirani inhosi aina eläinlääkärille menoa (löi hanttiin jo ovella) mutta viimeiselle piikille se käveli suosiolla . olenkin ajatellut että koirakin oli jo valmis . tottakai minä itkin ja räävyin mutta oli kuin kivi olisi pudonnut sydämmeltä kun koiran sydän löi viimeisen kerran . en olisi enää henkisesti kauaa jaksanut seurata ja murehtia koirani kuntoa . ei kannata pelätä etukäteen piikitystä , sanoin aina etten ikinä voi viedä itse piikille koiraani , mutta kun sen hetken aika tuli niin halusin itse sen viedä ja olla lähellä , piikitys on todella " helppo" loppu eläimelle . kyllä me tytön ( silloin 2v )kans itkettiin vuosi koiran perään , tai siis aina kun tyttö alkoi itkemään jotain niin itkien huusi : " mustiiiiiiiiiiiiiii" ikävä ja siihenhän ei muuta tarvinu kun äiti rääkyä vollotti : (

TOIVON SINULLE JAKSAMISTA JA USKO MINUA KYLLÄ SE AURINKOKIN PILKISTÄÄ PILVEN RAOSTA *halaa*

Jeppe jäi auton alle kun jahtasi hirveä.



Jerillä oli kasvan päässä, ei kyllä kuollut siihen vaan nukutusaineen yliannostukseen leikkaukseen menossa..:)

Koira oli vanha ja sairas, kärsi mm. halvauksista ja selkärangan nivelten luutumisesta.



Myös kissan kohdalla tehtiin samoin. Siltä petti parikymppisenä maksa ja munuaiset, enkä halunnut aiheuttaa lisästressiä kuskaamalla lemmikkiä eläinlääkärille.