Ovatko reseptilääkkeet joka apteekissa samanhintaisia?

Niissä on säädellyt hinnat (Kela-korvattavien lääkkeiden osalta), valtioneuvoston lääketaksataulukko määrää tuon hinnan.

http://www.apteekkariliitto.fi/apteekkitieto/laakkeiden-hinnat.html

Reseptilääkkeet on kaikki samanhintaisia, itsehoitotuotteissa hinta voi vaihdella.

Vierailija kirjoitti:

Osaako kukaan sanoa?

Esimerkiksi jos on saanut reseptin maitohappobakteerikapseleihin, ovatko lääkkeet kaikkialla samanhintaiset?

Tai jos saan reseptillä buranaa, onko hinta tällöin kaikissa apteekeissa sama (vaikka reseptimättömänä hintaero voikin vaihdella apteekista riippuen)?

Maitohappobakteerit eivät ole lääkkeeksi rekisteröityjä tuotteita. Niiden hinnan voi jokainen apteekki vapaasti itse päättää. Jos lääkäri kirjoittaa sinulle siitä reseptin, se on lähinnä sitä varten että muistat mitä tuotetta lääkäri on suositellut sinulle käytettäväksi. Eikä tietenkään kelakorvausta siitä saa. En tiedä korvaisiko mikään vakuutuskaan.

Jos ostat reseptillä buranaa niin silloin hinta on joka apteekissa sama. Myös sen käsikaupassa olevan buranan hinta on sama jokaisessa apteekissa koska kyseessä on lääkkeeksi rekisteröity tuote. Hintalautakunta neuvottelee ajantasaiset hinnat lääkkeille. Hinnat voi muuttua 2 viikon välein, mutta pääsääntöisesti hinta muuttuu korkeintaan pari kertaa vuodessa. Hinta voi tuntua vaihtelevan per apteekki koska harvemmin kukaan käy eri apteekeissa parin viikon sisään usein, hyvä jos edes kerran kuussa käy apteekissa. Hinnanmuutos on voinut tulla voimaan käyntien välissä.

Unohdin vielä että reseptillä lääkkeen ostaessa lääkkeen hinnan päälle tulee reseptinkirjoitusmaksu, olikohan se nyt jotain 2,65€. Eli jos katsot lääkkeen hinnan vaikka yliopiston apteekin nettisivuilta, pitää huomioida että sitten kun haet sen lääkkeen apteekista hinnan päälle tulee se reseptinkirjoitusmaksu.

Jos reseptillä oleva tuote ei ole lääke vaan sen voi ostaa ilman reseptiäkin, niin reseptillä ostaessa se tulee kalliimmaksi kuin ilman. Hinnan päälle tulee reseptinkirjoitusmaksu, kuten edellinen jo sanoi.

2,39 euroa on reseptinkäsittelymaksu. Jos siis vakuutus tai maksusitoumus ei korvaa maitohappobakteereitasi, niin kannattaa ottaa ilman reseptiä. Lääkkeellisten tuotteiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa samat, maitohappobakteereilla ne voivat vaihdella.

Kyllä. Koska kartelli.

http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208379-kamalan-kallis-kart…

https://www.uusisuomi.fi/raha/166647-suomen-laillinen-kartelli-poyristy…

Suomen ”laillinen kartelli” pöyristyttää: ”Merkittävä tulonsiirto köyhiltä ja sairailta rikkaille”

Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen ihmettelee Liberan blogissa Suomen apteekkijärjestelmää.

– Apteekkitoiminta on Suomessa luvanvaraista ja perustuu “tarveharkintaan”. Tarveharkinta on, kuten yleensäkin, kiertoilmaisu sille, että lupien määrä pidetään keinotekoisesti pienenä. Käytännössä apteekkiluvan voi saada vain, jos jossakin kuolee tai eläköityy apteekkari. Vapautuvia lupia ei huutokaupata tai jaeta muulla avoimella menettelyllä, vaan ne jakaa lääkevirasto Fimean lautakunta “kokonaisharkinnan” perusteella. Luvan voi saada vain proviisori, Pursiainen kirjoittaa.

– Sääntely ei lopu tähän. Apteekin yhtiömuoto on rajoitettu henkilöyhtiöksi. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että apteekin rahat ovat apteekkarin rahoja. Eikä tässä vielä mitään. Apteekkarit eivät kilpaile hinnoilla, vaan kaikkien kate määräytyy automaattisesti tietynlaisen taksataulukon perusteella. Kaikki apteekkarit saavat lääkkeistä saman, korkean katteen. Poikkeuksena säännöistä on Yliopiston apteekki. Sillä on erioikeus pitää useampaa sivuapteekkia, Pursiainen jatkaa.

Pursiaisen mielestä järjestelmä on eriskummallinen.

– Järjestelmä on juuri niin uskomaton kuin miltä se kuulostaa. Ajatelkaa, jos millä tahansa muulla toimialalla, vaikkapa kahvilatoiminnassa, vallitsisivat samanlaiset säännöt, Pursiainen hämmästelee.

Hän uskoo, että jos vastaavat säännöt rajoittaisivat kahvilatoimintaa, ”kahvi olisi älyttömän kallista, sitä saisi harvoista paikoista, tarjoilu olisi tympeää ja kahvilatoiminta olisi äärimmäisen tehotonta”.

–  Valtavat lääkekatteet ovat käytännössä vero, jonka tuotto siirretään apteekkarien taskuun. Maksajana ovat sekä lääkkeiden tarvitsijat että kaikki muut veronmaksajat KELA-korvausten kautta. Nykysääntely on siis merkittävä tulonsiirto köyhiltä ja sairailta rikkaille apteekkareille, Pursianen lataa.

Pursiaisen mielestä nykyistä järjestelmää ei voi perustella järkevästi, koska kaikki ongelmat voitaisiin ratkaista suoraviivaisesti toisin.

Pursianen kehuu oppoisitiopuolue vihreiden kansanedustajaa Antero Vartiaa, joka on esittänyt apteekkialan kilpailun rajoitteiden purkua.

Vartia kirjoitti viime kuussa Puheenvuoro-blogissaan, että apteekkijärjestelmä on ”kamalan kallis laillinen kartelli”.

– Apteekkitoimilupa tulisi myöntää jokaiselle, joka täyttää nykyiset lupaehdot. Lisäksi Lääkkeiden hintalautakunnan tulisi kiinteän hinnan sijaan määrittää lääkkeille kattohinta. Tämä mahdollistaisi kilpailun myös apteekkialalla. Kilpailun, joka pakottaa laskemaan hinnat terveelle tasolle. Kilpailun, joka pakottaa parantamaan palvelua. Ja kilpailun, joka on havaittu kuluttajien kannalta hyväksi lähes kaikilla muilla toimialoilla, Vartia kirjoitti.

Pursiaisen mielestä myös vasemmistopoliitikkojen olisi syytä älähtää ”tulonsiirrosta köyhiltä rikkaille”.