Mies haluaa lapsen äidilleen hoidettavaksi, MUTTA
Tämä kyseinen anoppi on alkoholiin taipuvainen, ja nuoruudessamme kun seurustelin mieheni kanssa alkusuhteen aikana, tämä anoppi kävi käsiksi monta kertaa. Tätä kesti noin puoli vuotta, kunnes loppui.
Nyt mies vaatimalla vaatii, että haluaa vauvamme anoppilaan hoidettavaksi.
Mies ei ymmärrä, miten loukkaavalta ja ahdistavalta minusta tuntuisi viedä oma pieni lapseni semmoisen ihmisen luo, joka on kohdellut minua kun paskaa kengänpohjassa. Nykyään anopin kanssa ok välit, molemmat siedetään toisiamme mieheni takia..
Miten saan miehen ymmärtämään, vai pitääkö oikeasti erota..
Kommentit (7)
Veisit vauvasi hoitoon ihmiselle, joka on useasti käynyt kimppuusi? :/
Minkä ikäinen vauva? Tarvitsetteko hoitajaa, vai tarvitseeko "hoitaja" lasta hoidettavaksi?
Niin, osana aikuisuuttaa ja vanhemmuutta on luopua ylpeydestä ja ajatella oman lapsesi parasta. Ja lapsesi etu on ehdottomasti oppia tuntemaan sukunsa!
Erohan ei ratkaise mitään, sinä käytät erolla uhkailua valtakeinona. Jos homma ei mene miten sinä haluat niin erotaan sitten. Pitäiskö nyt kuitenkin oppia hyväksynään että lapsi on myös miehesi lapsi, eikä kaikki tule menemään miten sinä päätät.
Vierailija kirjoitti:
Niin, osana aikuisuuttaa ja vanhemmuutta on luopua ylpeydestä ja ajatella oman lapsesi parasta. Ja lapsesi etu on ehdottomasti oppia tuntemaan sukunsa!
Erohan ei ratkaise mitään, sinä käytät erolla uhkailua valtakeinona. Jos homma ei mene miten sinä haluat niin erotaan sitten. Pitäiskö nyt kuitenkin oppia hyväksynään että lapsi on myös miehesi lapsi, eikä kaikki tule menemään miten sinä päätät.
On edesvastuutonta luovuttaa vauva hoitoon väkivaltaiseksi tiedetylle ihmiselle. Ihan sama onko sukua. Kävikö mielessä?
Vierailija kirjoitti:
Niin, osana aikuisuuttaa ja vanhemmuutta on luopua ylpeydestä ja ajatella oman lapsesi parasta. Ja lapsesi etu on ehdottomasti oppia tuntemaan sukunsa!
Erohan ei ratkaise mitään, sinä käytät erolla uhkailua valtakeinona. Jos homma ei mene miten sinä haluat niin erotaan sitten. Pitäiskö nyt kuitenkin oppia hyväksynään että lapsi on myös miehesi lapsi, eikä kaikki tule menemään miten sinä päätät.
Riippuu suvusta. Meidän suvussa on yksi koopäinen valehteleva idiootti ja en missään nimessä aio tutustuttaa häntä lapsiini. Toki kerron kuka on, jos joskus tulee sellainen tilanne, mutta muuten eivät tule olemaan tekemisissä.
Ja en tosiaan päästäisi lasta hoitoon alkkikselle, vaikka olisi kuinka läheistä sukua.
Ehdota että kerrot soskulle, en hyväksyisi ikinä. Miehen on puolustettava sinun kantaasi.
Eiks tää aihe juuri ollut täällä mutta vähän eri sanoilla?
En antaisin lasta alkoholistille hoitoon. Pitäis vaan sitten sumplia asiat niin ettei sitä hoitotarvetta tule ikinä.