Tietääkö ihminen jolla on pakkoliikkeitä, milloin hänellä on pakkoliikkeitä?

Tiedostaa, ainakin minä tiedostan. Ja musta on helpompi jos ei koko ajan tuijoteta kasvoihin. Tic-liikkeitä voin esim.töissä hallita, mutta jo kotimatkalla ne ryöpsähtää sitten esiin.

Tiedostan pakko-oireeni, mutta ne eivät ole niinkään kasvojen vääntelyä.

Tietääkseni tiedostaa

Vierailija kirjoitti:

Tiedostaa, ainakin minä tiedostan. Ja musta on helpompi jos ei koko ajan tuijoteta kasvoihin. Tic-liikkeitä voin esim.töissä hallita, mutta jo kotimatkalla ne ryöpsähtää sitten esiin.

Mikä on tic-liike? Jokin nopea liike vai? Pystyt siis hallitsemaan sitä töissä muttet vapaa-aikana?

Mä sain pakkoliikkeitä kun kokeiltiin masennukseen neuroleptilääkitystä. Valitettavasti erittäin hyvin tiesin pakkoliikkeeni ja  häpesin niitä ihan hitosti. Noloin oli kielen pakkomielteinen lipominen jolle en voinut mitään. Se oli varmaan suurini syy miksi lopetin lääkityksen, vaikka se turruttikin tuskaa tehokkaasti. Mutta en kestänyt sitä, että ennen sentään sairauteni ei näkynyt päälle, mutta lääkityksen myötä näytin ihan klassiselta kunnon hullulta kun kieli lipoo ulos suusta, silmäkulma nykii, välillä isommatkin raajalihakset nykii tms.

Siis mitä? Ettei tiedosta? Tiedostatko sinä, milloin paita on päällä ja milloin ei?

Mulla nykii välillä silmäkulma, erotan oireeni, mutten tunne sitä "nykimisenä". Tarkoitan että koko otsa tuntuu vavahtelevan, mutta kun katson peiliin, vain silmäkulma liikkuu. Onkohan se tic-oire siis?

Onko vapina myös tic-oire? Alkoi kiinnostaa lisää, koska töissä nuorella ihmisellä in vapinaa. Kädet tärisee ihan tavallisissa tilanteissa. Onko sekin pakkoliike?

Tiedostan, toisaalta en edes viihdy kovin tiiviisti katsekontaktissa. En pysty muotoilemaan sanottavaani sanoiksi ja katsomaan silmiin samanaikaisesti.

Minua kiinnostaa pakko-oireiden tausta. Mistä niitä oikein tulee... Siis mikä laukaisee? Äidin alkoholinkäyttöä olen epäillyt joskus, mutta ei kai se voi olla kaikkien tausta... Uskon, että pakkoliikkeet tuntee itsekin. Vähän kuin elohiiren silloin tällöin.

Ei sitä tiedetä ainakaan mistä tic tulee.

Ei tiedosta milloin ne tulevat ja eikä henkilö mahda niille mitään, mutta tietenkin asianomainen tuntee ne.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Ettei tiedosta? Tiedostatko sinä, milloin paita on päällä ja milloin ei?

Meneeköhän tuo ihan noin? Lapsuudenystäväni sanoi joskus, että hän ei koskaan ajattele tai tunnista hermostuessaan sitä, nykiikö suu, vaan pystyykö ilmaisemaan itseään selkeästi. Hän kokee änkytyksen ja sanojen hukkaamisen niin isoksi esteeksi, että eipä siinä yksi suun nykiminen haittaa.

En tiedä sellaisista joilla on aina, mutta ainakin krapulassa, sekä jos juon kahvia liikaa, niin tiedän. Luulisin siis heidänkin tietävän, ellei ole vajaaälyinen kyseessä yms.

Vierailija kirjoitti:

Mä sain pakkoliikkeitä kun kokeiltiin masennukseen neuroleptilääkitystä. Valitettavasti erittäin hyvin tiesin pakkoliikkeeni ja  häpesin niitä ihan hitosti. Noloin oli kielen pakkomielteinen lipominen jolle en voinut mitään. Se oli varmaan suurini syy miksi lopetin lääkityksen, vaikka se turruttikin tuskaa tehokkaasti. Mutta en kestänyt sitä, että ennen sentään sairauteni ei näkynyt päälle, mutta lääkityksen myötä näytin ihan klassiselta kunnon hullulta kun kieli lipoo ulos suusta, silmäkulma nykii, välillä isommatkin raajalihakset nykii tms.

Päivän naurut, vaikka ei kai tuolla pidemmän päälle mitään merkitystä ole. Sen enempää, kuin että onko joku lyhyt, pitkä, laiha jne..

Eikö pakko-oire ja pakkoliike ole eri asia?

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa pakko-oireiden tausta. Mistä niitä oikein tulee... Siis mikä laukaisee? Äidin alkoholinkäyttöä olen epäillyt joskus, mutta ei kai se voi olla kaikkien tausta... Uskon, että pakkoliikkeet tuntee itsekin. Vähän kuin elohiiren silloin tällöin.

Ne voivat tulla lääkkeiden sivuvaikutuksesta, sairauksista, hermovauriosta (esim. botoxin yms. käytöstä, jolloin hermo vaurioitui).

Mulle tuli kasvohermohalvauksesta, jonka sain kun pidin auton ikkunaa auki ja sain kylmää ja vetoa.