Miksi usein ajatellaan että lapsi opiskeluaikana on katastrofi?

Koska siinä elää eri elämänvaihetta kuin muut.

Opiskeluaikana kannattaa käyttää aika tehokkaaseen opiskeluun ja suhtteiden luomiseen ja verkostoitumiseen.

Ja sitten se koko lapsiluku kannattaa tehdä täyteen koska jos on yksi lapsi, kaikki työhaastattelut keskittyy kysymykseen, milloin tulee toinen.

Äitiyden ja opiskelujen yhdistäminen oli musta paljon helpompaa kuin äitiyden ja työn. Opiskeluissa päivät oli vaihtelevia, välillä oli etäpäiviä jne. Lapsen pääsi hakemaan aikaisin pk:sta, ja toisaalta oli välillä mukava saada "omaa aikaa" kotona rauhassa koulujuttuja puurtaen. Kaikilla tunneilla ei ollut läsnäolopakkoa, joten lapsen sairastuessa ei tarvinnut stressata kotiin jäämistä.

Tietämättömyyttä ja typeryyttä. Vielä nykyisinkin joillain keski-ikäisillä on ajatus, että kun lapsia tulee niin sitten ei muuta elämää voi olla kuin lapsia ja mahdollinen työ.  Samalla tavallahan äitiysloma on ja samalla tavalla lasta hoidetaan oli opiskelemassa tai töissä.

Nykyisin tahtoo olla vielä luulo, että kun tulee raskaaksi opiskeluaikana niin kyseessä on automaattisesti vahinkoraskaus. Kun itse opiskelin niin moni meni naimisiin ja sai suunniteltuja lapsia kouluaikana. Kyllä opiskelujen aikana voi ja pitää olla muutakin elämää kuin opiskelu. Lapsia tehdään työn ohessakin, joten miksei opiskelujen.

Siis ajallisesti opiskelu ja äitiys on helpompaa juurikin edellisen vastauksen mukaisesti. Taloudellisesti äärimmäisen epävarmaa ja vaikeaa koska et saa kuin opintotuen. Sosiaaliluukkuoptiota ei ole toisin kuin työttömillä ja muilla vähävaraisilla äityleillä.

No mutta onhan se!

Elämä on köyhää. Lapsi ->vielä köyhempää.

Et pääse enää opiskelijarientoihin tai ainakin sinuun suhtaudutaan tylsänä äiti-/isäihmisenä eikä sinua pyydetä mihinkään.

Et jaksa keskittyä opiskeluun koska joudut heräilemään öisin ja koska lapsi sairastelee.

Vain muutamia mainitakseni.

N24 yliopisto-opiskelija

Niin ja eiköhän ne opiskelijoiden raskaudet ole pääsääntöisesti vahinkoraskauksia. Kuka on niin hullu että tekee lapsen tarkoituksella opiskeluaikaan.

No kyllä meillä lapsi tuntuu todellakin kukkarossa, vaikka mies pääsikin raskausaikana töihin. Meille lapsi siunaantui myös pahimpaan mahdolliseen aikaan. Minulla ei olisi enää ollut kuin yksi kurssi ja gradu ja en raskauteni vuoksi voinut tehdä kumpaakaan (raskaus vaikea ja minulla mt-ongelmia joihin tarvisin lääkitystä, mutta en voinut raskauden takia syödä lääkkeitä). Minulla oli viimeinen opinto-oikeus-vuosi menossa ja nyt olen joutunut anomaan lisäaikaa. Järkevämpää olisi ollut saada lapsi pari vuotta aikaisemmin tai sitten odottaa nuo viimeiset kurssit pois, mutta lapsi oli tosiaan yllätys, joka osui minun opiskelujen vuoksi pahimpaan mahdolliseen saumaan. Tämä johtuen siitä että äitiysloma olisi oikeuttanut että opinto-oikeusaikaa lisätään mutta koska olen mennyt jo jatkoajalle, niin sillä ei ole merkitystä. 

Lapsi oli iloinen yllätys ja mitään en vaihtaisi pois, mutta kyllä minun opintojeni ja niiden etenemisen kannalta lapsi on ollut katastrofi. :) 

Varmaan myös siksi että suurin osa ei vaan halua lapsia niin nuorena.

Minä olen saanut peräti kaksi lasta opiskelujen aikana. Ensimmäisen syntyessä myös mieheni oli opiskelija. Kumpikin on ollut suunniteltuja.

Ihan hyvin on opiskelu sujunut. Nyt olen 26-vuotias ja tuplamaisteri ja siirtymässä työelämään. Mies on myös 26v ja nykyään myös vakitöissä. Lisäksi meillä on oma asuntokin. Lapset 3,5v ja 1,5v.

On varmasti yksilökohtaista, miten opiskelujen ja lasten yhdistäminen onnistuu. Halusin vain jakaa oman tarinani, koska kaiken on mahdollista sujua hyvin! :)