Työkaveri luulee mun olevan ihastunut itseensä :D

Kuitenkin sen verran pyörii ajatuksissasi, että oikein piti tehdä hänestä aihe tänne.

Mistä tiedät hänen ajattelevan niin? Sanoikohan hän että "Taitaapa tyttö olla ihastunut työkaveriinsa Penttiin eli minuun. Hehhee! ;)"

Mullakin on yksi kaveri, johon varmaan kaikki yhteiset miespuoliset tutut on "ollut ihastuneita". Mene ja tiedä. 

Joo näitä toiveajattelijoita jotka uskoo olevansa milloin kenenkin ihastuksen kohteena.

Niin ja ap tietää sen mistä??

Jos et ole hänen itse kuullut niin sanoneen voi olla, että ihan hyvin sinä kuvittelet.

Muistan kanssa kun parikymppisenä olin tekemässä harjoittelua ja miespuolinen työkaveri veti pikkujouluissa sivuun ja sanoi olevansa imarreltu kiinnostuksestani, mutta hän oli naimisissa ja lapsi juuri tuloillaan.

Itsellä oli kanssa hiukan naurussa pidättelemistä kun myöhemmin illalla esittelin hänet myöhemmin tyttöystävälleni :D Juu ei pahemmin nuo miehet kiinnosta :D

Miehet (etenkin vanhemmat, yli 30 vee) tuntuu jotenkin vain luulevan itsestään niin kovasti paljon liikoja. Onko se sitten jotain alitajuista oman egon pönkitystä ja itselle vakuuttelua, että kelpaisi vielä, vai onko mies itse niin ihastunut, että näkee mitä haluaa nähdä. En tiedä, mutta rasittavia työkavereita kyllä ne sellaiset ukot on.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kanssa kun parikymppisenä olin tekemässä harjoittelua ja miespuolinen työkaveri veti pikkujouluissa sivuun ja sanoi olevansa imarreltu kiinnostuksestani, mutta hän oli naimisissa ja lapsi juuri tuloillaan.

Itsellä oli kanssa hiukan naurussa pidättelemistä kun myöhemmin illalla esittelin hänet myöhemmin tyttöystävälleni :D Juu ei pahemmin nuo miehet kiinnosta :D

Ihana :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kanssa kun parikymppisenä olin tekemässä harjoittelua ja miespuolinen työkaveri veti pikkujouluissa sivuun ja sanoi olevansa imarreltu kiinnostuksestani, mutta hän oli naimisissa ja lapsi juuri tuloillaan.

Itsellä oli kanssa hiukan naurussa pidättelemistä kun myöhemmin illalla esittelin hänet myöhemmin tyttöystävälleni :D Juu ei pahemmin nuo miehet kiinnosta :D

Ihana :D

:D Mistä ne oikein keksii kuvitella niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kanssa kun parikymppisenä olin tekemässä harjoittelua ja miespuolinen työkaveri veti pikkujouluissa sivuun ja sanoi olevansa imarreltu kiinnostuksestani, mutta hän oli naimisissa ja lapsi juuri tuloillaan.

Itsellä oli kanssa hiukan naurussa pidättelemistä kun myöhemmin illalla esittelin hänet myöhemmin tyttöystävälleni :D Juu ei pahemmin nuo miehet kiinnosta :D

Ihana :D

:D Mistä ne oikein keksii kuvitella niin?

En tiiä, ehkä ripaus liikaa itsevarmuutta ja nätin hymyn tulkinta/toiveajattelu kiinnostukseksi? :)

Mun äidille kävi nuorena niin että työkaveri tuli oikein avautumaan että "meidän on pidettävä tää juttumme salassa kun ollaan molemmat varattuja", äiti ihan että ööö mikä juttu? No tää meidän välinen kipinä :D Ei ollut todellakaan molemminpuolista.

(9)

Mun entinen työkaveri myös aina luuli milloin kenenkin olevan häneen ihastunut. Naispuolinen siis. Parhaimmillaan jopa kertoi kuinka joku hänen tyttärensä teini-ikäinen kaveri on ihastunut häneen, että kuinka se imartelee mutta onhan hän paljon vanhempi. Mielessäni monta kertaa mietin että "siis mitä ihmettä", mutta koska muuten oli kiva kaveri ja hauskaa seuraa, niin kuuntelin ja olin uskovinani. En sitten tiedä mistä nämä käsitykset jatkuvassa ihastumisten kohteena olemisesta oikein kumpusi. Toki joskus osui jopa oikeaan, mutta sanoisin että 9/10 ei ihan oikeasti ollutkaan. Kai joku tarve vain olla ihailtu ja haluttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kanssa kun parikymppisenä olin tekemässä harjoittelua ja miespuolinen työkaveri veti pikkujouluissa sivuun ja sanoi olevansa imarreltu kiinnostuksestani, mutta hän oli naimisissa ja lapsi juuri tuloillaan.

Itsellä oli kanssa hiukan naurussa pidättelemistä kun myöhemmin illalla esittelin hänet myöhemmin tyttöystävälleni :D Juu ei pahemmin nuo miehet kiinnosta :D

Ihana :D

:D Mistä ne oikein keksii kuvitella niin?

En tiiä, ehkä ripaus liikaa itsevarmuutta ja nätin hymyn tulkinta/toiveajattelu kiinnostukseksi? :)

Mun äidille kävi nuorena niin että työkaveri tuli oikein avautumaan että "meidän on pidettävä tää juttumme salassa kun ollaan molemmat varattuja", äiti ihan että ööö mikä juttu? No tää meidän välinen kipinä :D Ei ollut todellakaan molemminpuolista.

(9)

Mulla joskus nuorempana kävi vähän noin. Eräs opiskelukaveri kerran avautui, kuinka joo pitää minusta mutta vaan kaveripohjalla, kai mä ymmärrän että ei meistä tule paria. Itse olin ihan ihmeissäni, että tottakai ollaan vaan kavereita, sillä kaveripohjalla olin koko ajan häneen siihen saakka suhtautunut. Ihan kiva tyyppi, jonka kanssa olin silloin tällöin jauhanut niitä näitä. Ei ollut pienessä mielessäkään käynyt mikään muu, tämä tyyppi ei edes ollut mun tyyppiä siinä mielessä.

Aika vaikea oli sen jälkeen suhtautua normaalisti, kun koko ajan mietin, että mitähän tuolle uskaltaa sanoa, ettei se vaan luule mun olevan siitä kiinnostunut. Jätkä varmasti jäi pysyvästi siihen uskoon, että olin ihastunut ja hän vähintäänkin särki mun sydämen, kun ei sitä luontevaa kommunikointia enää vain voinut olla sen avautumisen jälkeen.

Kai jotkut virheellisesti tulkitsevat suunnilleen kaikki hymyt ja juttelut joksikin flirttailuksi. Sellaisten kanssa on hankalaa, kun joutuu sitten varomaan sanomisiaan ja ettei vaan olisi liian ystävällinen.

Up

Down