Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtaudutte narkomaaneihin?
15.09.2016 |
Luotatteko käyttäjiin? Entä jos väittävät lopettaneensa? Haluaisitteko että lapsenne eivät olisi tekemisissä heidän kanssaan?
Kommentit (28)
Hyväntuulisesti. Entiset käyttäjät ovat ihan normaaleja ihmisiä, käyttäjät yleensä aika surkeassa jamassa joten tarvitsevat myötätuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä juurikaan luota näihin ns. entisiin käyttääjiin. Sortuvat aina uudestaan. Lapsieni en haluaisi olevan tekemisissä huumehörhöjen kanssa.
Mitään vahinkoa ei tapahtuisi, jos putoaisivat laiturilta kivi jalkaan sidottuna.
Halveksin kuten juoppojakin. Käytän itse satunnaisesti huumeita ja olen joutunut kuuntelemaan tämän vuoksi heidän paska juttujaan. Laiskaa porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä suhtaudun erittäin isolla varauksella ja tavallaan myös pelolla. Lähipiiriin kuuluu/kuului tällainen henkilö ja käyttäytyi raha- ja ainepulassaan erittäin aggressiivisesti ja vaarallisesti, varasteli ja uhkaili.
En todellakaan halua lasteni lähelle. En myöskään itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Duunikaveri polttaa "vain" pilveä. Sen oloinen kaveri että en luota pätkän vertaa. Kun kuuntelee sen juttuja niin odotan mielenkiinnolla firman pikkujouluja. Pommin varmasti polttaa siellä ja tuntien meidän tj:n, ei pitkään meidän firmassa sen jälkeen vanhene.
Halveksin, täysin epäluotettavaa porukkaa, joka ei välitä mistään tai kenestäkään, jos "tarvitsee" ainetta. Varastavat keneltä tahansa, ei mitään moraalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En (tietääkseni) tunne ainuttakaan.
Vierailija kirjoitti:
Duunikaveri polttaa "vain" pilveä. Sen oloinen kaveri että en luota pätkän vertaa. Kun kuuntelee sen juttuja niin odotan mielenkiinnolla firman pikkujouluja. Pommin varmasti polttaa siellä ja tuntien meidän tj:n, ei pitkään meidän firmassa sen jälkeen vanhene.
Itse olin useita vuosia töissä paikassa, jossa omistajakin oli käyttänyt joskus kannabista. Monen alkoholistin hommia olen joutunut elämässäni paikkaamaan, ja monta työkaveria, ystävää ja tuttua on viina vienyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen töitä heidän kanssaan, joten se varmasti vaikuttaa suhtautumiseeni.
Narkomaanit ovat ihmisiä, joten lähtökohtaisesti suhtautuminen heihin ei eroa muihin ihmisiin suhtautumisesta. Käyttävä narkomaani voi huonosti, ja tarvitsee apua. Tietenkään kaikki käyttävät ei halua apua vastaan, se kuuluu riippuvuussairauteen, joka on itsensä kieltävä sairaus, eikä ongelmaa todella välttämättä näe tai myönnä, vaikka asunto ja kaikki olisi menneet. Tässä kohtaa narkomaanit toimivat sairautensa vallassa, jolloin tärkeintä on aineen saaminen ja sen edelle ei mene mikään asia, ei edes läheiset, arvot, moraali tai toisten hyvinvointi (ei edes oma hyvinvointi). Mikäli käyttävä narkomaani eläisi lähipiirissäni, niin en kyllä olisi hänen kanssaan tekemisissä juuri edellä mainituista syistä, vaan pitäisin tärkeämpänä suojata itseäni ja lapsiani. Voisin hänelle todeta, että voin auttaa jos haluaa saada apua huumeidenkäyttöönsä, mutta muuten en ole käytettävissä. Kaikenlainen hyysääminen ja päähän taputtelu vain mahdollistaa narkomaanin kierrettä. Mitä nopeammin reaalimaailma tulee narkomaanilla vastaan, sitä nopeammin hän saattaa saada kiinni muutoksen pakollisuudesta ja hakee apua.
Kun narkomaani haluaa apua ja muutosta, hän tarvitsee sitä kaikin keinoin. Se ei tarkoita myöskään, että lähipiirin pitää tehdä kaikki narkomaanin puolesta tai taputella päähän, mutta se vaatii vastuunantamista, juttukumppania, ihmisenä olemista toiselle. Riippuvuudesta toipuminen on helvetinmoinen tie, joka vie onnistuessaankin vuosia. Se vaatii täydellisen elämänmuutoksen, ei vain aineitta olemista.
Meillä oli yksi pilleristi hetken aikaa. Tavaraa hävisi ja muutenkin oli työnteko heikkoa, sai lähteä koeajan aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ovat aiheuttaneet tilansa. En sääli.
Itse kohtaan narkomaaneja päivittäin työssäni vanginvartijana.
Itse suhtaudun narkomaaneihin ihan samalla tavalla kun muihinkin vankilan asukkaisiin kun kongilla kohdataan. Olen etäinen ja kohtelias, tasapuolinen, rehellinen. Narkomaanit ovat usein paljon huonommassa kunnossa fyysisesti tai henkisesti kun muut vankilan asukkaat ja päivittäisissä askareissa on paljon enemmän ohjaamisen ja valvonnan tarvetta kuin muilla vangeilla.
Suurimmat rasittavuudet narkomaaneissa on se, että osa on vetänyt kamalla aivonsa siihen kuntoon, että ei osaa ilman valvontaa edes lihapiirakkaa lämmittää mikrossa ilman, että syttyy tulipalo tai lihapiirakka kärähtää mikroon tai mikroon menee jotain mikä ei sinne kuulu. Se on vähän kun satavuotiasta alzhaimer papparaista valvoisi, mutta sillä erolla, että narkomaanit ovat vasta 20v - 30v vanhoja. Toinen on sitten osalla narkomaaneista esiintyvä jatkuva vahvempien lääkkeiden pyytely tosin yleensä se pyytely kohdistuu hoitohenkilökuntaan eikä omaan ammattiryhmääni.
Sukulainen oli narkomaani. Aina lainaamassa tai varastamassa, mihinkään ei voinut luottaa mitä lupasi. Kesti hetken aikaa uskoa se. Lopulta joutui mannen puukottamaksi kun oli yrittänyt huijata väärää perhettä.
Pelottavia ja puistattavia. Omalla tavallaan säälittäviä. Tuppaavat syyttämään "huonoja kortteja" ja tottahan se on, että toisilla on suurempi riski ajautua käyttäjäksi kuin toisilla. Lopulta kuitenkin itse tekee sen päätöksen mitä elämällään tekee. Arvostan kyllä jos joku tosissaan yrittää eroon, silloin ansaitsee tukea.
Sellainen osui vuokralaiseksi, ja sitä vetkuttelua aikani siedettyäni annoin häädön. Nyt perin ulosoton kautta monen tonnin siivous- ja remonttilaskua, tuskin koskaan saan omiani pois. Ja olen tyytyväinen, että häneltä on otettu lapset huostaan.