Miksi omakotitalo on joillekin ihmisille ihan pakkomielle?

Me asutaan ok-talossa mutta ihan yhtä tyytyväinen olisin ollut kerrostalossakin, joten en minäkään ymmärrä.

Mutta pirun paljon mukavampaa tässä on asua kuin kerrostalossa.

ja ei kiinnosta vähääkään mitkään remontit ja kyvämiset ja kitkemiset. Tosin moni huomaa sen vasta sitten kun jo on hommattu se pirtti.

Naapurissa juhlitaan aamuun asti monta kertaa viikossa, toiset seinänaapurit myös alkoholisteja ja yksi naapuri konttaa rappusia muutaman kerran viikossa. Lapset ansaitsevat paremman kasvuympäristön, tahtoo maalle ja nopeasti!

Haluan tilaa ympärilleni. Haluan ulkoilla omalla pihalla, istuttaa kukkia ja pensaita, kasvattaa puita. Kun työkseni olen paljon ihmisten kanssa, vapaa-aikanani kaipaan omaa rauhaa.

kerrostalossa enkä tykännyt asua rivarissakaan. Mä haluan omaa tilaa, oman pihan ja naapurit mieluiten " ei näköetäisyydelle" . Ei sillä, että me vasara kädessä oltais synnytty, mutta pakon edessä oppii... Kaikkein mieluiten muuttasiin silti ihan maalle.

kaverit tulla kylään ja heidän ei tasvi pelätä parkkisakkoja jos paikkoja ei löydy. Aina tilaa yövieraille, tilaa harrastaa.

Piilopaikka maailmalta.

kumpikin on elänyt lapsuutensa maalla omakotitalossa. Meillä ei ole hajuakaan kasvimaan kitkemisestä, siksi meillä onkin iso nurmikko. Ruohonleikkurin käyttämiseen ei paljon taitoa tarvita. Remonttiakaan emme osaa tehdä. Siksi ostammekin palvelut asiantuntijoilta.

Tila-auto on siksi, että mahdutaan lemmikeiden kanssa matkustamaan. Kolmas lapsi on harkinnassa siksi, että pidämme lapsista.

Vierailija:

Pitää saada omakotitalo, vaikka ei edes tiedä miten kasvimaa kitketään, remonttitaidoista puhumattakaan. Tuntuu, että omakotitalo on status. Se PITÄÄ olla, samoin tila-auto ja mielellään se 3 lastakin.

t. onnellinen kerrostalossa asuja

omakotitaloasuminen kelpaa, jopa täällä Espoon perukoilla. Eikä tarvitse omata remonttitaitoja, kun talo on uusi. Tilaakin löytyy yhteensä 200 neliötä ja kunnon kokoinen tontti.

Mukavampi myös lapsen kanssa touhuilla omalla pihalla kuin betoniviidakossa.

tasaista puurtamista. Ehkä eläkeiässä voisin muuttaa city-asuntoon, jotta voin asua huolettomasti talvet ulkomailla. Omakotitalossa voi porata seinää vaikka keskellä yötä ja lapset saa hyppiä ja kolistella rauhassa aamukuudelta, jos meille sopii. Samoin omakotitaloissa on melkein poikkeuksetta enemmän tilaa ja piha on ihana lasten kanssa. Tietenkin näin taajamassa pitää naapureitakin huomioida, mutta on se niin paljon huolettomampaa ja vapaampaa kuin yhteisasuntoloissa. Jos mielesi tekee remontoida, niin lupia et tarvi ja vedet saa katkaista just silloin kuin sopii.



Ja ennen kaikkea: omakotitalossa asuminen on paljon edullisempaa kuin sellaisessa, jossa on taloyhtiö. Laskettiin just miehen kanssa, että me maksetaan asumisesta 1,6 Euroa/m2 kuukaudessa ja siinä on mukana kotivakuutus, vesi ja käyttösähkö. Tietysti remontit erikseen, mutta toisaalta niinhän ne rahat taloyhtiöissäkin kerätään aina erikseen. Lisäksi noi yhteisremontit on ihan tajuttoman kalliita. Esimerkiksi taloyhtiölogiikalla meidän putkiremontti maksaisi 70 000 Euroa...:) (500 Euroa/m2?) Tehtiin putkiremontti + remontoitiin talo täydellisesti jokaista nurkkaa ja ovea myöten. Remontti kustansi yhteensä noin 40 000 Euroa, vaikka täällä pyöri ammattimiehiä tosi paljon. En käsitä, miten pelkkiin putkiin saa menemään 500 Euroa/m2?

että lapsia pitää olla sekä tyttö että poika. Se kaikki kuuluu siihen " täydelliseen" elämään.

Me asumme kerrostalossa todella viihtyisässä taloyhtiössä, jossa on iso piha, paljon lapsia, turvallinen alue (ei nistejä, alkoholisteja, läpikulkua tms.) eikä yksityisautoilua kotimme välittömässä läheisyydessä. Siis täydellinen asuinpaikka. Helsingin keskustaan juna vie 15 minuutissa ja ne kulkevat yleensä 7-15 minuutin välein.



Suuressa taloyhtiössä on paljon etuja, enkä ole törmännyt oikeastaan mihinkään negatiiviseen. Kaikki naapurit ovat rauhallisia ja hiljaisia, sekä talo on hyvin äänieristetty. Asunnot ovat myös nykymarkkinoilla edullisia (alle 2000 euroa neliö.)

ja siitä on jo tullut pakkomielle... lapsia on neljä täällä ahtaassa kerrostaloasunnossa.



Kylpyhuone on pieni näin isolle porukalle.



Mekkalaa vaan pakostakin tulee pientä perhettä enemmän. Ja naapureiden keskinäisistä nahisteluista tulee ylimääräistä stressiä. Toisten määräämiä, typeriäkin, sääntöjä tulee noudattaa.



Meidän kokoisia kerrostaloasuntoja ei vaan ole, ainakaan järkevään hintaan.

On nimittäin aivan ihanaa asua omakotitalossa, joka valmistui vuosi sitten. Kaipaamme vapautta pestä pyykkiä mihin vuorokauden aikaan hyvänsä ja paljon tilaa. On nautinnollista astua omasta ovesta omalle terassille ja siitä pihanurmikolle (joka on nyt hyvin kasvanut viimesyksyisestä kylvöstä). Oli ihanaa valita materiaalit ja värit omaan kotiin. On ihanaa suunnitella, mihin mitäkin istuttaa ja vaikka en olekaan kokenut puutarhuri, opettaa tekeminen kummasti. Perennapenkkikin jo kukoistaa;-) Joka päivä vedän henkeä pelkästä mielihyvästä, kun niin tykkään tästä meidän perheen kodista. Se on mielestämme kaunis ja käytännöllinen. Ainoana miinuksena on, että siivottavaa on paljon. Asumiskustannukset ovat tässä talossa melkein samat kuin vuokrakerrostalon kolmiossa kolmannessa kerroksessa. Niin ja meillä on myös kolme lasta: kaksi poikaa ja tyttö ja olen heistä ikionnellinen. Miehen kanssa suhde toimii myös hyvin, kun antaa anteeksi ja saa anteeksi ja on toisen luottamuksen arvoinen. Välillä tietysti ollaan eri mieltä. Väillä myös lapset hermostuttavat mölyillään ja riehumisellaan, mutta en vaihtaisi elämäntilannetta muuhun. Tila-autoa meillä ei ole, mutta farmari kylläkin. Kotieläimiä ei ole eikä tule



Idylliäkö? Juu sitäkin, mutta ei aivan sitä kirkkainta idylliä;-)

" 14: missä asutte ilman kiinteistöveroa ja lämmityskuluja?"



Tietysti tuossa on mukana kaukolämpölasku, jätehuolto, vakuutukset ja kiinteistövero.

asuimme vuokra kertsissä vuosia ja aina tuntui että jotain puuttui, kukaan meistä ei oikein sopeutunut ja kaikki asiat häiritsivät.

Miehellä on noita autopuuhia, korjaa ja huoltaa itse meidän molempien autoja ja laittaa siinä sivussa harrastusautoaan. Aina piti miettiä paikka ja aika sillekin puuhalle ja jatkuvasti huokaili että kunpa olis oma talli johon kaikki työkalut mahtuis siististi seinille järjestykseen.

Minä taas tykkään kunnostaa huonelkaluja ja suunnitella ja toteuttaa uusia. Kerrostalossa piti taloyhtiön askarteluhuoneeseen änkeä tai omaan kylppäriin tai parvekkeelle.

Olemme molemmat hyvin luovia persoonia ja meillä on jatkuva tarve toteuttaa itseämme ;)

Kokoajan täytyy olla pikkupuuhaa ja joku remontti meneillään.

Kerrostalossa oli jatkuvasti tunne että tukahtuu, tylsistyy ja laiskistuu.

Pyörimme ahdistuneina ympyrää neljän seinän sisällä.

Ja voi mikä nautinto kauniina kesäaamuna onkaan istua yöpuvussa kahvikuppi kädessään talon rappusilla, kuunnella linnunlaulua ja katsella kun yökaste vielä kiiltelee kasvimaalla, jänis vilahtaa pellon poikki metsään.

Enpä usko että se kaikille on mikään pakkomielle, että pitää saada oma talo koska se symbolisoi täydellistä elämää, meille se ainakin oli ainoa sumismuoto jossa tiesimme olevamme kotonamme.

Kaksi isoa koiraa saa onnellisena kulkea vapaana aidatulla tontilla, kanit saavat isot pihahäkit ja lemmikkivuohi nauttii laiduntaessaan pellolla. Hevonen on vielä haaveissa kunhan tyttö kasvaa vähän ja pystyy kanssani ottamaan vastuun siitä.

Ja meillä on kesäisin paljon vieraita, tykkäämme kuunnella musiikkia, grillata ja möykätä, pitää elämää, ilman että täytyy kokoajan hyssytellä ja varoa häiritsemästä ketään.

Sori, ymmärrän tuon " pakkomielleajatuksen " , mutten noita perusteluja.



Harvan uuden okt:n pihalla näkee kasvimaata (niitä näkee siirtolapuutarha-alueilla tai joissain vanhoissa taloissa, joissa on kunnon kasvihuonekin) ja kuten edellä sanottu, uutta okt:a ei tarvitse remontoida sen enempää kuin uutta krs-taloakaan! Toki käytössä molemmat kuluu ja sitten niitä remontoidaan. Krs-talossa joudut maksamaan kiinteistön remontit, halusit tai et, jos taloyhtiö (valtaosa osakkaista) niin päättää. Okt:ssa päätösvalta on itsellä.



Mutta kaikissa asumismuodoissa on varmasti hyvät ja huonot puolensa ja kukin valitsee elämäntilanteeseensa parhaiten sopivan. Pakkomiellettä tai ei. =)