Lue keskustelun säännöt.
13v tytön laihdutus
12.09.2016 |
Havaitsin tämän asian jo,kun se alkuvuonna alkoi. Tytön syöminen lakkasi yhtäkkiä kuin seinään. Se on oikeastaan koko ajan mennyt vain pahemmaksi. Syö aina vain vähemmän ja lähinnä hedelmiä.
Nyt vahingossa törmäsin tytön kirjoittamaan tekstiin syömisen säännöistä. Siinä luki, että aamupalaa ei syödä koskaan. Kouluruokaa syödään vähän "ettei kukaan epäile mitään". Äidin luona ei tarvitse koulun jälkeen syödä enää mitään, koska kukaan ei asiaa vahdi. Isän luona on ruoka myös koulun jälkeen. Siitä voi yrittää luistaa ilmoittamalla ettei ole nälkä, mutta aina se ei mene läpi. Jos syö namia niin se pitää korvata liikunnalla.
Sitten oli jotain jumppaohjeita joka päivälle ja lenkkejä merkittynä. Todellisuudessa tyttö ei lenkkeile enkä ole nähnyt milloinkaan myöskään jumppaavan. Koiran lenkityskin hänen osaltaan tarkoittaa talon nurkalla käymistä.
Ei siis syö paitsi tietysti välillä,kun nälkä yltyy niin saattaa suorastaan ahmia. Ei ole myöskään laihtunut, koska tuolla tyylillähän ei todellakaan oikeasti laihdu.
Tyttö on siis mieheni ja on meillä joka toinen viikko. Tottunut ilmeisesti siihen, että omat vanhemmat ei "näe" tälläisiä asioita, mutta itse näin samantien muutoksen, koska huolehdin aina siitä, että lapsilla on syötävää niin aamuisin kuin koulun jälkeenkin ja aamulla vielä siivoan keittiön ennen töihin lähtöä. Huomasin heti,kun tyttö lakkasi syömisen ja mainitsin tästä miehellekin, mutta hän ei ole ollut huolestunut.
Mutta koska lapsi ei ole minun niin annanko koko jutun vain olla? On tuossa selkeä suunnitelma kuitenkin laihduttaa epäterveesti ja tajuaa sen itsekin, koska on säännöt asialle ettei kukaan vain tajua.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään anna. Kyllä syömishäiriöön pitää puuttua.
No mitenköhän pitäisi toimia tai asiaa hoitaa? Aina kun olen täällä jotain kysynyt liittyen mieheni lapsiin niin vastaus on aina se, että ei kuulu sulle,kun et ole sen lapsen isä/äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään anna. Kyllä syömishäiriöön pitää puuttua.
No mitenköhän pitäisi toimia tai asiaa hoitaa? Aina kun olen täällä jotain kysynyt liittyen mieheni lapsiin niin vastaus on aina se, että ei kuulu sulle,kun et ole sen lapsen isä/äiti.
Tiedäthän että täällä ei kirjoita vain yksi ihminen. :-) Ota pontevasti puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Tuo ei ole laihdutusta vaan alkava syömishäiriö. Ehkä osaat myös itse päättää ilman av:tä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään anna. Kyllä syömishäiriöön pitää puuttua.
No mitenköhän pitäisi toimia tai asiaa hoitaa? Aina kun olen täällä jotain kysynyt liittyen mieheni lapsiin niin vastaus on aina se, että ei kuulu sulle,kun et ole sen lapsen isä/äiti.
Tiedäthän että täällä ei kirjoita vain yksi ihminen. :-) Ota pontevasti puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Tuo ei ole laihdutusta vaan alkava syömishäiriö. Ehkä osaat myös itse päättää ilman av:tä?
No miehelle asiasta olen puhunut todella usein. Hän ei ole tosiaan osannut asiasta erikoisesti huolestua. Lapsen äiti ei tahdo olla meidän kanssa missään tekemisissä edes lapsiin liittyvissä asioissa.
Näytä löytämäsi lappu lapsen isälle ja äidille. Etpä oikein muuta voi tehdä. Its voit tietenkin omalta osaltasi yrittää huolehtia siitä, että lapsi syö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään anna. Kyllä syömishäiriöön pitää puuttua.
No mitenköhän pitäisi toimia tai asiaa hoitaa? Aina kun olen täällä jotain kysynyt liittyen mieheni lapsiin niin vastaus on aina se, että ei kuulu sulle,kun et ole sen lapsen isä/äiti.
Tiedäthän että täällä ei kirjoita vain yksi ihminen. :-) Ota pontevasti puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Tuo ei ole laihdutusta vaan alkava syömishäiriö. Ehkä osaat myös itse päättää ilman av:tä?
No miehelle asiasta olen puhunut todella usein. Hän ei ole tosiaan osannut asiasta erikoisesti huolestua. Lapsen äiti ei tahdo olla meidän kanssa missään tekemisissä edes lapsiin liittyvissä asioissa.
Älä esitä asiaa laihdutuksena kuten otsikossa vaan syömishäiriönä. Alkaa monesti juuri tuossa iässä. Ja laita miehelle faktat tiskiin: tämä voi olla kuolemaanjohtava sairaus. On heitteillejättö olla puuttumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit tietysti yrittää puhua tytölle ja kertoa että hänen tapansa on yksinkertaisesti täysin väärä. Jos ei auta mitään niin kerrot vanhemmille ja tosiasiassa myös koulussa voidaan puuttua asiaan ainakin tarkkailun osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään anna. Kyllä syömishäiriöön pitää puuttua.
No mitenköhän pitäisi toimia tai asiaa hoitaa? Aina kun olen täällä jotain kysynyt liittyen mieheni lapsiin niin vastaus on aina se, että ei kuulu sulle,kun et ole sen lapsen isä/äiti.
Tiedäthän että täällä ei kirjoita vain yksi ihminen. :-) Ota pontevasti puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Tuo ei ole laihdutusta vaan alkava syömishäiriö. Ehkä osaat myös itse päättää ilman av:tä?
No miehelle asiasta olen puhunut todella usein. Hän ei ole tosiaan osannut asiasta erikoisesti huolestua. Lapsen äiti ei tahdo olla meidän kanssa missään tekemisissä edes lapsiin liittyvissä asioissa.
No ootpa nerokkaan miehen valinnut. Ajattele jos sulle käy jotain miten se pitää huolen sun lapsista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, otat ne säännöt esiin. Siitä lähdetään!
Sitten käydään tilanne läpi varaamalla aika terkalle (tai parempi jos ravintoterapeutille -terkka antaa lähetteen ja varaatte ajan).
Menette paikalle kaikki lapseen liittyvät vanhemmat ja sitten asia puidaan läpi koulussa ja mietitään yhdessä OPETTAJAN kanssa että ketkä kaikki oppilaat on hommassa mukana. Toi meinaan pitää katkaista koko luokan oppilaiden kanssa nyt. Itse ainakin äitinä ajattelen että tukitoimenpiteet pitää tulla nyt myös koululta ja siihen liikkaopettaja, terkka ja köksänopettaja. Nämä ihmiset on suuressa vaikutuksessa siihen että nuoret saa oikeaa tietoa mikä on hyvää liikuntaa/ravintoa/unesta (tarve lihaksistolle ja päälle), miten se tehdään ja haetaan oikeaa inspiraatiota myös kouluajalla joka on kuitenkin varsin suuri osa heidän ajasta.
Jos nuori lopettaa syömästä tärkeitä ravinteita niin saa itselleen pahoja puutostiloja jotka vaikuttaa esim. aivoihin (ne tarvitsee rasvaa) ja D-vitamiinia, terkka voisi selittää esim. miten nopeasti naiselle tulee luukato!
Vaikkei lapsi olisi SINUN oma, niin kuulut hänen perheeseensä ja olet vastuussa hänen terveydestään.
Samanlailla ajateltuna voisit sanoa ettei sinun "vastuu" ole myöskään yksikään lapsen luokkatoverin toiminta mutta minä väitän että sinulle kuuluu välittää tieto eteenpäin lapsien muille vanhemmille tai vähintään opettajalle -> joka on vastuussa oppilaistaan!
Vierailija kirjoitti:
Näytä löytämäsi lappu lapsen isälle ja äidille. Etpä oikein muuta voi tehdä. Its voit tietenkin omalta osaltasi yrittää huolehtia siitä, että lapsi syö.
Näytin jo miehelle, mutta ei hän reagoinut asiaan erityisemmin. Tajuaa, että se ei ole oikea tapa, mutta ei näe siinä silti mitään mistä pitäisi kuitenkaan huolestua kun kerran painoa olisi varaa tiputtaakin.
Aamuisin en ole pakottanut aamupalalle. Voiko pakottaa? Viikonloppuisin joskus mies sanoo, että tule aamupalalle niin sanoo ettei hän koskaan syö aamuisin. Nyt vloppuna sanoin kaikille yhteisesti, että nyt syömään (päiväruoka kyseessä jo) ja tyttö huusi, että "onko pakko" johon vastasin, että on. Tuli syömään, mutta oli siis ensimmäinen mitä söi koko päivänä ja määrä ei ollut suuren suuri sekään.
Mutta lauantaina,kun oli vieraita käymässä niin suorastaan ahmi kyllä omenakaurapaistosta. Siinä mennään mielestäni todella rajusti metsään, että karsitaan oikeasta hyvästä ruuasta ja jotain sokerimättöä vedetään kaksin käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään anna. Kyllä syömishäiriöön pitää puuttua.
No mitenköhän pitäisi toimia tai asiaa hoitaa? Aina kun olen täällä jotain kysynyt liittyen mieheni lapsiin niin vastaus on aina se, että ei kuulu sulle,kun et ole sen lapsen isä/äiti.
Tiedäthän että täällä ei kirjoita vain yksi ihminen. :-) Ota pontevasti puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Tuo ei ole laihdutusta vaan alkava syömishäiriö. Ehkä osaat myös itse päättää ilman av:tä?
No miehelle asiasta olen puhunut todella usein. Hän ei ole tosiaan osannut asiasta erikoisesti huolestua. Lapsen äiti ei tahdo olla meidän kanssa missään tekemisissä edes lapsiin liittyvissä asioissa.
Älä esitä asiaa laihdutuksena kuten otsikossa vaan syömishäiriönä. Alkaa monesti juuri tuossa iässä. Ja laita miehelle faktat tiskiin: tämä voi olla kuolemaanjohtava sairaus. On heitteillejättö olla puuttumatta.
Todellakin tappava tauti hoidettunakin, kun niitä anorektisia ajatusmalleja on vaikea korjata! Kerrot miehellesi ja pyydät kertomaan myös lapsen äidille! Jos edelleenkin vastaus, että ei kuulu sulle, niin oletpahan ainakin kertonut havaintosi ja esittänyt huolesi! Toivottavasti ette joskus tule tilanteeseen "minähän sanoin, mutta ette kuunnelleet"!
Mulla oli teininä syömishäiriö ja se alkoi juuri noin. Tuohon pitää puuttua! Syömishäiriöstä on vaikea parantua yksin eikä häiriöinen välttämöttä edes tajua käytöstään sairaaksi. Näytä se lappu lapsen isälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on myös 13 vee tyttö ja alkaa olemaan liiankin hoikka. Aina ennen ollut ns pulska mutta on haukuttu koulussa ja kylillä niin pahasti että nyt yrittää 'mulla ei oo nälkä' temppua lähes joka kerta kun ruoka-aika. Teen terveellistä ruokaa, keitettyjä vihanneksia, lohta, kanaa, mutta tuntuu että ei kelpaa. Kotipitsaa otettiin eilen ja söi kyllä niin helvetin vähän että oikein vitutti.. Sen kerran kun on varaa ottaa jotain valmista ja herkkua..
Itse en keksi muuta kuin katson että syö ja sanon ettei tavan ruuasta liho ja että on kaunis eikä nyt yhtään mitään laihdutuksia..
Sen sanon että teinitytön äitinä on kyllä rankkaa ja ihan pulassa.. Itse voin todeta etten koe osaavani, näköjään olla kummoinen äiti ja toivon että kaikki järjestyy.. Tuntuu aina valittavan jostain ja olevan naama mutkalla mutta toivon että se kuuluu ikään eikä siihen että olen oikeasti perseestä..
Niin, jos lapsen äiti on joku reppana, joka ei vaan pysty tajuamaan lapsensa asioita niin se on sitä. Ehkä se lapsi on isällään syystäkin.. Ei kaikista ole huolehtimaan lapsistaan.
Mutta tollaseen pitää puuttua, jos lapsi ei käy lenkillä -ja sen lapussa lukee että mene lenkille jos vetää karkkia niin hyvä, sulla on siinä todiste miten lapsi toimii. Se menee nyhjöttään koiran kanssa nurkalle.
Tarttee käydä läpi mitä ravinteita se saa vaikka tämän päivän ruuista -faktat pöytään! Ravintoterapeutti on oikea ihminen sanomaan mitä se tarttee kasvaakseen, 13- vuotias laihtuu ihan vaan kun SYÖ tavallisesti ja jättää ne herkut vähemmälle. Pituuskasvu tekee selvää pyöreydestä ja liikunta tehostaa. Mutta jos ei syö, ei jaksa. Sitten norkkuu nurkalla ja kaipaa karkkia. Tosta tulee täysin väärä toimintamalli nuorelle ja kun se tekee tota porukassa niin se pitää tiedottaa kaikkien kotiin.
9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä houkutella tyttö sinun kanssasi johonkin kivaan lajiin mukaan, jossa pitää oikeasti syödä hyvin ja terveellisesti, että jaksaa treenata. Vaikka crossfittiä tai muuta, pyydä häntä vaikka tsemppikaveriksi sulle tai "auttamaan" ja neuvomaan ruokavaliossa, jolla voi treenata kehoa ja kehittää sitä. Yrität siis saada hänet innostumaan terveydestä.
Ja juttele myös isän kanssa siitä löytämästäsi ohjeesta ja tytön toiminnasta.
en ossooo kirjoitti:
Minulla on myös 13 vee tyttö ja alkaa olemaan liiankin hoikka. Aina ennen ollut ns pulska mutta on haukuttu koulussa ja kylillä niin pahasti että nyt yrittää 'mulla ei oo nälkä' temppua lähes joka kerta kun ruoka-aika. Teen terveellistä ruokaa, keitettyjä vihanneksia, lohta, kanaa, mutta tuntuu että ei kelpaa. Kotipitsaa otettiin eilen ja söi kyllä niin helvetin vähän että oikein vitutti.. Sen kerran kun on varaa ottaa jotain valmista ja herkkua..
Itse en keksi muuta kuin katson että syö ja sanon ettei tavan ruuasta liho ja että on kaunis eikä nyt yhtään mitään laihdutuksia..
Sen sanon että teinitytön äitinä on kyllä rankkaa ja ihan pulassa.. Itse voin todeta etten koe osaavani, näköjään olla kummoinen äiti ja toivon että kaikki järjestyy.. Tuntuu aina valittavan jostain ja olevan naama mutkalla mutta toivon että se kuuluu ikään eikä siihen että olen oikeasti perseestä..
Ei hemmetti teidän kanssa! TERKALLE se lapsi kainalossa. Miten voi olla noin vaikeaa?
Kaiken huippu on mielestäni se, että tämän lapsen äiti on oikeasti joku ravitsemusalan ammattilainen. En tiedä tarkempaa titteliä mutta on kuitenkin vuosia opiskellut asiaa. On itsekin selvästi ylipainoinen ihminen.
On varmaan rankkaa olla teini-ikäinen ja tajuta, että sitä ylipainoa on ja yrittää saada sitä pois ja kun vertaa itseään muihin. Meillä vielä tilanne se, että minä olen hoikka ja omat lapseni ovat todella hoikkia. Ja me syödään kuin hevoset. Liikutaankin kyllä paljon, mutta ollaan luonnostaan hoikkia. Ei ole ikinä tarvinnut taistella painon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytä löytämäsi lappu lapsen isälle ja äidille. Etpä oikein muuta voi tehdä. Its voit tietenkin omalta osaltasi yrittää huolehtia siitä, että lapsi syö.
Näytin jo miehelle, mutta ei hän reagoinut asiaan erityisemmin. Tajuaa, että se ei ole oikea tapa, mutta ei näe siinä silti mitään mistä pitäisi kuitenkaan huolestua kun kerran painoa olisi varaa tiputtaakin.
Aamuisin en ole pakottanut aamupalalle. Voiko pakottaa? Viikonloppuisin joskus mies sanoo, että tule aamupalalle niin sanoo ettei hän koskaan syö aamuisin. Nyt vloppuna sanoin kaikille yhteisesti, että nyt syömään (päiväruoka kyseessä jo) ja tyttö huusi, että "onko pakko" johon vastasin, että on. Tuli syömään, mutta oli siis ensimmäinen mitä söi koko päivänä ja määrä ei ollut suuren suuri sekään.
Mutta lauantaina,kun oli vieraita käymässä niin suorastaan ahmi kyllä omenakaurapaistosta. Siinä mennään mielestäni todella rajusti metsään, että karsitaan oikeasta hyvästä ruuasta ja jotain sokerimättöä vedetään kaksin käsin.
Meillä on sellainen sääntö että koska pienemmät lapset ottaa mallia isommista niin isommatkaan ei saa skipata aterioit tai korvata niitä herkuilla.
Minä laihdutin juuri tuossa iässä 10 kg niin että söin aamupalan, koulussa vähän ja illalla niin vähän kuin oli mahdollista vaan, usein kyllä ihan söin vielä lämmintä ruokaa. En kokenut että mulla oli mitään syömishäiriötä vaan aloin suhtautua itseeni onnistumisen myötä paljon positiivisemmin ja sain myös enemmän positiivista huomiota. Toisinaan viikonloppuun sijoittui mässäilyä mullakin.
Teini-ikään kuuluu se että alkaa itsenäisesti tehdä omaan itseen kohdistuvia valintoja enemmän kuin ennen. Myös noiden listojen ja ohjeiden kirjoittaminen kuulostaa tosi tutulta, sitä tekee monet teinit mitä erilaisimmista mieltä vaivaavista asioista ja juurikin vaikka tsemppaamaan laihdutusta. Eihän se toki tarkoita että listojen suunnitelmat koskaan toteutuu.
En heti alkais mitään anoreksiajuttuja vetää tähän, koska ei se että laihduttaa aina tarkoita anoreksiaa. Minusta sinun ei kannata tässä vaiheessa alkaa puuttumaan tähän koska liika puuttuminen vain lisää ahdistusta kun tyttö harjoittelee nyt itsenäistä toimintaa ja suunnitelmallisuutta. Hienovaraisesti voisit seurata toki, että tyttö alkaisi kiinnostua enemmän syömään terveellisesti ja kevyesti ymmärtäen että hän voi kyllä syödä terveellistä ruokaa ja ihan nälässä ei tarvitse olla. Nuo liikuntajutut taas.. minusta se on ihan hänen oma asiansa päättääkö hän toteuttaa liikuntasuunnitelmiaan.
Vierailija kirjoitti:
Yritä houkutella tyttö sinun kanssasi johonkin kivaan lajiin mukaan, jossa pitää oikeasti syödä hyvin ja terveellisesti, että jaksaa treenata. Vaikka crossfittiä tai muuta, pyydä häntä vaikka tsemppikaveriksi sulle tai "auttamaan" ja neuvomaan ruokavaliossa, jolla voi treenata kehoa ja kehittää sitä. Yrität siis saada hänet innostumaan terveydestä.
Ja juttele myös isän kanssa siitä löytämästäsi ohjeesta ja tytön toiminnasta.
Isänsä on saanut tyttöä lähtemään välillä juoksulenkille meidän kanssa, mutta tosi tosi harvakseltaan. Mutta se ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että ruokailu ei ole muuttunut.
Et tietenkään anna. Kyllä syömishäiriöön pitää puuttua.