Alkuraskauden väsymys, tuntuu ihan luonnottomalta kun nukahtelen jatkuvasti

Kuulostaa ihan normaalilta: alkuraskaudessa juuri väsymystä + palelua ja kipeät rinnat. Pahoinvointia minulla ei ollut.

Nostan

Aivan normaalia. On aivan ihanaa käydä töissä ja hoitaa tulokkaan sisaruksia välillä oksennellen luonnottoman väsyneenä vailla toivoa päikkeistä tai siitä, että saisi edes yöllä nukkua täydet unet lasten herättämättä monta kertaa.

Aivan normaalia! Varsinkin ekassa raskaudessa tuo väsymys oli jotain aivan sanoinkuvaamatonta.

Jotkut nyt on sellaisia, että raskaus on tekosyy kaikkeen. Ollaan heti niin täysin onnettomia, kun ollaan raskaana. Itse olen viikolla 26. Alussa oli pahoinvointia. Muuten olen voinut hyvin, sillä olen liikkunut, syönyt monipuolisesti jne. En ole heittäytynyt avuttomaksi, koska raskaus ei ole sairaus. On monia, kun alkavat heti saikuttaa raskauden alusta lähtien, kun ei koko aikaa tunnu niin kivalta.

Normaalia oli mullakin alkuraskaudessa. Nyt viikkoja 40+5 ja voi väsyn määrää ja katkonaisia öitä närästyksineen ja pissalla ramppaamisineen... Kuorsaus syö sen kunnon unen ja tuntuu ettei nukkuisi ollenkaa yöllä kun on niin väsyny päivisin. Puolivälin raskaus oli parasta aikaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nyt on sellaisia, että raskaus on tekosyy kaikkeen. Ollaan heti niin täysin onnettomia, kun ollaan raskaana. Itse olen viikolla 26. Alussa oli pahoinvointia. Muuten olen voinut hyvin, sillä olen liikkunut, syönyt monipuolisesti jne. En ole heittäytynyt avuttomaksi, koska raskaus ei ole sairaus. On monia, kun alkavat heti saikuttaa raskauden alusta lähtien, kun ei koko aikaa tunnu niin kivalta.

Ole kiitollinen, että sinulla ei ole työn estävää oireilua. Joillakin on.

Minulla oli kanssa alkuraskaudesta aivan kamala väsymys ja pahoinvointi iltaisin. Työpäivän jälkeen sammuin sohvalle kuin saunalyhty ja siitä en enää saanut itseäni ylös muuten kuin siirtyäkseni sänkyyn. Tämä on normaalia ja mulla johtui myös alhaisesta hemoglobiinista. Aloin käyttämään rautalisää ja huomasin myös kevyen liikunnan piristävän vaikka ajatus lenkkeilystä saattaa kuulostaa sinusta juuri nyt mahdottomalta. Tsemppiä!

Tutulta kuulostaa. Alkuraskaidesta tuntui välillä, että nukahtaa kesken kävelyaskeleen. Päiväunia olisi voinut ottaa joka välissä. Kannattaa ottaakin, jos vain on mahdpllisuus. Pitäis mennä useimmilla ohi vk 12 mennessä.

Minä olin alkuraskauden aikana myös tolkuttoman väsynyt. Uupelo saattoi iskeä yks kaks kesken kaiken istuessa sohvalla. Toisen kolmanneksen alkaessa helpotti, nukuin kyllä enemmän kuin aikaisemmin, mutta en torkkunut jatkuvasti. 9 tuntia yöunta ja tunnin päikkärit riitti. Olin elämäni kunnossa ja jaksoin kävellä 15-20 km päivässä vielä kuukautta ennen laskettua aikaa.

Viimeisen kolmanneksen aikana alkoi yöllä pissalla ramppaaminen, joka verotti sitten päivällä. Päiväunet oli tärkeät, että jaksoi.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nyt on sellaisia, että raskaus on tekosyy kaikkeen. Ollaan heti niin täysin onnettomia, kun ollaan raskaana. Itse olen viikolla 26. Alussa oli pahoinvointia. Muuten olen voinut hyvin, sillä olen liikkunut, syönyt monipuolisesti jne. En ole heittäytynyt avuttomaksi, koska raskaus ei ole sairaus. On monia, kun alkavat heti saikuttaa raskauden alusta lähtien, kun ei koko aikaa tunnu niin kivalta.

Olen ollut viisi kertaa raskaana ja kakkosraskaus oli tuollainen väsymysraskaus. Oli hormonipitoinen raskaus, tuli selkä aivan täyteen finnejä ja paino nousi 21kg. Muissa 7-14kg. Ei sitä tajua, ellei ole kokenut. Hain saikkaria, kun en enää jaksanut töissä edes kättä nostaa ja sainkin viikon, auttoi todella paljon. Ja muuten, onkin ollut ainoa saikkarini raskauksien aikana.

Ja kun se väsy tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, nukun 10min ja sitten taas hereillä pirteämpänä hetken, kunnes taas iskee. Aivan luonnotonta.

Auttaako tähän mikään? Kun se nukkuminen ei näemmä auta, liikkeellä pysyminen auttaa vähän, mutta rojahdappa sohvalle, niin silmät menee takuuvarmasti kiinni. Eilenkin illalla otin sellaisia 5-10min torkkupätkiä ja välissä heräsin katsomaan leffaa kuin ei mitään, jos olen nukkunut vähän ja sen takia nukahdan sohvalle, niin en todellakaan välissä herää katsomaan mitään leffaa, tänkin takia tuntuu luonnottomalta väsymykseltä

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nyt on sellaisia, että raskaus on tekosyy kaikkeen. Ollaan heti niin täysin onnettomia, kun ollaan raskaana. Itse olen viikolla 26. Alussa oli pahoinvointia. Muuten olen voinut hyvin, sillä olen liikkunut, syönyt monipuolisesti jne. En ole heittäytynyt avuttomaksi, koska raskaus ei ole sairaus. On monia, kun alkavat heti saikuttaa raskauden alusta lähtien, kun ei koko aikaa tunnu niin kivalta.

Tervetuloa äitien solidaariseen maailmaan... eiku?! Sen ymmärtäminen, että vaikka itsellä menee hyvin, se ei tarkoita, että muille samat asiat ovat helppoja, on yllättävän vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nyt on sellaisia, että raskaus on tekosyy kaikkeen. Ollaan heti niin täysin onnettomia, kun ollaan raskaana. Itse olen viikolla 26. Alussa oli pahoinvointia. Muuten olen voinut hyvin, sillä olen liikkunut, syönyt monipuolisesti jne. En ole heittäytynyt avuttomaksi, koska raskaus ei ole sairaus. On monia, kun alkavat heti saikuttaa raskauden alusta lähtien, kun ei koko aikaa tunnu niin kivalta.

Kyllä ollaan taas niin raskaana, niin raskaana. Ei raskaus ole mikään tekosyy, että voi voida pahoin. Turha selitellä. Pahoinvointi ei ole kuin avuttomien tekosyy ihan mille tahansa, mitä ei juuri silloin halua tehdä. Koitapas nyt käyttäytyä paremmin tästä lähin. Raskaus ei ole oksennustauti.

Lol :D

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nyt on sellaisia, että raskaus on tekosyy kaikkeen. Ollaan heti niin täysin onnettomia, kun ollaan raskaana. Itse olen viikolla 26. Alussa oli pahoinvointia. Muuten olen voinut hyvin, sillä olen liikkunut, syönyt monipuolisesti jne. En ole heittäytynyt avuttomaksi, koska raskaus ei ole sairaus. On monia, kun alkavat heti saikuttaa raskauden alusta lähtien, kun ei koko aikaa tunnu niin kivalta.

Vastasit sitten ketjuun, jonka sisällöstä sinulla ei ole mitään käsitystä? Aivotoiminta tuntuu ainakin hiipuneen raskauden myötä, muttä älä huoli, monella se palautuu taas lapsen syntymän jälkeen (jossain vaiheessa).

On normaalia. Ja pahoinvoinnin ohella syy siihen miksi meille ei kolmatta lasta tule ennenkuin edelliset on kouluiässä, jos silloinkaan.

Esikoisen raskaudessa kävin kyllä töissä, yhtään en ollut saikulla. Mutta kotiin tullessa sammuin kuin saunalyhty ja muistan että esim pyykkikoneeseen en jaksanut koskea viikkokausiin.

Kuopuksen raskaus olikin sitten jo kidutuksen luokkaa. Vaikka olin vanhempainvapailla, niin energinen esikoinen piti huolen siitä etten saanut levätä aamulla, päivällä, illalla ja yötkin oli mitä oli. Horror. :D

Ihan normaalia. Itselläni oli kanssa alkuraskaudessa ihan kauhea väsymys ja se yhdistetty kahteen työhön, jossa piti olla tarkkana. Voin sanoa, ettei ollu helppoa molemmat pomot ehdotti et jää vähäksi aikaa saikulle, koska oma työpanos heikenty radikaalisesti. Itse en olisi halunnut mutta jälkikäteen ajateltuna oli kyllä suuri apu ku sain nukuttua sen 18-20 h päivässä

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nyt on sellaisia, että raskaus on tekosyy kaikkeen. Ollaan heti niin täysin onnettomia, kun ollaan raskaana. Itse olen viikolla 26. Alussa oli pahoinvointia. Muuten olen voinut hyvin, sillä olen liikkunut, syönyt monipuolisesti jne. En ole heittäytynyt avuttomaksi, koska raskaus ei ole sairaus. On monia, kun alkavat heti saikuttaa raskauden alusta lähtien, kun ei koko aikaa tunnu niin kivalta.

Sinulla on siis ensimmäinen raskaus vähän yli puolenvälin? Toivotaan, että voit ihan yhtä hyvin raskauden loppuun. Kaikki raskaudet ovat erilaisia, et sinäkään voi olla varma, että loppuraskauden aikana ei ole mitään vaivoja. Saati, että seuraavat raskaudet menee samalla kaavalla.

Minulla ei ollut ensimmäisen raskauden aikana oikeastaan mitään vaivaa alun lievää pahoinvointia ja keskiraskauden selkäkipua lukuunottamatta. Toisessa raskaudessa väsymys oli valtavaa, en osannut edes kuvitella sellaista. Olin kuitenkin onnekas, sillä en joutunut olemaan kuukausia sairaalassa kuten naapurini. En usko sitäkään, että hän pelkän laiskuuden vuoksi sinne tiputukseen halusi.