Ostaisitko yli 1000 euron sohvan?
Kommentit (60)
Mä olen aikoinaan ostanut. Se miellytti eniten silmää ja oli mahdollisuus ostaa. Eipä siihen muita syitä ollut. Pari sataa halvemmalla olisi saanut ihan ok sohvan, mutta en mä näe siinä järkeä ostaa vaan ihan ok...
Tonnin sohvaa nyt ei voi sanoa kalliiksi.
Jos tarvitsisin uuden sohvan ja se, josta pitäisin, maksaisi yli 1 000 euroa, ostaisin sen kyllä. Mutta ostan kaikkea vain tarpeeseen, eikä nyt ole tarvetta uudelle sohvalle.
Vierailija kirjoitti:
Tonnin sohvaa nyt ei voi sanoa kalliiksi.
Munkin mielestä aika halpa sohva.
Meidän sohva maksoi 3600e. Eli en ostaisi tonnin sohvaa, joka on pilalla muutamassa vuodessa.
Ostin yli kahden tonnin sohvan (omalla palkkarahalla), se jäi miehelle osituksessa. Mies inhoaa sitä. Eli en taida toista kertaa vaikka rahaa sellaiseen olisikin ;)
Vierailija kirjoitti:
Meidän sohva maksoi 3600e. Eli en ostaisi tonnin sohvaa, joka on pilalla muutamassa vuodessa.
Meillä 6000 euron (varmaan monet tietää tästä mikä se on), ja ihan yhtä hyvä on kuin ikean sohvat (ennen ollut se joku ektorp ja joku toinen).
Eli ei noissa oikein mitään eroa ole hinnan kanssa, vähän samanlainen juttu kuin hästensin sängyt, jotka on ihan taviksia, mutta ihmiset raivona luulee niiden olevan mahtavia, koska ne on kalliita.
Alle 2000€ sohvalla ei tee mitään.
En ostaisi. Panostaisin mielummin vähän laatuun. Ostimme 2 000 euron sohvan. Sillä sai suht laadukkaan ja mukavan tyylikkään.
Ei enää. Olen aikoinani ostanut, eikä se ollut hintansa väärtti.
Meillä on ollut muutaman tonnin sohvakalustoja ja alle tonnin sohvakalustoja (esim. tälläkin hetkellä.) Ei ne kalliit sohvat sen laadukkaampia ole, muutamassa vuodessa nekin nukkaantuu ja valahtaa.
Vastaus itse kysymykseen, jos tarjolla on nätti kolmen tonnin sohva ja nätti 700e sohva, ostaisin halvemman, vaikka kalliimpaankin olisi varaa.
Ostin uuden sohvan 300 eurolla 10 v sitten ja on vieläkin ehjä ja mukava. On yksiivärinen tumma eikä yhtään ns halvan näköinen. Päällisiä pestään suht usein, ettei ala haista perseeltä.
En, koska halvemmallakin saa hyvän sohvan. Ensimmäinen sohvani maksoi 400e, oli minulla käytössä 10v ja sen jälkeen lahjoitin sen kaverille jolla sohva edelleen käytössä(5-6v ollut nyt) ja hyvässä kunnossa edelleen.
Nykyinen sohvani maksoi 500e, käytössä ollut 5-6 vuotta ja kunto edelleen hyvä.
Kolme tonnia maksoin meidän sohva. Saatiin mieluinen ja kestävä. Mieluummin ostan kerralla kunnollisen kuin ravaan parin vuoden välein Ikeassa ostamassa jotain roskaa.
Meidän sohva on nyt 23 vuotta vanha. Muuten vielä hyvässä kunnossa mutta kankaat likaiset. Varmaan ne saisi puhtaaksi jos näkisi vaivaa... Suomessa tehty kunnollinen sohva. En ostaisi edelleenkään halvinta.
No jos todella juuri sen sohvan haluaisin, niin ostaisin totta kai. Nykyinen sohvani maksoi 5000e ja on ollut joka euron väärti ainakin jo kuluneet 4 vuotta. Maksoin sängystäni yli 10 000e ja voin tyytyväisenä sanoa, että sen veroista ei ole tullut vielä vastaan parhaimmissa hotelleissakaan. Mielestäni laatukalusteisiin kannattaa panostaa - ja varsinkin sänkyyn, jossa viettää suuren osan vuorokauden tunneista.
Edellinen sohvamme maksoi "tarjouksessa" tonnin. Kesti vuoden ja pehmusteet olivat lysyssä, pohjasta yhden jousen liimaus pettänyt (olivat vain liimalla kiinni), käsinojien ja helman tekonahkapäällys kulunut puhki ja osa pehmusteiden kangaspäällysteiden saumoista revennyt. Tuolloin meillä ei vielä ollut edes lapsia. Ei enää ikinä halpaa sohvaa!
Nykyisen sohvakalustomme (3h sohva + 2 nojatuolia) saimme sukulaisilta käytettyinä. Uutena olivat maksaneet noin 6000-8000€, en muista tarkkaan ja näin 10v vanhoinakin ovat vielä lähes moitteettomat! Toki kangas on auringosta haalistunut mutta saumat ovat edelleen ehjät, jouset paikoillaan, pehmusteet kuin uudet jne.
Joten ei, en ostaisi tonnin sohvaa. Mutta kyllä kalliillakin voi paskan ostaa, ei se hinta aina hyvää laatua takaa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän sohva on nyt 23 vuotta vanha. Muuten vielä hyvässä kunnossa mutta kankaat likaiset. Varmaan ne saisi puhtaaksi jos näkisi vaivaa... Suomessa tehty kunnollinen sohva. En ostaisi edelleenkään halvinta.
Mieluummin halpa ja puhdas kuin kallis ja likainen.
P.S. Hinta ei takaa laatua eikä halpa ole aina huono.
Vanhempani menivät naimisiin vuonna 1971 eli 45 vuotta sitten. Muuttivat silloin Sveitsiin, jossa oli kalustettu asunto sohvaa lukuunottamatta. Niinpä he päättivät ostaa ekaksi huonekalukseen kunnon italialaisen sohvan ja lasisen sohvapöydän.
Sama sohva on edelleen vanhempieni olohuoneessa kaksi kertaa verhoiltuna. Myös lasipydässä on kolmas lasitaso.
Kun he palasivat Suomeen, ostivat he Skannon Librihyllyn ja kaksi kustavilaista nojatuolia. Nyt vanhemmilla on yksi pitkä seinä Libriä ja samat tuolit sohvan seurana(uudelleen verhottuina nekin).
Eli kun hankkii kunnollisia huonekaluja, kestävät ne isältä pojalle. Meillä on isovanhemmiltani saatu kustavilainen ruokapöytä, kahdeksan pikkutuolia ja klahvipiironki, kaikki 1800-luvulta.
en. Koska kk palkka on 1000e.