En vaan jaksa ystävääni enää :(

Istun tässä ja mietin, että on kertakaikkiaan pakko luovuttaa. En voi olla enää ystävä ihmiselle, jonka elämä on niin eri maailmasta tai planeetalta kuin omani. Joka ei ole koskaan tehnyt päivääkään töitä ja silti valittaa koko ajan, miten ei saa sitä ja tätä ilmaiseksi ja senkin ja tämänkin joutuu maksamaan. En vaan jaksa. Olen sitä mieltä, että ilman muuta yhteiskunnan tulee tukea siipirikkoisia, mutten vaan omassa elämäntilanteessani jaksa olla lähemmin tekemisissä. Olen kai alhainen ja kaikin puolin halveksittava, mutta teen niin paljon töitä perheeni eteen, joudun ponnistelemaan niin paljon, eikä minua kukaan auta, etten jaksa kuulla valitusta siitä, miten sitä apua odotetaan ihan kaikessa ja haukutaan ihan kaikki, jotka eivät sitä anna.

Oman mieleni hyvinvoinnin takia minun täytyy nyt ottaa reippaasti etäisyyttä. Anteeksi ystävä, mutta näin on parempi meille molemmille. Enkä kyllä jaksa edes miettiä, onko parempi meille molemmille, mutta minulle. Otan nyt minäkin kerrankin oikeuden olla itsekäs ja sanoa: minulle.