Ei ole varaa säästää lapselle

Ei meilläkään, mutta en pode siitä huonoa omaatuntoa. Käytän mieluummin rahat siihen, mitä nyt tarvitaan ja säästöön laitetaan yllättävien kulujen varalle.

Ei meilläkään ole. Eivätkä mun vanhemmat ole aikanaan säästäneet mulle rahaa. Miksi pitäisi? 

Eiköhän noita ole aika paljonkin. Myöhemmin sitten, talletus se on pienikin talletus ja opettaa monta asiaa. Rahastoissahan pienikin talletus tuottaa lisää sitä rahastopääomaa omilla vuosittaisilla tuotoillaan jos sitä ei maksa pois joten jos vain jotenkin vain saa esim. vastasyntyneelle edes muutaman satasen rahastoon sijoitettuna niin sen pitäisi pikkuhiljaa kerryttää lisää rahasto-osuuksia. Osuuksien arvohan sitten heilahtelee joten voi ainakin ajoittain sijoitus olla miinuksella (osuuden arvovaihtelu +/- rahastoon maksetut tuotot ja lisäsijoitukset).

Et ole ainoa. Kasvatamme lapsemme pärjäämään itse ja hankkimaan oman toimeentulonsa. Pari kaveria tiedän, ketkä laittavat lapsilisät suoraan johonkin rahasto/säästötilille sillä ajatuksella, että lapsensa saavat rahat sitten, kun muuttavat kotoa ja aloittavat opiskelut. 

Ei haittaa. Lapsi pärjää kyllä ilmankin, varsinkin jos sinulla on vain yksi.

Minun leskiäitini elätti yksinään kuusi lasta eikä todellakaan kyennyt säästämään kenellekään mitään, juuri ja juuri pysyimme hengissä. Täysin tyhjin käsin lähdimme maailmalle, mutta nyt on jokaisella yliopistotutkinnot, talot ja tavaraa liiankin kanssa.

Ei meilläkään tällä hetkellä ole. Synttärirahat pistetään säästöön, tai ainakin osa niistä. Sitten ehkä kun palaan töihin voidaan säästää lapsillekkin, mutta toisaalta silloin pitää säästää edelleen kaikkea muutakin varten taas.

Itse en saanut senttiäkään kun kotoa lähdin, ihan olen silti leivässä pysynyt. Tietysti olisi kiva jos olisi lapselle antaa se pieni pesämuna omaa asuntoa varten kun kotoa lähtee. Mutta todennäköisesti ei niin paljoa saada kahdelle säästöön. Mutta pieni alkukin riittää! Toisaalta voi lohduttautua sillä että isoissa munissa on myös riski, ei ole kerta eikä ensimmäinen kun joku nuori on juonut ne rahat kurkusta alas opiskelijabileissä :D Eli käyttämällä nyt kaiken voit ainakin kontrolloida että ne varmasti myös menee kaikkeen järkevään.

Meillä lapset 1 v ja 4 v. 4-vuotiaalla on säästössä ehkä 500€ ja pienemmällä 200€. Mutta esim. kaverin lapsilla on molemmilla kaikki lapsilisät säästössä, eli isommalla (4v) jo liki 5000€.

Ei mekään säästetä lapsille. Ainoastaan lasten rahat, joita saavat lahjaksi laita,me säästöön. Saavat sitten kun ovat isompia ja tarvitsevat niitä, esim omaan kotiin muuttaessa sihvaa, sänkyä ym ym.

Heh, mulla ei ole edes varaa siihen lapseen. Hyvä kun saan itseni pidettyä hengissä.

Köyhyys periytyy.

Minun suvussa on vaurautta kasvatettu pikku hiljaa ja lapsille on koitettu pedata hyvät lähtökohdat jatkaa. Näin on meillä tehty jo ainakin neljässä polvessa.

Nyt on minun vuoroni vetää letkaa. 25 vuokra-asuntoa löytyy oman talon lisäksi ja kohta on 5 lisää. Pienet kulut on aajaoo, itsellä ei esim. ole autoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei meilläkään ole. Eivätkä mun vanhemmat ole aikanaan säästäneet mulle rahaa. Miksi pitäisi? 

Että lapsi oppii jo kotona talousasioita ja ettei joudu liian tiukoilla aikanaan kotoa muuttaessa, opiskellessa, perhettä perustaessa.

Vierailija kirjoitti:

Ei haittaa. Lapsi pärjää kyllä ilmankin, varsinkin jos sinulla on vain yksi.

Minun leskiäitini elätti yksinään kuusi lasta eikä todellakaan kyennyt säästämään kenellekään mitään, juuri ja juuri pysyimme hengissä. Täysin tyhjin käsin lähdimme maailmalle, mutta nyt on jokaisella yliopistotutkinnot, talot ja tavaraa liiankin kanssa.

Ei ehkä onnistuisi enää mutta silloin joskus 60-80-lukujen vasemmistolaisuushengessä kaltaisesi olivat päättäjien erityissuojeluksessa ja malliesimerkkejä, joille poliittisesti pelattiin yliopistopaikat, tuet ja vakinaiset suojatyövirat. Pikkuhiljaa onneksi tuokin keinotekoinen, propagandaetuoikeutettujen ryhmä on saanut alkaa opetella normaalielämään.

Olen 29-v eikä munkaan vanhemmat mulle mitään pystyneet säästämään. Vähän surullinen fiilis tuli kaksi vuotta sitten kun kävin sulkemassa tilin, joka mulle oli ihan vauvana avattu. Tilin saldo oli nolla. Mun lapsuudessa  oli kaikenlaista, mm. 90-luvun lama. 

Mutta ihan hyvin olen elämässä pärjännyt. Suomessa on kuitenkin hyvä elää eikä ihminen loppujen lopuksi edes tarvitse niin paljon kuin mitä mainostajat koittaa väittää.

Me säästämme molemmille. Asunnot, autokoulut ja muutenkin.

Kaikista tärkeintä on antaa lapselle opetusta rahankäytöstä. Jos huoltajat eivät ole opettaneet lapselleen miten rahaa kuuluu järkevästi käyttää, tuhlaa tämä säästöt alta aikayksikön kaikkeen kivaan. Näitä tapauksia olen lähipiirissäni nähnyt monia. Huoltajat ovat olevinaan niin pyhää kun ovat nyt jättäneet lapselleen niin ison summan tilille, mutta ovat unohtaneet kokonaan neuvoa lastaan mitä näillä kerrytetyillä rahoilla kannattaisi tehdä. No nuori aikuinen saa vaikkapa 10 000 euron säästötilin omaan käyttöönsä. Hän ostaa hienon auton ja loput hupenevat bensaan ja korjauksiin ja vakuutuksiin. Sinne meni nekin säästöt.

Hassua säästää, kun muutenkin rahaa on vähän. Mitäs talousasioita se opettaa, jos saa"pesämunan" eli kaikki lapsilisät 18vuotiaana tililleen? Itse sain säästää omaan autoon, huonekaluihin jne. itse. Kaveri osti 20 000€ auton ja dokaili jne. Sai jonkun 30 000€ pesämunaa kotoa muutettuaan. Joutu siis kantapään kautta oppimaan ettei "muutama tonni" oo mikään pikkuraha. Monellekin se on vuositulot yhteensä!

Itse säästän kyllä. Koiralla on oma sairastili (eläinvakuutusta emme nähneet järkevänä). Sitten on pahanpäivän varaa 10 000€. Ja sitten tietysti hupikassa juhlapyhiä ja lomia varten. Eron myötä olen itse kerryttänyt säästöni pienistä tuloista.

Mitäs sitten jos niitä säästöjä ei käytetäkään järkevästi? Esim nuori kotoa muutettuaan masentuu, juo paljon ja opinnot ei etene... Näitäkin on... Hyvistäkin perheistä. Tätä mietin ja toivon, että pojalla menisi kaikki hyvin elämässä.

Meillä lapselle säästetään varmasti kun on vähän isompi ja saanut nimen niin että voi avata oman tilin ja laitetaan matalan riskin osakkeisiin.

En ole koskaan kärsinyt siitä, etteivät vanhempani säästäneet minulle. Opin tulemaan toimeen omillani ja sen, ettei rahaa tipahda mistään. Ensimmäisen työpaikan aikana onnistuin säästämään itse ja ihmettelin joidenkin kavereitteni touhua, kun palkka tuhlattiin heti ja sitten itkettiin äidille, kun ei ole varaa maksaa puhelinlaskua.

Mekään emme säästä lapsillemme. Käytämme ylimääräiset matkusteluun, josta nautimme koko perhe. Tulevaisuudesta ei tiedä. Oma äitini kuoli aika nuorena ja kultaakin arvokkaampaa on ollut se aika, jonka vietimme yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei haittaa. Lapsi pärjää kyllä ilmankin, varsinkin jos sinulla on vain yksi.

Minun leskiäitini elätti yksinään kuusi lasta eikä todellakaan kyennyt säästämään kenellekään mitään, juuri ja juuri pysyimme hengissä. Täysin tyhjin käsin lähdimme maailmalle, mutta nyt on jokaisella yliopistotutkinnot, talot ja tavaraa liiankin kanssa.

Ei ehkä onnistuisi enää mutta silloin joskus 60-80-lukujen vasemmistolaisuushengessä kaltaisesi olivat päättäjien erityissuojeluksessa ja malliesimerkkejä, joille poliittisesti pelattiin yliopistopaikat, tuet ja vakinaiset suojatyövirat. Pikkuhiljaa onneksi tuokin keinotekoinen, propagandaetuoikeutettujen ryhmä on saanut alkaa opetella normaalielämään.

Poliittisesti pelattiin yliopistopaikat? Selittäisitkö hieman tarkemmin? Kyllä me jokainen hiki päässä pänttäsimme pääsykokeisiin ennen kuin ne opiskelupaikat saimme. Saamamme tuki oli opintolaina, jonka maksoimme viimeistä penniä myöten takaisin.

Entä mitä tarkoitat "suojatyöviroilla"? Valmistuttuamme kilpailimme työmarkkinoilla siinä missä muutkin, ja saimme kuin saimmekin paikat, ihan yksityiseltä sektorilta jokainen.

Työtä olemme tehneet ja sillä itsemme elättäneet. Toki etujakin on ollut; lapsen saatuani pamahti heti kahden kuukauden äitiysloma, ja vasta sitten piti palata sorvin ääreen. Heti 41 työvuoden jälkeen pääsin eläkkeellekin. Kyllä kelpaa, kun on ollut näin "propagandaetuoikeutettu".

t. Leskiäidin lapsi, nyt jo eläkeläismuori

Vierailija kirjoitti:

Ei meilläkään ole. Eivätkä mun vanhemmat ole aikanaan säästäneet mulle rahaa. Miksi pitäisi? 

Yksi sana: opiskelu. Meille korkeakoulutus oli ilmainen ja opintotuella ja kesätöiden ansioilla saattoi ainakin teoriassa elää. Kun lapseni ovat korkeakouluikäisiä noin 15 vuoden päästä, voi kaikki olla toisin.

Kaikki lapsilisät on jemmattu, ja isovanhemmat antavat joulu- ja syntymäpäivälahjoiksi osakkeita. Elämme vaatimattomasti, romu auto, lapsilla yhteinen huone, emme matkaile jne. Mutta ruoka ja vaatteet ovat hyviä. Tavoitteena on, että lapset saavat sen koulutuksen, minkä haluavat, siinä maassa, missä haluavat. No, ihan jenkkien kalleimpiin huippuyliopistoihin ei tässä ehkä ole varaa.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kärsinyt siitä, etteivät vanhempani säästäneet minulle. Opin tulemaan toimeen omillani ja sen, ettei rahaa tipahda mistään. Ensimmäisen työpaikan aikana onnistuin säästämään itse ja ihmettelin joidenkin kavereitteni touhua, kun palkka tuhlattiin heti ja sitten itkettiin äidille, kun ei ole varaa maksaa puhelinlaskua.

Mekään emme säästä lapsillemme. Käytämme ylimääräiset matkusteluun, josta nautimme koko perhe. Tulevaisuudesta ei tiedä. Oma äitini kuoli aika nuorena ja kultaakin arvokkaampaa on ollut se aika, jonka vietimme yhdessä.

Kai sitä yhteistä aikaa voi viettää kotonakin. Eli sikäli kaikkein viisainta olisi unohtaa matkailu, tehdä vähemmän töitä ja olla sekin aika lasten kanssa.

Oma äitini kuoli myös aika nuorena. Hän ei ollur yhtään matkailuihmisiä, vaan oli aina kotona (työkyvytön) ja säästi rahat meille lapsille pesämunaksi. Jokainen tavallaan.