Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Väsyn sosiaalisista kontakteista. Työelämässä on vaikeaa olla.
30.08.2016 |
Olen aina pitänyt yksin olemisesta. Lapsena koulussa ja myöhemmin opiskellessa tein mieluiten kaikki työt yksin ja välitunnit, hyppytunnit, ruokatunnit ja muut vetäydyin mieluiten yksinäni jonnekin.
En ole ujo, enkä pelkää ihmisiä. Minä en vain tarvitse ihmisiä samalla tavalla kuin muut. Tiedän, että monet saavat energiaa toisista ihmisistä, mutta minä menetän energiaani sosiaalisissa tilanteissa. Tarvitsen esimerkiksi juhlien jälkeen hiljaisuutta ja omaa tilaa, jotta jaksan olla. Voisin aivan hyvin elää keskellä erämaata yksinäni, jos se olisi mahdollista.
Olen naimisissa ja neljän koululaisen äiti. Aina välillä lähden yksinäni mökille. En sen takia, että kotona olisi jotenkin hektistä tai kaaosta, vaan haluan olla yksin ja hiljaa.
Työelämä on muuttunut parissa vuosikymmenessä. Pitää jatkuvasti olla sosiaalinen, pitää verkostoitua, pitää soittaa, pitää yhteyttä, pitää tavata ihmisiä, istua kokouksissa ja olla esillä. Aiemmin pystyin tekemään työni paljon enemmän yksin. Olin ja olen aikaansaava ja teen paljon töitä kirjallisesti. Yhä enemmän vain tuollainen sosiaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt ja se väsyttää minua.
Välillä jään kotiin tullessa autoon istumaan parkkipaikalle, koska haluan olla vain omien ajatusteni kanssa. Työpäivän jälkeen olen oikeasti fyysisesti väsynyt ja jotenkin tuntuu siltä, että joudun pinnistelemään jatkuvasti jaksaakseni.
Onko muilla samaa? Miten te jaksatte töissä? Minulla on hirveä kynnys mennä juttelemaan tästä asiasta esimiehille, koska he toitottavat jatkuvasti tätä sosiaalisuuden pakkoa ja henkilökohtaista verkostoitumista. Jos kaiken voisi tehdä omalta läppäriltä kirjallisesti, minulla ei olisi ongelmaa. Mutta kun ei voi, niin pelkään olevani kohta lähes työkyvytön tämän väsymykseni kanssa.
Kommentit (7)
Joo, nykyisin sosiaalisuus on todella yliarvostettua ja lisäksi sitä tunnutaan edellytettävän jokaiselta ihmiseltä. Itseäkin rasittää äärettömästi sosiaaliset tilanteet työpaikalla, face-to-face - palavereita ennen on pakko ottaa rauhoittavia, tietsikan kautta kokoukset sujuu mukavammin.
Sosiaalinen kanssakäyminen rasittaa mua oikeastaan huomattavasti enemmän kuin työt sinänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihmiset nyt vain on erilaisia. Ei muuta kuin COCK IN THE ASS, johan alkaa naurattamaan.
Tiedän tunteen.
Oletko tehnyt persoonallisuustestejä? Itse olen INFJ persoonallisuustyyppiä ja vasta aiheeseen tarkemmin perehtyminen selvitti minulle monta asiaa.
Miksi olen väsynyt tai miksi käyttäydyn tällä tavalla. Ei minussa olekaan mitään vikaa, kunhan teen asiat itselleni "oikealla" tavalla.
Erityisherkät ihmiset usein väsyvät sosiaalisista kontakteista.
Minä olen ratkaissut ongelman ryhtymällä yrittäjäksi. Alani on sellainen, että työt voi hyvin hoitaa itsekseen omalla koneella ja yhteydenpito hoituu pääasiassa sähköpostitse, palavereissa ei juuri tarvitse käydä eikä puhelimessakaan puhua läheskään joka päivä. Kaikilla aloilla tämä ei tietysti onnistu. Mutta minulla toimii hyvin ja voin käyttää kaiken energiani työhön, eikä sitä hupene sosiaaliseen kanssakäymiseen. Olen paljon energisempi ja jaksan paremmin kuin päivätöissä ollessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen.
Oletko tehnyt persoonallisuustestejä? Itse olen INFJ persoonallisuustyyppiä ja vasta aiheeseen tarkemmin perehtyminen selvitti minulle monta asiaa.
Miksi olen väsynyt tai miksi käyttäydyn tällä tavalla. Ei minussa olekaan mitään vikaa, kunhan teen asiat itselleni "oikealla" tavalla.
Olen tehnyt persoonallisuus- ja masennustestejä ja vaikka mitä, kun olen miettinyt mikä minussa on "vikana". Tiedän, että nykypäivänä vain pitää olla tietynlainen, että pärjää työelämässä. Sosiaalisuus ja kaikkien kaverina oleminen on tätä päivää, ahkeria ja uutteria yksin pärjääviä ihmisiä pidetään outoina ja takapajuisina. Pitäisi koko ajan olla esillä, niin sosiaalisessa mediassa kuin (ja varsinkin!) muuten.
Yrittäjyys ei oikein onnistu ilman reilua pääomaa alallani. Sitä olen toki miettinyt.
ap
Alue: Aihe vapaa
Lisään vielä, että kyse ei ole masennuksesta. Olen iloinen, elämänmyönteinen, pidän perheestäni. Harrastan liikuntaa (yksin), enkä missään nimessä koe olevani yksinäinen. Olen vain mieluummin oman perheen kesken ja yksinäni. Pystyn nauttimaan asioista yksin.
En koe sosiaalisia tilanteita kiusallisina, enkä ole tuppisuu tai väkisin syrjäänvetäytyvä introvertti.
ap