Hoitajasta artesaaniksi?

Kaunis idea, mutta työt on tosiaan kiven alla, vaikka oliskin oma firma

Täällä toinen hoitaja, joka haaveilee alan vaihdosta. Luovempi ala houkuttelee ja oman yrityksen perustaminen mutta kaikki olisi ihan uutta. Hoitoalaa en jaksa enää eläkeikään ja siihen on 30v aikaa.

Täällä toinen hoitaja, joka haaveilee alan vaihdosta. Luovempi ala houkuttelee ja oman yrityksen perustaminen mutta kaikki olisi ihan uutta. Hoitoalaa en jaksa enää eläkeikään ja siihen on 30v aikaa.

Työt on varmaankin kiven alla, ainakin tällä hetkellä, mutta uskon vahvasti siihen että koulutus antaa uusia ideoita siitä, miten voin yhdistää molemmat ammatit ja sitä kautta tarjota palveluitani. Kun pyrkimyksenä vanhustenhoidossakin on se, että vanhukset pysyvät mahdollisimman pitkään kotona, niin uskon että tätä aletaan tukemaan entistä enemmän. Eikö silloin virikkeellinen päivätoiminta olisi yksi hyvä konsti siihen?

Uskon myös siihen, että kun kädentaitoni kehittyvät opintojen ajan, mun tämänhetkinen raakileideani omasta käsityöyrityksestä kypsyy ja omien tuotteiden myynti on helpompaa.

Mä olen tosi innoissani tästä. Kaikki nämä kuukaudet mä olen vaan ollut ahdistunut tästä mun tilanteesta ja siitä, etten ole tiennyt mitä ihmettä elämälleni teen. Nyt tuntuu siltä kuin valtava taakka ois pudonnut pois ja vihdoinkin tunnelin päässä näkyy valoa. Toivottavasti vain opiskelu järjestyy...

Kokeilemaan vaan! Voithan sinä palata takaisin hoitotyöhön, jos ei tuo suunnitelma toimi. Mutta oletpa kuitenkin toteuttanut unelmasi ja opiskellut juuri sitä mitä halusitkin. Ei tarvitse sitten kuusikymppisenä haikailla, että siinä se elämä meni ja kun olisit niin halunnut tehdä jotain aivan muuta.

Kokeile vaan, kuulostaa ihan hyvältä :)

Kiitos ihanista tsemppiviesteistä :)

Pitää varmaan odotella seuraavaa tapaamista työterv.lääkärin kanssa, että saa asiat eteenpäin. Mä oon niin innoissani tästä, mä taisin sittenkin löytää uloskäynnin tästä mun umpikujasta :)

Täällä artesaani.

Kuka niitä käsitöitäsi ostaa? Ikävä fakta on, että ei kukaan. Ihmisiä kiinnostaa laatu vain, jos kyseessä on kansainvälinen brändi. Muutoin laittavat rahansa bulkkiin.

Itse vaihdoin alaa lopulta, kun ei lyönyt leiville.

Vierailija kirjoitti:

Täällä artesaani.

Kuka niitä käsitöitäsi ostaa? Ikävä fakta on, että ei kukaan. Ihmisiä kiinnostaa laatu vain, jos kyseessä on kansainvälinen brändi. Muutoin laittavat rahansa bulkkiin.

Itse vaihdoin alaa lopulta, kun ei lyönyt leiville.

Kyllä mä uskon vahvasti siihen, että ihmiset ostaa käsitöitä. Mun yksi ystävä perusti hiljattain käsityöbisneksen, eikä ole edes kouluttautunut alalle, ja sanoo että myyntiä riittäisi niin paljon kuin vain ehtisi tekemään. Mä en ole edes mainostanut omia tekemisiäni missään, ja multakin on pelkän puskaradion kautta ostettu kuluneen vuoden aikana n. 1000 euron edestä käsitöitä. Markkinoita on, kun ne vaan löytää ja tekee sitä omaa juttuaan. En mä usko että pelkkiä villasukkia kutomalla leiville pääsee, mutta käsityöt on niin paljon muutakin. Ja just luin netistä jutun jostakin hoitajasta, joka lähti artesaaniksi ja nyt tekee mattoja huippubrändin alla.

Käsityöala on nosteessa ja ihmisten arvostus niitä kohti kasvussa. Tämä tarkoittaa sitä että niistä ollaan myös valmiita maksamaan. Mulla on luja usko siihen, että tulevaisuus on valoisampi, myös talousasioitakin ajatellen. Sitäpaitsi, onhan mulla muitakin suunnitelmia itseni työllistämiseksi kuin pelkkien tuotteiden tekeminen myyntiin. :) Uskon, että voin onnistua.

Realistina, yrittäjänä joskus toimineena, nykyisin hoitajana, käsityötä arvostavana sanon, kaunis ajatus, mutta taloudellisesti kannattamaton, et tule vuosiin, jos koskaan saavuttamaan läheskään nykyistä tulotasoasi.

Vaihda työpaikkaa, varmasti on muitakin ihania hoitoalan paikkoja kuin minun, joissa ei koe työuupumusta.

up

Kaunis ajatus, mutta missä ihmeessä niitä vanhuksia ohjaisit ja kuka siitä maksaisi? Yksityisessä palvelutalossa hinnat ovat 3000 eurosta ylöspäin kuukaudessa, harvalla on sen jälkeen varaa muuhun kuin lääkkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Kaunis ajatus, mutta missä ihmeessä niitä vanhuksia ohjaisit ja kuka siitä maksaisi? Yksityisessä palvelutalossa hinnat ovat 3000 eurosta ylöspäin kuukaudessa, harvalla on sen jälkeen varaa muuhun kuin lääkkeisiin.

"....Ostopalvelulla tarkoitetaan sitä, että kunta ostaa jokin palvelun kunnan ulkopuoliselta taholta. Ostopalveluja käytetään siis silloin, kun kunta ei toteuta palvelua itse.

Lakisääteisiä tehtäviä koskeva palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mutta ne voivat kuitenkin ostaa tehtävän edellyttämiä palveluja. Ostopalvelu voi olla lähes mikä tahansa kunnan tarjoama palvelu, kuten toimistopalvelu tai erikoissairaanhoidon palvelu. Kunnat käyttävät ostopalveluja myös esimerkiksi lasten päivähoidossa ja vanhustenhoidossa..."

Jokaisessa kunnassa on ihan varmasti tiloja, joita voi vuokrata/lainata kaikenlaiseen toimintaan. Ja jos kyseessä on vaikkapa ryhmäkoti, niin onhan niilläkin yhteisiä tiloja joihin palveluntuottaja voi mennä mikäli häneltä jokin em. kaltainen palvelu ostetaan.

Ja kuka maksaa? Kunta/valtio/veronmaksajat. Riippuu tilanteesta ja asiasta.

Lainattu teksti: http://www.minilex.fi/a/mit%C3%A4-kunnan-ostopalvelu-tarkoittaa

Virikeohjaajan/päivätoiminnan hommassakin se pointti että saatko maksusitoumuksia kunnalliselta asiakkaillesi koska monellakaan vanhuksella joka virikkeitä tarvitsisi ja niistä hyötyisi ei ole varaa maksaa siitä suuria summia. Lisäksi sinä tarvitset siihen tilat, materiaalit, kalusteet ja tilojen on oltava sopivat pyörätuolilla liikkuville ja muuten huonosti liikkuville.

Jos taas saisit työn jonkun muun palveluksesta niin asumisyksiköissä monesti virikeohjaajan työhön on kuulunut myös hoidolliset tehtävät (jopa virikkeiden kustannuksella), jos niitä haluat vältellä.

Tämän päälle vielä yritykseen liittyvä paperityö, mainostus yms.

En kuitenkaan halua masentaa, isommassa kaupungissa tilanne voi olla ihan toinen kuin täällä.

Mulla on yli kymmenen vuoden hoitoalan työkokemus, joten tiedän kyllä mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Ja kuten sanoin, tämä on vasta ihan raakileidea, uskon että ajatus kypsyy ja jalostuu opintojen aikana jos sinne pääsen :) Kunhan nyt vaan mietin kaikkia vaihtoehtoja, sillä tosiasia on se, etten perinteiseen hoitotyöhön enää palaa. Eikä mun anneta eläkkeellekään vielä jäädä, joten jotain on tehtävä.

Ja jos mulle kävisi niin onnekkaasti, että pelkästään käsityöt mut elättäis (kuten jotkut elättää), niin eihän mun silloin tarvitse mitään ohjaustoimintaa tms edes miettiä. Mutta jotain varasuunnitelmia pitää olla, jos vaihtoehto a ei yksinään riitä.