Lue keskustelun säännöt.
Mitä oppia sieltä korkeakoulusta/yliopistosta saa? Missä sitä tarvii?
28.08.2016 |
Ymmärrän että lääkäriksi ei voi ruveta ilman että opiskelee kaikki sairaudet ja niiden hoitamiseen liittyvät asiat, ja ymmärrän sen, että lakimieheksi kun alkaa niin pitää opiskella vuosia niitä lakeja kun ne pitää osata. Ja no joo, kyllä varmaan jotain tosi monimutkaisia juttuja joita vaikka insinöörit tekee, suunnittelee isoja juttuja, joiden pitää oikeesti käyttää vähän pidemmälle menevää matikkaa, on hyvä opiskella lukiota enemmän.
Mutta muuten, aika moniin ammatteihin vaaditaan korkea koulutus mun mielestä ihan turhaan, suurin osa töistä on kuitenkin sellaisia että sun pitää se tietty ala opetella ja tietää just siihen sun omaan firmaan liittyvät asiat, mutta ei siihen tarvi vuosia kouluja käydä, riittää että on siinä firmassa töissä.
Mun mielestä ihmisen luontainen sopivuus ja maalaisjärjen käyttö on tärkeimpiä ominaisuuksia töissä, harvoin mikään työ jää tekemättä tiedonpuutteen vuoksi, ne kulloinkin tarvittavat tiedot saa vaikka netistä, pystyy vaikka apina tekemään. Jos on sosiaalisesti taitava voi tehdä lähes mitä vaan, jos saat muut ihmiset tekemään mitä sä haluat, luottamaan suhun ja sun ideoihin, niin mitä muuta sitä vaikka johtajana tarvii?
Kommentit (48)
Johtaja on todella yksi niistä harvoista ammateista, joihin voi ryhtyä kansakoulupohjalta. Edellyttää tietenkin riittävää pääomaa, siis rahaa eikä pää-omaa, jotta voi johtaa omaa yritystä.
Minulle opetti enemmän tieteellistä ja analyyttista ajattelua, josta on apua omassa arjessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattaapi sulla jäädä tiedopuutteen vuoksi tajuamatta aika moni asia vielä. Mutta no hätä, kyllä ne siellä firmassa osaa käyttää sitä hyväksi ja kusta sua silmään.
Se on nimenomaan se, että korkeakoulutetun ihmisen palkatessaan työnantaja tietää että se ihminen pystyy hankkimaan tietoa ja osaamista ja kenties osaa vielä analysoida löytämäänsä tietoa ja lukuja.
Yliopistotutkinnon suorittamiseen vaaditaan jonkin verran - ei kohtuuttomasti - vaivaa ja älliä ja se antaa jotkut takuut ihmisen kyvyistä.
Lisäksi julkisissa paikoissa on tiedettävä yhteiskunnallisia sääntöjä ja toimintatapoja- ja rakenteita jo valmiiksi. Esimerkiksi vaikka valtion kirjanpitoa opiskelematta yo:ssa on aika saastaisen vaikeeta olla controller ministeriössä. Ei sitä siellä töissä tyhjästä opi.
"kulloinkin tarvittavat tiedot saa netistä"
Jep jep tai niinhän sinä siinä tilanteessa luulet kun et mistään mitään oikeasti tiedä
Tässä on mun ja mun sisarusten ammatit: kemisti, kielenkääntäjä, farmaseutti, fysiikanopettaja, hammaslääkäri ja biologi (tutkija).
Sanoisin, että näitä töitä olisi aika vaikea hoitaa ihan vain itse opettelemalla, ilman yliopistokoulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n ei kannata mistään lähihoitajakoulutuksesta vaativammasta koulutuksesta haaveilla.
No usassa ei tartte. Suurin osa on kandeja. Vain harvoja maistereita ja tohtoreita. Ja eikös Suomessakin ole pyrkimys siivota tutkimus pois yliopistoista muutamaa lukuunottamatta.
2-3 tohtoriopistoa ja loput kandiopistoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulussa opin perusteet tieteelliseen ajatteluun ja lähetysmistapaan, joka on paljon moninaisempaa kuin äkkiseltään luulisi. Jos minulle annetaan ongelma, tiedän miten lähden pureutumaan siihen loogisesti. Lisäksi opin paljon yleistä asiaa eri tekniikan aloilta ja teollisista prosesseista. Korkeakoulussa vasta opitaan se, ettei tiedetä mistään mitään.
Sinun asenteesi on yleinen. Kansanomaisesti sen voi ilmaista: on niin pihalla, ettei edes tiedä kuinka pihalla on. Insinööritieteisiin viittaaminen isojen juttujen suunnitteluna kertoo kaiken oleellisen.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on mun ja mun sisarusten ammatit: kemisti, kielenkääntäjä, farmaseutti, fysiikanopettaja, hammaslääkäri ja biologi (tutkija).
Sanoisin, että näitä töitä olisi aika vaikea hoitaa ihan vain itse opettelemalla, ilman yliopistokoulutusta.
Äläs nyt, täälläkin on vaikka kuinka monta kotiäitiä/-isää, jotka olisivat parissa vuodessa valmiita hammaslääkäreitä jos vain viitsisivät lukea kotona netistä ne oppikirjat. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muualla maailmassa tarvitakaan tutkintoa suurimpaan osaan töistä. Ihmisen oppimiskykyä pidetään arvossa, ja sen voi osoittaa mm. kandin tutkinnolla. Suomessa on myös hyvä koko ikäluokan tasoa kuvaava akateeminen taitokoe, nimittäin yo-kirjoitukset.
Olen itsekin FM ja pari muuta pienempää tutkintoa suorittanut (mm. kielenkääntäjä) ja aivan vilpittömästi uskon, että yliopistokoulutus meni omalla kohdallani pitkälti hukkaan. Ihan itse olen joutunut työt opettelemaan kussakin työpaikassa. En huomannut mitään ajattelukyvyn parantumista tai analyyttisyyden lisääntymistäkään yliopistossa, melkein päinvastoin. Kirjoitin aikanaan ylioppilaskirjoituksissa ällän paperit, ja kokemus yliopisto-opintojen vähäisestä hyödystä on yhteinen monille ns Mensa-älykkäille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on mun ja mun sisarusten ammatit: kemisti, kielenkääntäjä, farmaseutti, fysiikanopettaja, hammaslääkäri ja biologi (tutkija).
Sanoisin, että näitä töitä olisi aika vaikea hoitaa ihan vain itse opettelemalla, ilman yliopistokoulutusta.
Äläs nyt, täälläkin on vaikka kuinka monta kotiäitiä/-isää, jotka olisivat parissa vuodessa valmiita hammaslääkäreitä jos vain viitsisivät lukea kotona netistä ne oppikirjat. ;)
Hammaslääkärin työ on käsityötä, jonka oppii pääasiassa tekemällä. Tehokkain oppimistapa olisi ohjattu työskentely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on mun ja mun sisarusten ammatit: kemisti, kielenkääntäjä, farmaseutti, fysiikanopettaja, hammaslääkäri ja biologi (tutkija).
Sanoisin, että näitä töitä olisi aika vaikea hoitaa ihan vain itse opettelemalla, ilman yliopistokoulutusta.
Äläs nyt, täälläkin on vaikka kuinka monta kotiäitiä/-isää, jotka olisivat parissa vuodessa valmiita hammaslääkäreitä jos vain viitsisivät lukea kotona netistä ne oppikirjat. ;)
Saamistani alapeukuista päätellen juuri noin on... :)
Tyhmä ei yleensä itse tajua olevansa tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistosta saa tutkintotodistuksen. Sillä voi sitten hakea töitä. Eipä siitä sen kummempaa hyötyä ole. Itse tein haistapaskagradun aiheesta, joka ei liity mihinkään työssäni koskaan tarvitsemaani, mutta niinpähän sillä irtosi se autuaaksitekevä paperi.
Moni kurssi voitaisiin muuttaa. Opintojen alussa oli joitakin sellaisia kursseja, joissa käytännössä harjoiteltiin opiskelua ja ryhmätöitä. Ei näin vaan mennään suoraan oikeaan asiaan. Nekin on melko turhia, joissa on niin paljon asiaa, että kunnollista kuvaa ei saa ja materiaali sellaista, ettei voi itse syventyä.
Ymmärrän sen osan aloituksesta, etten käsitä miksi korkeakouluissa kustannetaan verovaroin jotain estonomin tai kirjastotädin koulutuksia.
Tiesitkö ap, että esimerkiksi matematiikkaa käydään teknillisessä yliopistossa vähintään 3-5 kurssia ja siinäkin vain raapaistaan pintaa matemaatikasta tieteenalana? Tai että esimerkiksi proteiinisynteesiä opiskellaan liikuntabiologisella laitoksella kokonaisia kursseja. Lukiossa se sivuutettiin yhden kurssin yhdessä kappaleessa ja silloin saattoi opiskelijalle jäädä sellainen kuva, että tiesi aiheesta muka jotain.
Jos tarkoitus on olla minkä hyvänsä alan asiantuntija, mikään yliopistokoulutus ei sitä titteliä ihmiselle anna. Asiantuntijuus rakentuu omasta tiedonhalusta ja kovasta työstä, jota usein yliopistokoulutuksen formaatti ei tue mitenkään parhaalla tavalla. Näkeehän sen siitäkin, että monien ns. uusien alojen asiantuntijat ovat arvostettuja asiantuntijoita lukiopohjalta, mutta hankkineet vaan itse tietonsa. Nykyään tämä on helppoa, kun kaikki maailman tieto on käytännössä kaikkien saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
No usassa ei tartte. Suurin osa on kandeja. Vain harvoja maistereita ja tohtoreita. Ja eikös Suomessakin ole pyrkimys siivota tutkimus pois yliopistoista muutamaa lukuunottamatta.
2-3 tohtoriopistoa ja loput kandiopistoja.
Amerikkalaisten kanssa opiskelleena en palkkaisi yhtäkään sikäläistä kandia ainakaan kauppatieteiden puolelta. Sen verran lapsekasta ja oppimatonta porukkaa sieltä valmistuu. Varsinainen oppiminen alkaa siellä vasta työelämässä. Onneksi niillä on niin paljon resursseja, että kaiken voi tehdä tehottomasti ilman osaamista, ja silti onnistua. God Bless 'murica!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No usassa ei tartte. Suurin osa on kandeja. Vain harvoja maistereita ja tohtoreita. Ja eikös Suomessakin ole pyrkimys siivota tutkimus pois yliopistoista muutamaa lukuunottamatta.
2-3 tohtoriopistoa ja loput kandiopistoja.Amerikkalaisten kanssa opiskelleena en palkkaisi yhtäkään sikäläistä kandia ainakaan kauppatieteiden puolelta. Sen verran lapsekasta ja oppimatonta porukkaa sieltä valmistuu. Varsinainen oppiminen alkaa siellä vasta työelämässä. Onneksi niillä on niin paljon resursseja, että kaiken voi tehdä tehottomasti ilman osaamista, ja silti onnistua. God Bless 'murica!
Ai että USAssa kaikki tehdään ilman osaamista ja silti onnistutaan. Ehkä meidänkin kannattaisi kokeilla?
No, ehkä suurin anti on ajattelun taso. Yliopisto opettaa ajattelemaan tieteellisesti, jota tarvitaan tutkimusten tekoon.
Ja sitten, jos haluat edetä hierarkiassa, niin valtiolla vaaditaan koulutusta.