Mua jännittää, kun lapseni haluaisi aloittaa jalkapallon

Haluaisin antaa mahdollisuuden harrastaa mitä haluaa. Mua lähinnä hirvittää, miten itse pärjään ja osaan kannustaa. Mulla on sellainen käsitys että se harrastus haukkaa tosi ison palan ajasta - harkat, pelit leirit, talkoot rahojen saamiseksi matkoihin... mua ei kiinnosta jalkapallo yhtään ja olen yksinhuoltaja. En vaan osaa seurata joukkuepelejä, en pysy mukana kun en jaksa keskittyä siihen. Jalkapallomutsius elämäntapana tuntuu todella sopimattomalta luonteelleni, tykkään musiikista, kirjoista ja hiljaisuudesta vapaa-aikana. Mutta kuten sanottua, haluan kannustaa lasta tekemään sitä, mikä hänelle on luontaista. Mitään välimuotoa, että harrastaisi jalkapalloa vain vähän, ei oikein tunnu olevan.
Minkälaisia kokemuksia muilla on jalkapalloharrastuksesta lapsilla? Neuvokaa, miten selviydyn tästä.