Apua avioliiton pulmiin..

Ollaan oltu naimisissa reilusti yli 10vuotta ja vaikeuksia(ei läheskään kaikki meistä itsestä johtuvia) ollut paljon. Vastoinkäymistä perään ja perään.. Ihan pohjamudassa olen henkisesti mennyt ja koittanut selvitä. Nyt on sitten pahin takana ja aurinko pilkottaa elämäämme. Toivoa siis on jälleen:) mutta oma mieli ei ole yhtään samaa mieltä enää. On olo ettei olisi kannattanut yrittää vaan luovuttaa aiemmin. Kaikki se paha pyörii mielessä. Tuntuu etten voi jatkaakaan puhtaalta pöydältä elämäämme eteenpäin. Olen ahdistuneempi välillä enemmän kuin niinä pahimpina vaikeina aikoina. En tiedä enää mitä rakkaus on. Onko sitä vai ollaanko väkisellä pidetty rakkautta yllä. Miten tässä kuuluisi toimia. En voi ajatuksiani ääneen sanoa, koska se tuntuisi väärältä kaiken kokemamme jälkeen. Kaikki neuvot ja ajatukset otan mielelläni vastaan. Nyt tuntuu etten tiedä oikeasti miten toimia ja ajatella kaikesta. Miten pääsen tästä eteenpäin, jotta saan oman pääni sisältä ajatukset kasaan.