Kolonoskopia, mikä järkyttavä kokemus!

Vielä pahempaa minusta oli gastroskopia, kun sitä letkua tungettiin kurkkuun. Niin jäätävä tukehtumisen tunne ja kyökkää tuli ja silmät vuosi, kuin vesiputoukset.

Jaan tuskasi. Mulla jäi tähystys monet kerrat kesken, kun itkin ja huusin pöydällä. Täkäläinen käsitys kipulääkityksestä oli 500 mg Burana puoli tuntia ennen toimenpidettä.

Yhden kammottavan kerran jälkeen ilmoitin, ettei persuksiin työnnetään mitään ilman kunnon lääkitystä. Sen jälkeen olen saanut kipulääkkeet suoneen, aivan sama vaikka sahaisivat kättä irti.

Toki monilla menee paremmin, minulla on crohn ja kivasti kiinnikkeitä.

Totta :( Sattuu se paljon mutta joka kerta oon tullu elävänä takas

Tästähän oli jokunen aika sitten joku juttu, että siinä pitäisi tosiaan olla kunnon kipulääkitykset päällä, on sen verran kivulias toimenpide.

Suomessa tuo kivunlievitys vaan on niin keskiaikaista.

Vierailija kirjoitti:

Jaan tuskasi. Mulla jäi tähystys monet kerrat kesken, kun itkin ja huusin pöydällä. Täkäläinen käsitys kipulääkityksestä oli 500 mg Burana puoli tuntia ennen toimenpidettä.

Yhden kammottavan kerran jälkeen ilmoitin, ettei persuksiin työnnetään mitään ilman kunnon lääkitystä. Sen jälkeen olen saanut kipulääkkeet suoneen, aivan sama vaikka sahaisivat kättä irti.

Toki monilla menee paremmin, minulla on crohn ja kivasti kiinnikkeitä.

Mulle ei tarjottu edes sitä Buranaa. Itkin ja huusin myös kunnes lekuri kysyi että lopetetaanko kesken. Sanoin ettei todellakaan lopeteta, kun en tänne aio toista kertaa tähän tutkimukseen tulla. Se on kyllä kumma tässä maassa, ettei saatana kipuun saa edes kunnon lääkettä!

Gastrossa ei ole kipuja mutta se oksennusreflexi ja tukehtumisen tunne! Never again! Ennemmin kuolen syöpään ja verenvuotoon kuin gastroon

Ei se välttämättä ole kaikille kivulias toimenpide, ja  ihan kiinnostuneena seurasin suolen "maisemia". Se litkujen nieleminen oli koko homman ikävin osuus.

Minä sain kyllä litalginin ja diapamia ennen tähystystä mutta eivät varmaan ehtineet vaikuttaa kun ottivat minut ennen aikaa tutkittavaksi...

Ja toi yläkautta tehtävä tähystys jäis mulle tekemättä, olen niin yökkäysherkkä ettei lääkäri voi edes lastaa laittaa kun kurkkuun katsoo.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei se välttämättä ole kaikille kivulias toimenpide, ja  ihan kiinnostuneena seurasin suolen "maisemia". Se litkujen nieleminen oli koko homman ikävin osuus.

Ei mullakaan ollut paha. En vähättele muiden kokemuksia, halusin vaan kertoa siltä varalta että joku on menossa ja pelkää nyt siellä hulluna. On siis myös ihan mahdollista että se menee hyvin.

Suomessa kivunhoito onkin lapsenkengissä. Katsoin juuri dokkaria ulosteensiirroista, joissa kolonoskopiassa lääkäri laittoi suoleen toisen ihmisen luovuttamaan ulostetta (käytetään hoitomuotona esim. antibioottiripuliin). Ja tämä toimenpide tehtiin nukutuksessa. Jenkeissä saa hammaslääkärissäkin ilokaasua ja tarvittaessa humautusnukutuksen. Esim. leikkausten jälkeen Suomessa saa reseptin 600 mg buranaan. Se ei todellakaan aina riitä. Syöpäsairailla pelätään riippuvuutta kipulääkkeisiin (jos ihminen on jo saattohoidossa tai lähellä sitä, mahtaako siitä enää olla haittaa) ja morfiinia saa rajoitetusti jne...

Olikohan lääkärillä käytössä se uudenaikainen apulaite joka ohjaa sen tähystyksen tekoa? Tällä voi olla ihan oleellinen vaikutus toimenpiteen tekoon.

Toinen asia on se, että kuinka kokenut lääkäri ylipäätänsä oli tähystysten teossa.

Kipulääkkeenä yleensä on tarjolla fentanyyliä eli aika kovaa kamaa.

Itse en viime kerralla tarvinnut kipulääkitystä ollenkaan, lääkäri osasi tehdä toimenpiteen erittäin hyvin.

On kokemus myös todella tuskallisesta operaatiosta kun tähystys tehtiin ensimmäistä kertaa ja koko suolisto oli todella tulehtunut.

Yhteensä tehty n. 6 kertaa, joka kerralla kova kipulääkitys paitsi viime kerralla en tarvinnut mitään.

Ekalla kerralla kolonoskopia sattui. Se vehje juuttui johonkin suolen mutkaan eikä mennyt edemmäs. Yrittivät ja yrittivät, kunnes päättivät, että tämä nyt saa törkkiminen riittää. Tokalla kerralla oli varmaan taitavampi tekijä asialla ja koko  suolisto saatiin tutkittua. 

Letkun saaminen ruokatorveen oli kyllä sellainen elämys, että toivottavasti ei toiste tarvitse mennä.

Minä olin lukenut netistä sekä huonoja että hyviä kokemuksia kokonoskopiasta, ja monet oli sitä mieltä että tyhjennys on se vaikeampi juttu.

Varmasti tyhjennys on paha jos se tehdään sillä aineella mitä juodaan 6l, mulla oli aineena citrafleet ( eli join alle 2dl ainetta klo 15, ja toisen annoksen klo 21). Muuten elin tyhjennyspäivän nesteillä, siis mehulla, limpparilla, mehujäillä ja lihaliemellä, enkä joutunut asumaan vessassa.

Menin sairaalalle sillä mielin etten ota esilääkitystä vaikka minulla kuski olikin. Kuitenkin kävin hoitajalta kysymässä että saako heti toimempiteen jälkeen lähteä kotiin jos ottaa lääkkeet. Kun siihen tuli lupa niin otin lääkkeet mutta ne ei ehtineet vaikuttaa kuin max 10 min kun tuli kutsu tutkimushuoneeseen ennen aikaa.

Ja kävi kyllä todella, todella kipeästi, onneksi kesti niin vähän aikaa että hammasta purren ja asentoa vaihtaen saatiin tehtyä loppuun. Nyt vieläkin on maha kipeä, ilma ei millään tahdo tulla ulos.

Kertokaa nyt pliis vähän rohkaiseviakin kertomuksia tuosta gastroskopiasta?

USAssa saa aina kevyen nukutuksen eika koske ollenkaan vaikka samalla poistetaan mahdolliset polyypit. Homma tehdaan tyylikkaasti, mita nyt vahan on ilmavaivoja sen jalkeen. "Viemisiksi" saa varikuvan suolestaan vaikka kehystettavaksi ;).

Vierailija kirjoitti:

Minä olin lukenut netistä sekä huonoja että hyviä kokemuksia kokonoskopiasta, ja monet oli sitä mieltä että tyhjennys on se vaikeampi juttu.

Varmasti tyhjennys on paha jos se tehdään sillä aineella mitä juodaan 6l, mulla oli aineena citrafleet ( eli join alle 2dl ainetta klo 15, ja toisen annoksen klo 21). Muuten elin tyhjennyspäivän nesteillä, siis mehulla, limpparilla, mehujäillä ja lihaliemellä, enkä joutunut asumaan vessassa.

Menin sairaalalle sillä mielin etten ota esilääkitystä vaikka minulla kuski olikin. Kuitenkin kävin hoitajalta kysymässä että saako heti toimempiteen jälkeen lähteä kotiin jos ottaa lääkkeet. Kun siihen tuli lupa niin otin lääkkeet mutta ne ei ehtineet vaikuttaa kuin max 10 min kun tuli kutsu tutkimushuoneeseen ennen aikaa.

Ja kävi kyllä todella, todella kipeästi, onneksi kesti niin vähän aikaa että hammasta purren ja asentoa vaihtaen saatiin tehtyä loppuun. Nyt vieläkin on maha kipeä, ilma ei millään tahdo tulla ulos.

Yleensä esim. fentanyyli pistetään suoneen tarvittaessa toimenpiteen aikana ja vaikutus on lähes välitön. Tuo esilääkitys lienee ollut jotain tablettimuotoista ja lievempää lääkitystä+

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt pliis vähän rohkaiseviakin kertomuksia tuosta gastroskopiasta?

Mulla menee gastroskopiat hyvin :) (sentään!). Tutkimus on nopeasti ohi, kivuton, koska putkessa ei ole mutkia ja kurkkuun saa puudutesuihkeen, jonka tarkoitus on hillitä yökkäysrefleksiä. Hoitajaa saa pitää kädestä kiinni ja rutistaa kaikin voimin. Tukehtumisen tunne meinaa joskus aiheuttaa paniikin, vaikka hengittäminen onnistuu, kun vaan muistaa pysyä rauhallisena. Se onkin se vaikea juttu.

2

Eipä se nukutuskaan ole hyvä, nykyään pyritään turhia anestesioita välttämään. Anestesia kun on aina riski. Plus toimenpiteet ite nähneenä sanon, että en suostuisi ilman diapamia ja kunnon kipulääkettä niihin :D

Olen karsinyt colitis ulcerosasta jo vuodesta 1994(!) ja kolonoskopioita on tullut ihan kiitettavan useasti. Suomessa se sattuisattuisattui! Muutin etelaiseen Eurooppaan ja sen jalkeen tahyt on tehty aina kevyessa nukutuksessa. Kerroin ekalle tahystajalle, ettei Suomessa saa helpotusta, lekuri puisteli paataan ja sanoi "barbaarien juttuja".

Toki tyhjennykset ovat aina epamiellyttavia ja litkut oksettavan makuisia. Mutta itse tahystys - siita en enaa tieda mitaan!

Suomessa ei nukuteta. Saa vaan rauhotuslääkkeet. Käyny 2 kertaa tähystyksessä yläpäästä.