Teini ilkeilee, arvostelee ja nälvii koko ajan

Rahahanat kiinni, niin eiköhän  käytös parane?

Eli rankaiseminen on ainoa tapa? Hänellä ei ole viikkorahaa vaan saa tarpeen mukaan rahaa, jonka kyllä käyttää järkevästi.

Hän on siis käsittämättömän ilkeä nimenomaan minulle, äidilleen. Melkein joka lauseessa on jokin piikki.

Meillä vähän sama tilanne. Teini ei onneksi luuhaa iltaisin ulkona tai käytä päihteitä, mutta nokkava ja ylimielinen käytös väsyttää välillä. En halua väitellä hänen kanssaan, koska hänen itsetuntonsa tuntuu kovin hauraalta tällä hetkellä. Ajattelen, että hän on juuri nyt vähän hukassa itsensä kanssa ja että hän purkaa ahdistustaan kiukuttelemalla turvallisessa ympäristössä. Joskus jos hän heittäytyy oikeasti ilkeäksi tai kiukuttelu kestää koko päivän ja alkaa pilata muiden perheenjäsenten mielialaa, otan asian esille. Tällöin hän yleensä menee huoneeseensa murjottamaan vähäksi aikaa mutta tulee jonkin ajan kuluttua pois paremmalla asenteella.

Remmiä ja keppiä, niin oppii.

Onko oppinut mallista? Eli puhutaanko teillä muista epäkunnipittavaan sävyyn?

Mitä jos kysyisit teiniltä miksi hän on vihainen/mikä häntä ärsyttää? Ota teinin tunteet huomioon vaikka ne olisivatkin "ihan perustelemattomia".

Ei.

Ja minä kuulemma ärsytän.

Voisitko ottaa vinkistä vaarin ja korjata omaa toimintaasi?

Vierailija kirjoitti:

Voisitko ottaa vinkistä vaarin ja korjata omaa toimintaasi?

Ai niin kuin kun teini etsii tietynväristä tussista ja kun ohimennen kysyn että löytyikö, hän alkaa heti nalkuttaa että nyt et sitten ryntää kauppaan ostamaan koska olen just niin ärsyttävä että aina ostan hänelle kaikkea? Tai kun istun parvekkeella aamukahvilla, hän tulee sinne ja alkaa haukkua minua laiskaksi?

Kerro rauhallisesti, miltä sinusta tuntuu. Ei ilkeilyä pidä hyväksyä! Rajat, rajat, rajat! Rakkauden ohella. Teini purkaa omaa pahaa oloaan (puberteetin tunnemyrskyä) sinuun ja pyristelee sinusta irti. Mutta hänelle itselleeäkään ei ole hyväksi saada kohdella sinua huonosti. Tee siit jämäkästi loppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitko ottaa vinkistä vaarin ja korjata omaa toimintaasi?

Ai niin kuin kun teini etsii tietynväristä tussista ja kun ohimennen kysyn että löytyikö, hän alkaa heti nalkuttaa että nyt et sitten ryntää kauppaan ostamaan koska olen just niin ärsyttävä että aina ostan hänelle kaikkea? Tai kun istun parvekkeella aamukahvilla, hän tulee sinne ja alkaa haukkua minua laiskaksi?

Niin? Mikä tuossa on sinulle epäselvää? Mikset voi vaan mennä ostamaan sitä tussia, sen sijaan että ruikutat täällä. Taitaa olla elämässäsi ensimmäinen kerta kun sinulta vaaditaan yhtään mitään.

Ei hän halunnut että ostan sen tussin...

Vierailija kirjoitti:

Kerro rauhallisesti, miltä sinusta tuntuu. Ei ilkeilyä pidä hyväksyä! Rajat, rajat, rajat! Rakkauden ohella. Teini purkaa omaa pahaa oloaan (puberteetin tunnemyrskyä) sinuun ja pyristelee sinusta irti. Mutta hänelle itselleeäkään ei ole hyväksi saada kohdella sinua huonosti. Tee siit jämäkästi loppu.

Tänään keskusteltiin käytösestä tunti. Sen jälkeen menin pihatöihin ja kun palasin, sama meno jatkui taas.

Tuntuu että vaan yltyy kun yritämme selittää, että käytös ei käy.

Aika surullista nämä, kun vanhempien pitää hakea Av.lta kasvatusneuvoja. Niitä kysyjiä kun riittää.